Katsaus meritulvien* riskeihin Kanariansaarilla: 80 000 ihmistä sekä vesi- ja sähköverkot uhattuna
SOS Costas Canarias -raportin mukaan 45 % meritulvan vaarassa olevasta maasta on jo rakennettu, mikä altistaa tuhansia asuntoja, lähes kaikki voimalaitokset, vedenkäsittelylaitokset ja saariston suuret matkailukohteet.
Meri on ottamassa takaisin paikkansa. Kanariansaarilla on noin 1500 hehtaaria aluetta, joka on vaarassa joutua meritulvan kohteeksi, mikä vaarantaa tuhansia asukkaita sekä saarille elintärkeitä infrastruktuureja ja palveluita, kertoo Fundación Canarinan ja Observatorio de Sostenibilidadin laatima raportti ”SOS Costas Canarias”.
Riippuvuus rannikolla lähes merenpinnan tasolla sijaitsevista infrastruktuureista asettaa saaret äärimmäisen haavoittuvaan asemaan. La Gomeraa lukuun ottamatta koko Kanariansaarten sähkönjakelu sekä kymmeniä jätevedenpuhdistamoja ja suolanpoistolaitoksia jäisivät voimakkaan merimyrskyn armoille.
100 vuoden toistumisvälin meritulvakartta asettaa 79095 asukasta Kanariansaarilla välittömään vaaraan. 100 vuoden tulvakartat ovat virallisia karttoja, jotka kuvaavat tarkat alueet, jotka jäisivät veden alle niin voimakkaan myrskyn tai tulvan sattuessa, että tilastollisesti se tapahtuu vain kerran vuosisadassa, eli sen todennäköisyys on 1 % vuosittain. Niiden tarkoituksena on varoittaa siitä, mitkä kadut, asunnot ja infrastruktuurit ovat vaarassa, jotta voidaan ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
”Kanariansaaret ja etenkin Gran Canarian saari tulisi vähentää rakentamista rannikon etulinjalla; lähes 80 000 ihmistä on alttiina merimyrskyjen aiheuttamille tulville, ja Las Palmas de Gran Canarian kunnassa alttiina olevia asukkaita on 32 000”, toteaa Fernando Prieto, Kestävän kehityksen seurantakeskuksen johtaja.
Energia- ja vesihuolto vaarassa
Kanariansaarilla sijaitsevista 11 voimalaitoksesta kaikki paitsi El Palmarin voimalaitos San Sebastián de La Gomerassa sijaitsevat meritulvien riskialueilla. Kuudessa niistä vaara on äärimmäisen suuri. Nämä ovat Jinámarin lämpövoimalaitos Gran Canarialla, Las Salinasin voimalaitos Fuerteventuralla, Punta Granden voimalaitos Lanzarotella sekä Las Caletillasin voimalaitos Teneriffalla, Los Guinchosin voimalaitos La Palmalla ja Llanos Blancosin voimalaitos El Hierrolla.
Suolanpoistolaitokset, juomavesilaitokset ja jätevedenpuhdistamot (EDAR ja EBAR) rakennetaan usein meren välittömään läheisyyteen teknisistä syistä. Jos ne tulvisivat voimakkaan merimyrskyn seurauksena, se ei ainoastaan katkaisi vedenjakelua väestölle, vaan aiheuttaisi myös erittäin vakavia tapauksia, joissa saasteita päätyisi suoraan mereen.
Raportissa korostetaan, että kriittisimmät tapaukset ovat Montaña Rojan suolanpoistolaitos Lanzarotella, joka voi vaarantaa koko Playa Blancan matkailualueen vedenjakelun saaren lounaisosassa; Fuerteventuran vedenkäsittelylaitos, joka sijaitsee Puerto del Rosariossa aivan Las Salinasin lämpövoimalaitoksen vieressä ja jonka vaikutus vaarantaisi suoraan saaren pääkaupungin vedenjakelun; sekä Gran Canarialla, missä "vesipalvelut ovat melko uhattuina", Moyan kunnassa sijaitsevan El Pagadorin ja Arguineguínin jätevedenpuhdistamot ovat vakavassa vaarassa.
