PNV:n ja EH Bildun välinen tasapeli Baskimaassa kuukautta ennen aluevaaleja.
EL PAÍSin ja SERin 40dB:n teettämän kyselyn mukaan vain 13 prosenttia baskimaalaisista vaatii itsenäisyyttä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Baskimaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Baskimaa. Näytä kaikki tekstit
28.2.2024
Baskimaassa on satanut paljon vettä
Baskimaassa tänä maanantaina ja tiistaina aktivoidun rankkasateiden oranssin hälytyksen mukaan Berastegissa (Gipuzkoa) on satanut 172 l/m2 eilisen puolenpäivän ja tämän päivän välisenä aikana samaan aikaan, Bidania-Goiatzissa 164 l/m2 ja Azpeitiassa 138 l/m2 . Lisäksi Oiatzunissa mitattiin 131 l/m2 ja Ordiziassa 121 l/m2 .
Jatkuva sade Álavassa on aiheuttanut lukuisia onnettomuuksia koko maakunnassa
Jatkuva sade Álavassa on aiheuttanut lukuisia onnettomuuksia koko maakunnassa. Yksi niistä sattui Gobeossa, Vitoria-Gasteizin kunnassa. Siellä eräs henkilö jouduttiin siirtämään muualle hänen talonsa romahdettua.
Talo oli jo ennestään huonossa kunnossa. Jatkuva sade antoi lopullisen sysäyksen katon osan ja kahden seinän osan romahtamiseen.
19.4.2023
Baskimaan katkeransuloinen maisema viisi vuotta ETAn hajottamisen jälkeen
Baskimaan katkeransuloinen maisema viisi vuotta ETAn hajottamisen jälkeen. Terrorismin delegitimisaatio on toteutettu, mutta sen rinnalla ei ole yhteistä kriittistä muistia tapahtuneesta.
Viisi vuotta ETA:n hajottamisen jälkeen Baskimaalla on katkeransuloinen kuva. Terrorismin delegitimointi yhteiskunnassa on ilmeistä, mutta kiistämättömistä institutionaalisista ponnisteluista huolimatta on olemassa myös vastakohta: väkivaltaisen menneisyyden kriittinen muistaminen on vähäistä. Ongelma, joka tuotiin esiin jo terrorismin lopullisen lopettamisen yhteydessä vuonna 2011, on edelleen ratkaisematta, ja sen viimeisin ilmenemismuoto on tullut kuuden Bildun hallinnoiman paikallisneuvoston verkkosivuilta, joissa Baskimaan "oikeuksien loukkauksia" koskevassa raportissa rinnastetaan terrorismin uhrit ETAn vankeihin heidän kärsimystensä osalta. Uhrien järjestöt sekä keskushallinto ja Baskimaan hallitus ovat vaatineet, että tämä digitaalinen raportti, jota myös Aranzadin tiedeyhdistys tukee, vedetään pois.
EL PAÍSin kuulemat asiantuntijat, kuten Deustobarómetron koordinaattori María Silvestre, Memorial de Víctimas del Terrorismon tutkimuspäällikkö Gaizka Fernández, Deuston yliopiston soveltavan etiikan keskuksen Izaskun Sáez de la Fuente ja UPV:n historian professori Luis Castells, ovat samaa mieltä varojen ja varjojen diagnoosista ETA:n lopun viidentenä vuosipäivänä.
María Silvestre korostaa Deustobarometrin tietojen perusteella ETAn kasvavaa delegitimisaatiota: 89 prosenttia baskimaalaisista sanoo, että väkivalta poliittisiin tarkoituksiin ei ole oikeutettua, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin kahdeksan vuotta sitten; huoli ETAsta on nolla, ja rinnakkaiselo on 22. sijalla listalla, jonka kärjessä ovat hintojen nousu ja terveydenhuolto.
