”Äiti, miksi meidän on lähdettävä Ibizalta?": asuntojen hinnat ajavat lapset pois koulusta keskellä lukuvuotta
Kuuden kuukauden aikana kaksikymmentä perhettä vetää lapsensa pois julkisesta koulusta, koska vuokran hinta ajaa heidät pois saarelta. Koulu valittaa, ettei sillä ole psykologia, joka voisi käsitellä tilanteen henkisiä seurauksia kouluun jääville oppilaille.
María asui 31. elokuuta asti Sant Antoni de Portmanyssa, Eivissassa. Samassa kaupungissa, jossa hänen äitinsä Susana, joka on syntynyt saarella, jossa hän on synnyttänyt kolme kertaa, kasvoi. Vanhin, kymmenvuotias, tuli maailmaan samassa sairaalassa kuin äitinsä, joka on syntyi vuonna -95. Sadan metrin päässä syntyi Lucía vuonna 2020 ja Paula vuonna 2024. Kun Susana synnytti keskimmäisen ja pienimmän lapsen, synnytysosasto oli jo muuttanut vanhasta sairaalasta - yhdestä niistä lääninsairaaloista, jotka tohtori Lluch vihki käyttöön ollessaan terveysministerinä Felipismin alussa - uuteen Can Missesiin, paljon suurempaan ja nykyaikaisempaan rakennuskompleksiin, jossa on enemmän erikoisaloja. Syntymien välissä terveydenhuoltopalvelut eivät kuitenkaan olleet ainoa asia, joka Eivissassa muuttui. Myös neliöhintaa päivitettiin. Ylöspäin ja jarruttamatta. Seuraus: parempi julkinen sairaala, köyhemmät potilaat.
Oman kodin puute on ajanut Susanan ja hänen kolme tytärtään niemimaalle saarelta. Se selittää, miksi he aloittivat syyskuun Cehegínissä Murciassa. Uudesta huoneestaan María juttelee luokkatovereilleen, joiden kanssa hän opiskeli päiväkodin ensimmäisestä vuodesta peruskoulun toiseen vuoteen. Hän ja Lucía, joka oli jo koulussa, eivät ole toisilleen vieraita. Muualta Espanjasta ja ulkomailta soitetaan myös videopuheluita, jotka yhdistävät oppilaat ja entiset oppilaat koulusta, jossa he kävivät, CEiP Sant Antoni -koulusta. Marían ja Lucían (Priego Mangasin sisarusten) jälkeen kaksikymmentä muuta oppilasta on jättänyt tämän koulun yksin, koska heidän vanhempansa eivät löydä saarelta kunnollista asuntoa, jonka he voisivat maksaa työstään saamillaan tuloilla. Se on hiljainen pakkomuutto. Melkein näkymätön, koska se ei näy Conselleria d'Educació del Governin tilastoissa.
Ihminen on muuttunut merkityksettömäksi, raha ihmistä tärkeämmäksi. Espanjalainen syntyy pakkomuuttajaksi.
Mielikuvituksen puute, turhautunut ajattelu, sosiaalinen segmentoituminen, käsitteiden sekaannukset, eksistentiaalinen kuluminen... Kuten hylätyssä rakennuksessa, jota kasvillisuus on asuttanut, asuntoihin pääsykriisi ulottuu kauas jokaisen talon seinien ulkopuolelle. Tämä näkyy kahdeksan eri alojen asiantuntijan pohdinnoista, joihin EL PAÍS on ottanut yhteyttä. Seuraavassa on yhteenveto kahdeksasta viime viikkojen keskustelusta, jossa on sama aloituskysymys: Mitä asuntokriisi kertoo meistä? Esikatselu: vastaukset eivät kerro vain meistä, vaan yhteiskunnasta, ajattelutavasta, poliittisesta johtamisesta (ja vastuusta) ja jopa pesukoneista...
Alueellinen erottelu
Maantieteilijä ja entinen CSIC-tutkija Ricardo Méndezin päähuolenaiheena kiinteistömarkkinoiden viimeaikaista kehitystä tarkkaillessaan on "syrjäytymisalueiden laajentaminen". Se viittaa kaupunkien osiin, jotka kohtuuttomien kiinteistöhintojen vuoksi päätyvät joidenkin väestöryhmien ulkopuolelle . "Tässä kriisissä on alueellinen komponentti, joka ei ole triviaali, koska se vaikuttaa ihmisten elämään ja yhteiskuntaan", hän sanoo.