Teneriffan saaren merkittävin ongelma on tulva-alttiilla alueilla sijaitsevat 30 vedenhallintalaitosta, kuten kaivot ja pumppaamot, puhdistamot ja matkailukohteiden yksityiset käsittelylaitokset.
Jos myrsky tulvii tai tuhoaa nämä infrastruktuurit, kyky auttaa siviiliväestöä lamautuu myös kriittisimmällä meteorologisella hetkellä, koska rannalla on lukuisia turvallisuus- ja hätäkeskuksia, kuten joitakin suojeluskuntien keskuksia, pelastuspalvelukeskuksia tai Punaisen Ristin ensiapuasemia.
Turistialueet vaarassa
Raportissa korostetaan erityisesti matkailupalveluihin kohdistuvaa vaaraa. Erityisen hälyttävä tilanne on Punta del Hidalgon leirintäalue San Cristóbal de La Lagunassa Teneriffalla, jossa meren tulvakerros peittää koko leirintäalueen ja edellyttää kiireellisiä evakuointeja, jotta leiriytyjät eivät joudu vuoroveden viemäksi.
SOS Costas Canariasin raportissa tuodaan esiin myös ”hyperkaupungistuneita” merenrantakohteita, kuten Las Palmasissa sijaitseva Kongressipalatsi ja Alfredo Kraus -auditorio, tai kiistanalaisia RIU-ketjun hotelleja Corralejon luonnonpuistossa.
Myös Kanariansaarten kulttuuri- ja historiallinen perintö on vaarassa tuhoutua voimakkaiden merimyrskyjen seurauksena. Yli 80 kulttuuriperintökohdetta, erityisesti Gran Canarialla, on suoraan uhattuna äärimmäisten aaltojen vuoksi, mukaan lukien arkeologiset kohteet, muinaiset bunkkerit ja historialliset suolalaitokset, kuten Tenefén ja Órzolan suolalaitos. Näiden rakenteiden ongelmana on, että niiden sijainti on kiinteä eikä niitä voida siirtää, joten fyysiset vauriot ovat usein väistämättömiä. Tämä on toisin sähkö- ja vesilaitoksien tapauksessa.
Myös jotkin kriittiset kuljetusreitit ovat vaarassa. Vaikka lentokentillä ja suurissa satamissa saattaa esiintyä pieniä tai toissijaisia riskejä, kuten Gran Canarian lentokentän kiitotie tai La Palman lentokentän tuuliturbiinit, jotkin tärkeät tiet ovat erittäin haavoittuvia. Selkeä esimerkki on GC-2-moottoritie, joka kulkee Arucasin läpi ja josta voi tulla käyttökelvoton meriveden tunkeutumisen vuoksi yli kahden kilometrin matkalla.
Nämä tiedot ovat Kanariansaarten säätiön ja kestävän kehityksen observatorion laatimasta SOS Costas Canarias -raportista, joka on äskettäin julkaistu kokonaisuudessaan observatorion verkkosivuilla ja sisältää ekologisen siirtymän ja väestörakenteen haasteen ministeriön (MITERD) karttoja muun muassa meritulvien riskialueista.
Kodit vaarassa
Las Palmas de Gran Canaria ja Etelä-Teneriffa ovat asuntojen vaaran keskuksia. Historiallinen pyrkimys rakentaa taloja aivan rannalle on jättänyt rannikon erittäin alttiiksi tulville. Koko saaristossa hälyttävin tapaus on Las Palmas de Gran Canarian kunta, jossa 30 554 asukasta on rannikkotulvien vaarassa, mikä edustaa lähes kahta viidesosaa Kanariansaarten väestöstä, joka kohtaa tämän ongelman. Suurin vaikutus on Las Canterasin rannan ympäristössä kaupungin keskustan länsirannikolla.
Muita merimyrskyjen merkittävästi koettelemia alueita ovat Agüimesin Arinagan kaupunkikeskusta, jossa on erittäin tiheä asutuskeskus rannikolla; Las Salinetas Beachin kaupunkialue Teldessä; ja Arucasissa sijaitsevat Puertillon, Quintanillan ja San Andrésin rannikkoasuinalueet.