Silvestre näkee myönteisenä asiana myös sen, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on parantunut nopeasti terrorismin katoamisen myötä. Hän huomauttaa kuitenkin vakavasta huolenaiheesta: terroristien menneisyyden riittämättömästä kriittisestä muistamisesta. "Monet perheet ovat halunneet unohtaa antaakseen itselleen anteeksi ja suojellakseen lapsiaan väkivaltaiselta menneisyydeltä, eikä koulutus ole korvannut puutetta", hän selittää. 44 prosenttia baskimaalaisista ei tunne voivansa vapaasti ilmaista poliittista mielipidettään "välttääkseen epämiellyttäviä tilanteita".
Gaizka Fernández on samaa mieltä siitä, että "osa baskien yhteiskunnasta elää ikään kuin ETAa ei olisi koskaan ollutkaan". "Toinen osa haluaa kuitenkin tietää, mikä selittää ETAsta ja sen seurauksista kertovien kirjojen ja elokuvien menestyksen", hän korostaa. "Kaikissa maissa, joihin väkivalta on vaikuttanut, on vallinnut unohdus. Täällä se tapahtui sisällissodan yhteydessä, ja olemme nähneet, että jos menneisyyttä ei muisteta kriittisesti, se tulee uudelleen esiin. Irlannissa, jossa uhrit ovat näkymättömiä, väkivalta ei katoa. Meidän on estettävä sen toistuminen täällä. Kriittisen muistin puolesta käytävässä taistelussa Fernández pitää suurimpana esteenä joidenkin yksityisten yritysten - viitaten Aranzadiin - ja erityisesti Bildun diskurssia.
Castells, joka on hyvin kriittinen, puhuu jopa "taantumasta". "Yhteiskunnassa, jossa monet haluavat unohtaa epämiellyttävän menneisyyden, nationalistisen vasemmiston uusi diskurssi on helpompi, kun se on hyväksynyt, ettei ETAa voida perustella yksiselitteisesti. Se yrittää tehdä sen takaoven kautta vetoamalla kaikkiin muistoihin ja kaikkeen kärsimykseen ja Aranzadin tuella laimentaa päävastuun ETAn terrorismista".
Sáez de la Fuente täsmentää: "Yhteisen kriittisen muistin suuri kompastuskivi on se, että Sortu ei ole itsekriittinen menneisyydestään ETAn kanssa. Toimielinten ja puolueiden on vaadittava sitä uhreja ja nuoria ajatellen. Havaitsen heidän keskuudessaan yhä paljon tietämättömyyttä, ja kriittisen muistin välittämisessä on merkittävä puute, joka kilpailee valheiden ja totuuden mittaamisen kanssa verkossa". Silvestre muistuttaa, että Bilduilla on itsekritiikin puutteen vuoksi vaalikatto. "PP:n jälkeen se on puolue, jota useimmat baskit sanovat, etteivät he koskaan äänestä".
Sáez de la Fuente selventää, että Bildulle esitetty vaatimus ei saisi johtaa siihen, että poliittis-mediaattinen oikeistosiipi käyttää puolueellisesti parlamentaarisia sopimuksiaan, jotka eivät liity terrorismiin liittyviin kysymyksiin, hyökätäkseen kilpailijoitaan vastaan. Hänen teesinsä "voittajan tappiosta" vaikuttaa hänestä erityisen vaaralliselta: että Bildun parlamentaarisen osallistumisen demokraattista menestystä yhdessä terrorismin katoamisen kanssa pitäisi kuvata oikeusvaltion tappioksi. Ja hän toteaa "rankaisupopulismin", koston vastakohtana vankien yhteiskuntaan sopeuttamiselle, olevan toinen rinnakkaiseloa uhkaava vaara.
Useat uhrien yhdistykset, kuten baskienemmistöinen Covite-järjestö, arvostelevat terrorismin puolueellista käyttöä, kun taas uhrien säätiö ehdottaa kaikille yhdistyksille lähetetyssä luonnoksessa, että pysytään erossa politiikasta.