" Alueellinen segmentointi on myös sosiaalista , molemmat asiat kulkevat käsi kädessä", lisää maantieteilijä, joka varoittaa, että tilanteen juurtuminen "merkitsee sellaisen politiikan delegitimointia, joka ei pysty ottamaan vastaan tätä kehitystä." Méndezin mielestä monien ongelma kodin löytämisessä kertoo myös asumisen kärsimästä "rahoittamisesta": "Markkinatoimijat ovat suuntautuneet enemmän nykyiseen tulonhankintalogiikkaan kuin tuotantoon." Siksi hän pitää "tarpeellisena" sovitella "julkisen vallan toimenpiteitä markkinoiden luomien heikkouksien lievittämiseksi".
Kyvyttömyys ajatella tulevaisuutta
Filosofi José Carlos Ruiz, professori Córdoban yliopistosta, ei epäile, etteikö asumisesta puhuminen tee siitä "kollektiivisesta epäonnistumisesta puhumista". Tämä epäonnistuminen, hän jatkaa, "liittyy nuorten identiteettikriisiin", koska "jatkuva epävarmuus johtaa eksistentiaaliseen kulumiseen ja olemassaolon hajoamiseen". ”Jos asuminen on markkinahyödyke, dehumanisoit yksilön kaupallistamalla asumista äärimmäisellä tavalla”, hän selittää.
Pohjimmiltaan ajattelija analysoi, taustalla on "eettinen kriisi", jossa "yhteiskunta on rikkonut vastaanottovelvollisuutta, koska on ihmisiä, joilla ei ole paikkaa asua ". Tämä "hävittää vastuullisuuden periaatetta muita kohtaan" ja johtaa uuteen kriisiin; tällä kertaa "yhteisön ja yhteisyyden tunteesta". Ruizille "eksistentiaalinen väsymys, jolle olemme kaikki alttiita" päätyy soluttautumaan koko talousjärjestelmään ("jos tulet epävarmaksi, olet pakotettu hyväksymään tietyt työehdot") ja politiikkaan: "Totuuden jälkeinen totuus [eli valhe] soluttautuu hyvin sosiaalisiin rakenteisiin tuon väsymyksen ansiosta."
Synkät näkymät täydentää kyvyttömyys ajatella nykyhetkeä pidemmälle. "Olen erittäin kiinnostunut tulevaisuuden ideasta, koska jos ei tiedä minne putoat kuolleena, tulevaisuudesta tulee jotain lyhytaikaista", filosofi selittää. "Asuminen katkaisee tulevaisuuden kategorian eikä salli projisoida, mikä on osa ihmisen olemusta", hän päättää.
Epäsymmetrinen vastuu
Nykyinen asuntokriisi "kertoo meille paljon", politiikan tutkija Cristina Monge aloittaa alusta. Hänelle " politiikan lyhytnäköisyys on toistaiseksi estänyt ongelman asettamisen etusijalle, sillä vaikka kuinka hyvin sen tekee, tulokset näkyvät ainakin 10 vuoden kuluttua." Ja tämä viittaa jollain tavalla "ongelmiin ymmärtää, mitkä ovat ihmisten elämän peruskysymykset", koska "asuminen on oikeus, joka helpottaa muiden oikeuksien käyttämistä, ja se on keskeinen asia, jota emme ole voineet nähdä".
Zaragozan yliopiston sosiologian professori ei halua puhua "kollektiivisesta epäonnistumisesta", mutta ei siksi, että meillä ei olisi edessämme suurta epäonnistumista, vaan koska "se voi piilottaa sen, että se, jonka täytyi tehdä päätöksiä, ei ole tehnyt niin". Keneen viittaat? "Meillä on tapana yleistää syyllistäminen, joka piilottaa vallan epäsymmetrisyyden; on poliittisia ja yritysvastuullisia, joilla on valta tehdä asioita, joita ei ole tehty ", hän vastaa.