Teneriffalla äärimmäisen riskin pääasiallinen alue sijaitsee eteläisillä matkailukohteilla. Aronan kunnassa on 16 502 asukasta, jotka elävät rannikkotulvien riskialueella ja keskittyvät voimakkaasti kaupungistuneille alueille, kuten Playa de las Américasille, Los Cristianosiin ja Las Galletasiin. Teneriffan pohjoisrannikolla Puerto de la Cruzin rannikolla 2 759 asukasta asuu suoraan tulva-alueella.
Myös muilla saarilla matkailun kehittäminen haastaa merta. Fuerteventuralla riski keskittyy Corralejon kaupunkiin ja aiheuttaa merkittävän uhan kiistanalaisille RIU-hotelleille, jotka sijaitsevat suoraan Corralejon luonnonpuistossa ja jotka kärsisivät tulvariskin kokonaisuudessaan. Myös lähes 1 200 asukkaan El Cotillon paikkakunta on vaarassa, mukaan lukien kaikki parhaillaan rakenteilla olevat asuntoalueet, joten tulvista kärsivien asukkaiden määrä on paljon suurempi.
La Gomeralla väestöön kohdistuva riski keskittyy enimmäkseen saaren läntisimpään osaan, Valle Gran Reyn ja Playa de la Caleran kaupunkikeskuksiin.
Riski La Palmassa ja El Hierrossa on melko kohtalainen, keskittyen kahteen paikkaan: Puerto de Naos, Los Llanos de Aridane La Palmassa ja Tamaduste El Hierrossa.
”Tarvitaan kiireellisesti julkisia varoitusprotokollia ja yksilöllisiä kylttejä kaikkiin riskialttiisiin rakennuksiin, jotta väestölle tiedotetaan heidän ottamastaan suuresta riskistä näillä kaupungistuneilla alueilla. Lisäksi on hyvin tiedossa, että ilmastonmuutosskenaariossa äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskytulvat, tulvat ja merenpinnan nousu, yleistyvät yhä useammin, voimakkaammin ja leviävät laajemmalle, toteaa kestävän kehityksen observatorion johtaja Fernando Prieto.
Sos Costas Canarias -raportin johtopäätökset ovat vakuuttavia. Luvut vahvistavat kaupunkikehityksen valtavan paineen rannikolla. Kanariansaarten rannikkojen keinotekoinen rakentaminen on ylittänyt järkevät rajat; rantaviivaa menetetään kilometrin välein kolmessa kuukaudessa, ja Kanariansaarten 79 rannikkokunnasta 54 on tulvavaarassa.
Meren häiriöille alttiilla saaristoalueella näiden infrastruktuurien aktiivinen suojelu ja uusien kaupungistumisten poissulkeminen tulva-alttiilta alueilta eivät ole vaihtoehto, vaan ainoa vaihtoehto ennen kuin meri palauttaa rajusti siltä ottamansa tilan.
*Meritulva (tai rannikkotulva) on luonnonilmiö, jossa meri tunkeutuu maaalueille, jotka ovat yleensä kuivia. Tämäntyyppinen tulva ei johdu jokien tulvimista, vaan merenpinnan jatkuvasta noususta, joka ylittää luonnolliset (kuten rannat ja dyynit) tai keinotekoiset (kuten padot ja rantakadut) suojat ja tunkeutuu sisämaahan. Tärkeimmät syyt meritulviin johtuvat useiden sää-, meri- ja tähtitieteellisten tekijöiden yhdistelmästä: Myrskyt ja voimakkaat tuulet: Syklonit, hurrikaanit ja syvät matalapaineet aiheuttavat voimakkaita tuulia, jotka työntävät vettä kohti rannikkoa ja aiheuttavat voimakkaita syklonisia aaltoja tai myrskyvuorovesiä. Poikkeukselliset vuorovedet: Suurvuorovedet (kun aurinko ja kuu ovat samassa linjassa) nostavat merenpintaa luonnollisesti, mikä lisää riskiä, jos ne osuvat samaan aikaan myrskyn kanssa. Tsunamit: Ne johtuvat merenalaisista maanjäristyksistä ja voivat aiheuttaa jättimäisiä aaltoja, jotka tulvivat rannikolle äkillisesti ja tuhoisasti. Merenpinnan nousu: Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos nostaa merien keskimääräistä pintaa, mikä lisää rannikkoalueiden haavoittuvuutta myrskyjen edessä.