Sáez korostaa, että "paljon on vielä tehtävää". Hän muistuttaa sadoista ratkaisemattomista tapauksista. "Vaikka monet niistä ovat vanhentuneet, voidaan tehdä enemmän, jotta uhrien oikeus totuuteen, oikeuteen ja hyvitykseen toteutuisi. Sen lisäksi, että heitä kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, ketkä olivat heidän teloittajiaan".
Gaizka Fernández huomauttaa, että "paljon on vielä tehtävää". Hän huomauttaa kuitenkin myös, että "tilanne on alkanut muuttua". "Ennen terrorismin loppua uhrien tunnustaminen parani huomattavasti, jolloin he joutuivat huomion keskipisteeseen. Viimeisimmät eleet ovat yhtä merkittäviä kuin se, että baskimaan pääkaupungeissa on pystytetty muistolaatat, joissa uhrien nimet on merkitty murhapaikkoihin". Hän korostaa, että "viimeisten kuuden vuoden aikana 50 000 ihmistä käyneen uhrien muistomerkin perustamisen lisäksi 500 opettajaa on saanut erityiskursseja, kouluille on julkaistu terrorismia käsitteleviä opetuskokonaisuuksia, ja uhrit jotka kouluttavat ovat lisääntyneet luokkahuoneissa". "On liian aikaista tietää tuloksia", hän sanoo.
26.3.2023
Hajauttamispolitiikan päättyminen: Baskimaan normaalisuuden symboli
Hajauttamispolitiikan päättyminen: Baskimaan normaalisuuden symboli. ETAn vankien hajauttaminen oli järkevää silloin, kun ETA oli vahva ja käytti heihin määräysvaltaa, mutta kun terroristiryhmä oli hajotettu, hallitus ei tehnyt muuta kuin noudatti rangaistuslainsäädäntöä.
Bildun pitkä keskeneräinen kulku Espanjan politiikassa
Bildun pitkä keskeneräinen kulku Espanjan politiikassa. Baskimaan kansallismielinen vasemmisto (abertzale vasemmisto) on raivannut itselleen paikan institutionaalisessa politiikassa jättämällä syrjään identiteettiasian, mutta se ei ole vieläkään tuominnut menneisyyttään ETAn kanssa.
https://elpais.com/espana/2023-03-26/la-larga-marcha-inacabada-de-bildu.html
25.3.2023
Kaikki ETAn vangit ovat Baskimaan hallituksen vankiloissa tai Pamplonassa
Espanjassa ei enää jaeta vankeja eri autonomisten alueiden vankiloiden kesken: kaikki ETAn vangit ovat Baskimaan hallituksen vankiloissa tai Pamplonassa. Sisäministeriö aloitti prosessin vuonna 2018, ja se on nyt saatettu päätökseen viidellä siirrolla; Madridissa on vain yksi tutkintavanki, kun taas Ranskassa on vangittuna 12 vankia.
23.3.2023
Baskeista 74 prosenttia kannattaa sitä, että baskin kielen osaamista edellytetään hallintotehtävissä työskentelyssä
Baskeista 74 prosenttia kannattaa sitä, että baskin kielen osaamista edellytetään hallintotehtävissä työskentelyssä. Baskimaan yli 16-vuotiaista nuorista 74,5 prosenttia puhuu baskia, mikä on 49,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin 30 vuotta sitten, ja 67 prosenttia kansalaisista kannattaa baskin kielen käytön edistämistä.
https://www.eldiario.es/euskadi/74-vascos-apoya-pida-euskera-trabajar-administracion_1_10049747.html
16.2.2023
El Diario Vasco julkaisi vuonna 2016 hyvin mielenkiintoisen artikkelin "Jalkaisin tapahtuvan härkätaistelun baskilainen alkuperä"
Jalkaisin tapahtuvan härkätaistelun baskilainen alkuperä
José Letona väitti, että jalkaisin tapahtuvat härkätaistelut ovat peräisin Pyreneiden Baskimaan ja Navarran alueelta.