Monge hylkää suoraan sen, että keskustelu aiheesta on kehittymässä kohti polarisaatiota. "Tuo käsite ei kuvaa hyvin sitä, mitä tapahtuu, koska ei ole olemassa kahta ääripäätä, jotka kasvavat vastakkaisissa paikoissa, vaan pikemminkin äärioikeiston kasvu." Tämä tulee "revisionistisilla lähestymistavoilla historiaan", joka perustuu "retroutopiaan, joka kuvaa idealisoitua menneisyyttä, jota ei koskaan ollut olemassa". Vaikka valtiotieteilijä vahvistaa, että ultrilla "ei ole todellista vaihtoehtoa vastustaa", kuten osoittaa se tosiasia, että niissä kaupunginvaltuustoissa, joissa he hallitsevat tai joilla on vaikutusvaltaa , tilanne on sama kuin kaikkialla.
Kasvava eriarvoisuus
Menetetty tilaisuus menneisyydessä ja huolestuttava tulevaisuus. Ekonomisti Clara Martínez-Toledano, Lontoon Imperial Collegen apulaisprofessori, uskoo, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamatta jättäminen monille perheille pakottaa meidät katsomaan vuoden 2008 kriisiä: "Julkisilla politiikoilla oli siitä lähtien mahdollisuus tehdä jotain valmistaakseen meitä, ja hyvin vähän on tehty", hän kritisoi. "On selvää, että epäonnistuminen on tapahtunut ja sillä on seurauksia uusille sukupolville, koska aiemmat pääsivät taloon helpommin", hän lisää.
Elcanon kuninkaallisen instituutin tutkijan herättämät seuraukset viittaavat myös tulevaisuuteen, jossa epätasa-arvo on suurempi: " Sukupolvien välinen eriarvoisuus kasvaa valtavasti , ja vaikka kaksi nuorta ei pääse asuntoon nykyään, niin jos toisella vanhemmilla on koti ja muilla ei ole, syntyy paljon eriarvoisuutta." Se on maailma, jossa "perheestä riippuen sinulla on yksi tai toinen vaihtoehto", sanoo Martínez-Toledano, joka muistuttaa, että asuntojen kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino luo "noidankehän", jossa "ei ole, kuten muissakin taloudellisissa ongelmissa, lyhytaikaista lievittävää politiikkaa".
Poliittisen määritelmän puute
Poliitikko Joan Clos, entinen Barcelonan pormestari, entinen ministeri, entinen YK:n ihmisasutusohjelman (UN-Habitat) johtaja, on juuri julkaissut kirjan , jossa hän ilmaisee pohdintojaan ongelmasta, joka on "erittäin vaikea ratkaista, jos kansallista sopimusta ei ole". Siksi hän uskoo, että tilanne puhuu meille "puolueesta vastakkainasettelusta", mutta myös poliittisen luokan määritelmän puutteesta: "Meidän on tehtävä selväksi, mitä haluamme tehdä asumisen kanssa ja onko se pyrkimysoikeus kuten onnellisuus vai vaadittava oikeus kuten terveydenhuolto."
Tämän päättelyn mukaisesti pohdiskelu kattaa itse sosiaaliturvajärjestelmän. "Jos asuntopolitiikka ajatellaan hyvinvointivaltion viidenneksi pilariksi, se tarvitsee talous-, rahoitus- ja verosuunnittelua", Clos sanoo. Mutta toistaiseksi "kukaan ei ole sanonut, mitä valtio maksaa ja mitä itsehallintoalueet, joilla on toimivalta, maksavat suojatusta asunnosta ." Tästä laiminlyönnistä, "koska todellista kirjanpitoa siitä, mitä se maksaa, ei ole, syntyy "haamuja" ja "jotkut uskovat, että tämä voi ajaa valtion konkurssiin riippumatta siitä, kuinka vähän tehdään, mikä ei ole totta."
Polarisoitu kieli
Ekonomisti Carme Trilla on ollut yhteydessä sosiaalisten ja kohtuuhintaisten asuntojen maailmaan vuosikymmeniä. Hän on tehnyt niin julkisena johtajana, tutkijana ja nyt johtajana Hàbitat3-säätiössä, joka viikkoja sitten nousi uutisotsikoille Casa Orsolan ostooperaatiosta Barcelonassa . Hänelle asuntokriisi puhuu meille ennen kaikkea kansainvälisestä hätätilanteesta: ”Kriisi on globaali ja siinä on osia, jotka karkaavat pätevimmiltäkin mailta”, hän sanoo.
Mutta tilanne paljastaa myös "Espanjan suuremman heikkouden substraatin". "Se, että asuminen ei ole varsinaisesti integroitu hyvinvointivaltioon, kuten terveys tai koulutus on, on jättänyt sen yksityisten ja vapaiden markkinoiden käsiin", asiantuntija analysoi. Ja tämä on aiheuttanut " kiinteistöjen hintojen inflaatiokäyttäytymisen , joka erottaa ne perheiden taloudellisesta kapasiteetista".
Trilla uskoo, että "meiltä puuttui ennakointi". Puute, joka on edelleen voimassa: "Tapahtumien syistä puuttuu pedagogiikka, ja siksi koemme polarisaatiota niiden välillä, jotka ajattelevat liberaalin näkemyksen mukaan, ettei mitään tarvitse tehdä, ja niiden välillä, jotka tekevät." Tämä kaksinaisuus siirtyy kieleen käsitteillä, kuten "rentista" tai "inquiokupa". "Luodetaan luokkia, jotka palvelevat vain vastakkainasettelua eivätkä ratkaise mitään", pohtii taloustieteilijä, "sen sijaan, että ymmärtäisivät kunkin toiminnon, vuokranantajan ja vuokralaisen, edut."
Hämmentynyt valtausten kanssa
Varmasti nykyinen asuntokriisi paljastaa myös oikeuden resurssien puutteen, mutta Diego Gutiérrez, Tuomareiden ja Demokratian tuomareiden järjestön sihteeristön jäsen, uskoo, että "syy ei ole oikeudessa vaan julkisessa vallassa". Tästä näkökulmasta katsottuna nykytilanne voidaan nähdä myös täyttämättömänä velvollisuutena. "Jos perustuslaissamme tunnustetaan oikeus ihmisarvoiseen asuntoon, julkisen vallan pitäisi yrittää taata se oikeus, ja he eivät varmasti ole tehneet läksyjään", hän pohtii.
Tuomari on myös huolissaan monien tuomioistuinten jokapäiväiseen elämään kuuluvien tiettyjen termien sekaannuksesta. "Yksi asia on vallata sisään astuen taloon potkulla ovesta ja toinen asia on niin kutsuttu inquiokupacion, jotka ovat vuokralaisia, jotka lopettavat maksamisen ja ovat edelleen haavoittuvassa asemassa", hän selventää. "Sinun on erotettava eri tilanteet virheiden välttämiseksi, mutta kaikella on menettelyllinen vastaus." Nykyinen kriisi on monille synonyymi hämmennykselle tai pelolle . Ja Gutiérrez kannattaa "julkisen keskustelun kääntämistä siihen, että valtaus on erityinen ongelma ja että todellinen ongelma, johon on puututtava, ovat vuokra- ja ostohinnat".
Kodista ja pesukoneista
Arkkitehti Santiago de Molinalle, CEU San Pablo -yliopiston ammattikorkeakoulun johtajalle, nykyinen asuntokriisi on "erittäin monimutkainen", koska se liittyy muun muassa väestökriisiin, palkkojen, muuttoliikkeen tai turistien vuokraan. Siksi hän uskoo, että "helpot ratkaisut ovat tuomittuja epäonnistumaan".
De Molina uskoo , että arkkitehtuuri voi antaa panoksensa ja "lievittää joitakin mielikuvituksen ja tekniikan ongelmia". Mutta hän myöntää, että "hän ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin", varsinkin kun "markkinoiden paineilla on taipumus tarjota tuotteita, jotka eivät liity kovinkaan arkkitehtonisiin ratkaisuihin". "Tarvitsemme vastauksia, jotka karkaavat tavanomaisista kehyksistä, jotka kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että asumisen tulisi olla identtistä menneiden sukupolvien kanssa", hän jatkaa. Ja hän varoittaa: "En tarkoita epävarmuutta tai supistamista, vaan luovien ratkaisujen löytämistä kodin merkityksestä tinkimättä."