Toisin kuin pelota, joka ei ole peräisin Baskimaasta, mutta juurtui tänne, härkätaistelu, joka on peräisin näiltä alueilta, kehittyi Iberian niemimaan etelä- ja keskiosissa. José Letona (1908-1987) perusteli tätä väitettä vuonna 1983 ilmestyneessä laajassa väitöskirjassaan, jossa hän väitti, että jalkaisin tapahtuva härkätaistelu alkoi Pyreneiden Baskimaan ja Navarran alueella, "koska baskipaimen, jalkaisin liikkuva paimen, kohtasi härän tällä tavoin". Toisaalta etelän paimen "ajoi karjaa hevosen selässä". Myöhemmin härästä tuli paimennettava, kun se muutti etelään. Siellä paimenet puolustautuivat häriltä hevosen selässä ratsastaen. Tämä oli härkätaistelujen alkuperä.
Letona korostaa baskien ammattimaisen härkätaistelun muinaisuutta, sillä ensimmäiset härkätaistelijat näillä mailla esiintyivät vuonna 1400, "jolloin he ottelivat Balmasedan, Azpeitian, Mondragónin, Tolosan, San Sebastiánin ja Pamplonan härkätaisteluareenoilla. Toisaalta ensimmäiset pelotarit olivat jo isovanhempiemme tiedossa", hän väittää.
Mondragónin "fiesta brava" -festivaalin suosio.
Kronikoitsija ottaa esiin havainnollisen historiallisen seikan: kuningas Felipe IV:n (1621-1665) häiden aikaan Madridin Plaza Mayorilla käytiin härkätaistelu. "Ratsastavat härkätaistelijat tulivat Andalusiasta, Kastiliasta ja Extremadurasta, kun taas jalkautuvat härkätaistelijat tulivat Navarrasta. Nämä väitteet", Letona huomauttaa, "vahvistivat jopa Cossío, Ortega y Gasset ja Gabairu".
Itse asiassa kuuluisa filosofi Ortega y Gasset väitti, että härkätaistelijan vanhin tunnettu nimi siinä mielessä, että hän esiintyi järjestäytyneen ja kurinalaisen cuadrillan (ryhmä, avustajat) kanssa, ei ole mikään muu kuin Zaracondegui, joka on epäilemättä baskilainen sukunimi.
Toinen Letonan mainitsemista "esihistoriallisista" härkätaistelijoista on se, jonka Goya ikuisti Tauromaquia-teoksessaan: Martín Barcáiztegui "Martintxo", joka oli kotoisin Oiartzunista (Baskimaa).
Baskien etymologia ja sukunimet eivät puutu härkätaistelujen maailmasta. Letona totesi, että "meillä on uusia todisteita" härkätaistelun baskijuurista, "kun näemme, että useat ensimmäisistä historiassa mainituista karjatiloista, jotka ovat saavuttaneet kuuluisan maineen, ovat aidosti pohjoisia, tarkemmin sanottuna baskilais-navarralaisia. Lähes legendaariset nimet, kuten Carriquiri, Gendulain, Espoz y Mina, Zalduendo... ovat tuttuja jokaiselle tavalliselle härkätaistelun ystävälle. Tämän jälkeen on monia muita härän kasvattajia, joiden baskin sukunimiin on kirjattu voitokkaita merkkejä "fiestan" historiasta: Urcola, Urquijo, Murube ja Miura (Mihura, baskiksi misteli), jotka ovat kiistattomia ässiä tässä sarjassa.
Baski etymologia
José Letona on analysoinut yksityiskohtaisesti härkätaistelujen maailmassa esiintyvää baskin kielen sanastoa. Hän aloittaa viittaamalla yhteen vanhimmista asiakirjoista, joka todistaa ihmisen ja härän välisestä yhteenotosta. Kyseessä on Clunian patsas, joka esittää terävää asetta heiluttavan miehen, joka kantaa kilpeä hyökkäysasennossa. Juan Bautista de Erro y Azpirozin kaltaisten tutkijoiden mukaan iberialaisilla kirjaimilla kirjoitetussa kirjoituksessa lukee "ni beyarnari", joka voitaisiin kääntää "toreadoriksi" tai "härkätaistelijaksi".
Baskimaan kronikantekijä ottaa kuitenkin kantaa myös José Luis Domengen sanoihin, joka teoksessaan "La gran mancha ibérica" (Iberian suuri tahra) väittää, että erilaiset härkätaistelutermit "voivat olla peräisin vain baskin kielestä". Paradigmaattisin esimerkki on hyvin perinteinen huudahdus "olé", jonka jotkut katsovat olevan peräisin arabialaisesta kielestä. "Olé" tarkoittaa baskiksi iloa, itsetyytyväisyyttä; kuten "oleki" tarkoittaa "iloisesti" tai "rennosti".
Edellä mainitussa teoksessa kirjoittaja väittää, että härkään käytetty substantiivi "morlaco" tulee baskin nimestä "m(b)iur-lako", joka tarkoittaa suomeksi "kierrettyjä kärkiä". Sama kuin "burel", jolla me nimitämme sonnia, tulee sanasta "bur-ele", joka tarkoittaa baskiksi "karjan päätä".
Myös sana "berrendo", jota käytämme tarkoittamaan härkää, jolla on erivärinen turkki eri värisenä, enemmän tai vähemmän levinneiden täplien muodossa, jolloin se olisi esimerkiksi "berrendo en negro" tai "berrendo en colorado", tulee baskin kielestä, jossa sana "birrindu" tarkoittaa "hajallaan" tai "jakautunut".
Toinen sana, jonka kirjoittaja katsoo olevan baskilaista alkuperää, on "garrocha", joka juontuu sanasta "aga-erotza", joka tarkoittaa "pitkä keppi, joka saa sen putoamaan", mikä todellisuudessa on "garrocha". Tämä härkien yli hyppäämisen tapa olisi kadonnut, samoin kuin pohjoisen alkeellinen härkätaistelu, joka Letonan mukaan oli hyvin urheilullista, ja siihen sisältyi quiebroja (väistöjä), väistöjä, sik-sakkeilua..., jotka ovat kadonneet, ja niiden tilalle on tullut härkätaistelujen "baletti" tai "tanssi", joka nykyään vallitsee Andalusialaisissa härkätaisteluissa.
19.1.2023
El Diario Vasco julkaisee kuvaa lumivalkoisesta Gipuzkoan provinssista
El Diario Vasco julkaisee kuvaa lumivalkoisesta Gipuzkoan provinssista.
https://www.diariovasco.com/gipuzkoa/postales-dejan-nieve-20230118113205-ga.html
12.12.2022
Härkätaistelua odottaa Baskimaassa talvilomaläksyt
Härkätaistelua odottaa Baskimaassa (Euskadi) talvilomaläksyt.
Bilbaossa, Donostissa, Azpeitiassa ja muutamissa muissa kaupungeissa, kuten Debassa ja Zestoassa, pidetään vielä yllä perinteitä.On käynyt niin että yksi vihollisen linnakkeista, Colectivo Antitaurino Animalista de Bizkaia CAAB, joka on tehnyt ristiretkeä yli kahden vuosikymmenen ajan, on lopettanut toimintansa, koska sillä ei kuulemma ole varaa maksaa taloudellisia kustannuksia (26 000 euroa), jotka aiheutuvat sen vuonna 2019 Casa Choperaa BMF:ää ja Vista Alegren hallintoneuvostoa vastaan nostamasta kanteesta.
Olipa kyse sitten taloudellisista syistä, mikä muuten hämmästyttää härkätaistelun vastustajissa, jotka ovat saaneet rahaa monista eri lähteistä, Franz Webberin säätiö kärjessä, tai muista syistä, totuus on, että uutinen on tervetullut, mutta sen ei pitäisi johtaa harhaan Baskimaan härkätaistelutodellisuuden suhteen.