Asuntopula, puolustaa arkkitehti, puhuu meille tavallaan mielikuvituksen puutteesta löytää toinen tapa rakentaa ja suunnitella koteja. "Nykyinen standardi on paljon yhtenäisempi ja yksitoikkoisempi kuin muiden tuotteiden, asuminen on edelleen rajoitettu kouralliseen malleihin, jotka toistuvat ad nauseum", hän sanoo. Ja hän väittää, että "pesukonemalleja on enemmän kuin koteja". Mutta tästä huolimatta hänen näkemyksensä tulevaisuudesta on väistämättä myönteinen: "Toivoa on, mutta ei pelkästä optimismista", hän sanoo, "ei ole vaihtoehtoa, koska meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä luovia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin."
Puolet kaikista poliisin taser-aseilla toteuttamista toimista johtuu julkisesta järjestyshäiriöstä.
Poliisi ja Guardia Civil käyttivät tätä asetta 22 kertaa tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana, joista 11:ssä rikosten torjuntaan. Sisäministeriön tilastojen mukaan niitä käytettiin neljässä muussa tapauksessa sukupuoleen perustuvassa väkivallassa.
Hallitus viimeistelee 2 miljardin euron puolustusmäärärahaa Naton painostuksen keskellä.
Pedro Sánchez ylpeilee kasvattaneensa puolustusmenojaan 10 000 miljoonalla eurolla saapuessaan La Moncloaan, 10 prosentin vuosivauhtia ilman PP:n tukea, koska kaikki on tehty ministerineuvostossa huomaamattomasti. Ajoittain, ilman tällä hetkellä erittäin matalaa poliittista profiilia olevan puolustusministeri Margarita Roblesin esiintymistä, hallitus hyväksyy suuria puolustusmenoja , jotka merkitsevät budjetin lisäystä eri keinoin, tilisiirroin tai vararahaston varalta. Tänä tiistaina, keskellä Espanjassa käytävää keskustelua puolustusmenojen lisäämisestä ja Natoon kohdistuvan maksimaalisen paineen aikana , joka vaatii enemmän ponnisteluja Madridilta ja muilta Euroopan mailta, erityisesti Italialta , ministerineuvosto aikoo hyväksyä tänä tiistaina kerralla yli 2 000 miljoonan euron menot, jotka kohdennetaan pääasiassa aseisiin, hallituksen lähteiden mukaan.
Espanja kannattaa EU:n taloudellisen ”puolustus- ja pelotekilven” vahvistamista kauppasodan edessä.
Hallituksen ulkoisen toiminnan strategiassa vaaditaan, että Euroopalla on oltava suurempi budjetti ja paremmat sanktiokapasiteetit Yhdysvaltojen ”pakkokeinojen” edessä.
Kolme kuollutta mahdollisen tornadon tuhottua maatilahallin Coria del Ríossa: ”Katsoin ja kaikki oli tuhoutunut”. Kaksi kuolleista, 61- ja 59-vuotiaat, ovat veljeksiä ja Dos Hermanasin naapureita, ja kolmas, 40-vuotias, asui Benacazónissa.
Espanjan korkein lämpötila 25.6°C on mitattu Damassa (Santa Cruz de Tenerife). Espanjan matalin lämpötila -3.7°C on mitattu Sierra Nevadan radioteleskoopilla (Granada). Voimakkain tuulen nopeus jonka nopeus oli 69 km/h on mitattu Vega de Urriellussa (Asturias). Voimakkain tuulen puuska jonka nopeus oli 133 km/h on mitattu La Pinillassa (Segovia). Suurin sateen kertymä 79.4 mm on mitattu Piornalissa (Cáceres).
Katalonialaisten Francon vastaisten naisten kidutus poliisin toimesta, Historiallisen Muistin syyttäjänviraston ensimmäinen tutkintapyyntö. Blanca Serraa, 82, hakattaan jalkoihin Via Laietanan poliisiasemalla vuonna 1977, kunnes useat hänen varpaistaan murtuivat ja poliisi simuloi hänen teloitustaan tukehduttamalla häntä muovipussilla.
Kidutuksen kohteeksi joutunut Blanca Serra (oikealla)
Nyt Dolores Delgadon syyttäjänvirasto koordinoi tutkintaa, jolla hänet korjataan uhriksi, tietäen, että tuomarit eivät voi tutkia Francon diktatuurin aikana tapahtuineita kidutuksia.
Tutkijat dokumentoivat Välimeren vanhimmat ihmisen jäljet Rincón de la Victoriassa. Jäänteet, jotka ovat peräisin ajalta 70 000-35 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ovat todiste ihmisen pitkäaikaisesta läsnäolosta, joka liittyy ainakin kahdeksaan Cueva del Tesoron syvimpiin alueisiin tehtyihin tutkimuksiin.
Yksi Cueva del Tesoron kallion pehmeään osaan käsin tehdyistä merkinnöistä yli 40 000 vuotta sitten. J. R. C.
Partido Popular ojentaa kätensä hallitukselle, jotta se voisi sopia vastauksesta Trumpin tulleihin: ”Me olemme avuksi”.
PP ehdollistaa halukkuutensa siihen, että toimeenpanovalta pitää torstaina iltapäivällä La Moncloassa pidetyssä pitkässä kokouksessa avoimen yhteyden PP:n kanssa.
Talonvaltaukset vähenevät Valencian yhteisössä joka on ristiriidassa Mazónin, Catalán ja Voxin antaman tiedon kanssa.
Oikeuden johtava syyttäjä José Francisco Ortiz sanoo vastauksena Compromísin kansanedustajan Jesús Pla:n kysymyksiin, että valtaustapaukset ovat ”lukumääräisesti vähentyneet”, ja varoittaa ”yhteiskunnallisesta hälytyksestä”, joka syntyy, kun tietty tapaus tulee julki.
Tuhkarokko: oireet, tartuntatapa ja tämänhetkinen tilanne Andalusiassa.
Tämä erittäin tarttuva virustauti, joka vaikuttaa erityisesti pieniin lapsiin ja joka hävitettiin Espanjasta vuonna 2017, on tänä vuonna lisääntynyt Andalusian alueella. Tuhkarokko leviää nyt erityisesti Costa del Solin alueella.
Espanjan korkein lämpötila 25.5°C on mitattu Las Palmas de Gran Canariassa (Las Palmas). Espanjan matalin lämpötila -4.6°C on mitattu Port Ainéssa (Lleida). Voimakkain tuulen nopeus jonka nopeus oli 94 km/h on mitattu Izañassa (Santa Cruz de Tenerife). Voimakkain tuulen puuska jonka nopeus oli 124 km/h on mitattu Izañassa (Santa Cruz de Tenerife). Suurin sateen kertymä 45.6 mm on mitattu Puerto de Navacerradassa (Madrid).
Nuria-myrsky asettaa kahdeksan kuntaa varoituksen alle, joka on punainen Kanariansaarilla.
Se aiheuttaa erittäin voimakkaita ja jopa hurrikaanin kaltaisia tuulia, rankkasateita ja huonoja meriolosuhteita Kanarian saaristossa ja laajoilla alueilla Espanjan mantereella.
Hyvästit ”kultaiselle viisumille”: oleskelulupaa ei voi enää saada kiinteistösijoituksia vastaan. 93 prosenttia kultaisista viisumeista on keskittynyt seitsemään maakuntaan: Barcelonaan, Madridiin, Málagaan, Alicanteen, Baleaareille, Gironaan ja Valenciaan.
Mistä kultainen viisumi koostuu?
Tämä mekanismi sisällytettiin PP:n hallituksen vuonna 2013 hyväksymään yrittäjien tukemista koskevaan lakiin, ja se otettiin käyttöön vuonna 2014. Sen avulla myönnettiin oleskelulupa ulkomaalaisille, jotka sijoittivat vähintään 500 000 euroa Espanjassa sijaitsevaan kiinteistöön, lukuun ottamatta kuluja ja kiinnityksiä. Se myönnettiin myös ulkomaalaisille, jotka tekivät vähintään kahden miljoonan euron alkuinvestoinnin espanjalaisiin julkisiin velkapapereihin, miljoona euroa osakkeisiin tai osuuksiin espanjalaisissa pääomayhtiöissä, joilla on todellista liiketoimintaa, tai miljoona euroa sijoitusrahastoihin, suljettuihin sijoitusrahastoihin tai riskipääomarahastoihin, jotka on perustettu Espanjassa.