Todellisuus, joka kertoo meille, että Vitoria on jo hylätty (huonon) kohtalonsa armoille, ilman että kukaan "sektorin" edustajista on nostanut ääntään.
Jäljellä ovat vielä Bilbao, Donosti, Azpeitia ja muutamat muut kaupungit, kuten Deba ja Zestoa, jotka pitävät edelleen kiinni perinteestään.
Kolmesta ensin mainitusta Azpeitia on epäilemättä se, joka nauttii parhaasta terveydentilasta, kiitos sen härkätaistelutoimikunnan työn, jota johtaa Joxin Iriarte.
Azpeitian "Sanignacios" juhlat on vakiinnuttanut härkätaistelujen hallintomallin (ja hyväntekeväisyysmallin, jossa voitot käytetään tähän tarkoitukseen eli hyväntekeväisyyteen), jolla on kaupungin tuki, joka vetää puoleensa espanjalaisia ja ranskalaisia härkätaistelun ystäviä ja jolla on kaupungin aktiivisten joukkojen tuki. Ja he tekevät niin kaupunginvaltuustossa, jossa on ollut baskien kansallismielinen ja/tai kansallismielinen enemmistö jo monta vuotta.
Bilbao ja Donosti, joissa molemmissa on baski ja meksikolainen etunenässä, tanssivat vaarallisesti langalla.
"Pandemian aiheuttaman sulkemisen" ja tilojensa kunnostamisen jälkeen Bilbao Vista Alegre aloitti kauden kesäkuussa ylellisellä "uudelleenkäynnistämishärkätaistelulla", joka sai hyvän vastaanoton yleisöltä ja ruokki liiketoiminnan toiveita elokuun Corridas Generales härkätaisteluita varten.
Näin ei kuitenkaan käynyt, ei ainakaan siinä määrin kuin odotettiin tai, ehkä paremmin sanottuna, toivottiin, ja vain parina iltapäivänä erittäin hyvin kasatulla taistelulla oli mahdollista päästä lähes kolmeen neljäsosaan istumapaikkakapasiteetista, toisena puolikkaalla sisäänkäynnillä, ja muina päivinä edes katsomon mukavien istuinten värivalikoima ei pystynyt peittämään lohduttomuutta.
San Sebastiánin Illumbe puolestaan lyhensi härkätaisteluita kolmen vuoden tauon jälkeen Bilbaon tapaan ja rajoitti ne kolmeen iltaan. Niissäkin taistelijat olivat Feriajyriä (kuten Bilbaossa, myös silmiinpistävät poissaolot) ja lipputulot vaihtelivat toiveikkaasta haaleaan. Toivoa herättävää oli koska nuoret olivat hyvin läsnä (muuten myös Bilbaossa), ja haalea, koska tilaisuuksiin oli myyty lipuuja vain puolet areenan kapasiteetista.
Panoraama, joka kutsuu (ja kehottaa) kaikkia pohtimaan, alkaen Casa Choperasta ja BMF:stä.
Baskimaan härkätaisteluperinne, Bilbaon ja vähäisemmässä määrin Donostin merkitys kauden aikana ja näin ollen myös härkätaistelun terveys Espanjassa edellyttävät kaikkien ponnistuksia ja sitoutumista, joista ensimmäisinä ovat ne, joilla on vastuu hallinnosta.
Talvitehtävät niin, että härkätaistelun aurinko paistaa kirkkaasti.
https://cultoro.es/2022/12/12/opinion/toros-en-euskadi-deberes-invernales-131480/
19.10.2022
Syksy saapuu: lämpötila laskee kymmenellä asteella Baskimaassa iltapäivällä
Espanjaan vaikuttava myrsky laskee lämpötilaa kymmenellä asteella Baskimaassa iltapäivällä.
15.10.2022
Pelota Vascan tuloksia
Pelota Vascan tuloksia. Viimeiset ottelut on käyty Pamplonan Labrit fróntonilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)