Mikä oli sen tavoite?
Hallitus esitti tuolloin seuraavan pohdinnan: ”Tämä laki tekee yritystoiminnan ja kansainvälisten investointien kehittämisestä Espanjassa joustavampaa, koska se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen sekä kannustimia, kuten oleskeluluvan myöntäminen kolmenlaisille sijoittajille”.
Miksi se poistetaan?
Nykyinen sosialistihallitus uskoo, että tämä toimenpide saattaa osaltaan kiristää kiinteistömarkkinoita tietyillä Espanjan alueilla. ”Kiinteistöjen kultaisen viisumin poistaminen antaa mahdollisuuksia niille, joilla on nykyään ongelmia saada asuntoja tietyillä alueilla, joilla on hintakireyttä ja asuntotarjonnan puutetta. Tämä muutos on hyvä uutinen kaikille”, sanoo asuntoministeri Isabel Rodríguez ministeriönsä julkaisemissa lausunnoissa.
Kuka kannatti toimenpidettä?
Se hyväksyttiin edustajainkokouksessa 14. marraskuuta 2024. Toimeenpaneva elin muutti sosialistisen parlamenttiryhmän kautta oikeuden tehokkuutta koskevaa orgaanista lakia, jota tuettiin 179 äänellä, 169 äänellä vastaan eikä yhtään tyhjää. Lakia kannattivat hallituksen muodostavat puolueet (PSOE ja Sumar) ja myös niiden sijoituskumppanit, mukaan lukien oikeistoryhmät Junts ja PNV. PP ja Vox äänestivät vastaan.
Kultaisten viisumien myöntämisessä tapahtunut kehitys lain voimaantulon jälkeen vuodesta 2014 vuoteen 2023.
Miten se vaikuttaa niihin, jotka ovat jo saaneet kultaisen viisumin?
He eivät menetä oleskelulupaansa. Kyseisen käytännön kumoamista koskevassa asetuksessa todetaan, että ”ne sijoittajat tai sijoittajien perheenjäsenet, jotka ovat ennen tämän siirtymäsäännöksen voimaantulopäivää jättäneet asiaa koskevan hakemuksen, voivat saada vastaavan viisumin tai luvan hakemuksen jättöpäivänä voimassa olleiden säännösten mukaisesti”.
Kuinka monta kultaista viisumia on myönnetty?
Espanja on myöntänyt 22 430 kultaista viisumia vuoteen 2023 asti, viimeisimmät tiedot ovat saatavilla sosiaalisen osallisuuden, sosiaaliturvan ja maahanmuuton ministeriön pysyvän maahanmuuton seurantakeskuksesta. Näiden viisumien myöntäminen kiihtyi pandemian jälkeen.
Missä asuvat ne, joille on myönnetty viisumit?
Heistä 93 prosenttia on keskittynyt seitsemään maakuntaan: Barcelonaan, Madridiin, Malagaan, Alicanteen, Baleaareille, Gironaan ja Valenciaan.
Kenelle ne on myönnetty?
Luvista 75 prosenttia on myönnetty yhtä suuressa määrin Aasian maiden kansalaisille (lähinnä kiinalaisille) ja EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden kansalaisille (lähinnä Venäjälle, Ukrainalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle Brexitin jälkeen).
Aasialaiset ja eurooppalaiset ovat saaneet eniten kultaisia viisumeja. Myönnetyt viisumit vuodesta 2014 lähtien.
Hallitus analysoi ”tapauskohtaisesti”, pitäisikö turvapaikkaa hakeneiden alaikäisten maahanmuuttajien lähteä Kanariansaarilta.
Ángel Víctor Torres vakuuttaa, että on tutkittava lapsen juuret yhteisössä, kun taas Fernando Clavijo vakuuttaa, että ylikansoituksen helpottamiseksi heidän on lähdettävä muille alueille.
