Torreviejassa vuonna 1829 tapahtuneen maanjäristyksen kaltainen maanjäristys aiheuttaisi tuhansia kuolemantapauksia matkailijoiden ylikuormituksen vuoksi.
Tutkimuksessa analysoidaan maanjäristysten valtavia vaikutuksia Välimeren rannikolla, jossa väestö on yli 500 prosenttia moninkertaistunut, jotta voitaisiin ehkäistä tätä luonnonriskiä ja valistaa siitä.
Joulupäivänä 1884 maa järisi 20 sekunnin ajan. Monet kellot pysähtyivät katastrofin aikaan, noin yhdeksän aikaan illalla. Málagan kaupungissa tuhannet ihmiset pakenivat kauhuissaan teattereista ja kahviloista. Mutta pahinta tapahtui noin sadassa vuoristokylässä sisämaassa. Arenas del Rey, joka sijaitsi hiekkamaalla, romahti kokonaan 400 talonsa kanssa. Useimmat perheet olivat kotona syömässä illallista ja viettämässä juhlapäivää. Noin 900 ihmistä kuoli sinä päivänä, ja 2 000 loukkaantui. Se oli Espanjan historian viimeinen suuri maanjäristys ja ensimmäinen, joka käynnisti ennennäkemättömän kansainvälisen avustuskampanjan uhreille, jotka elivät kuukausia kauhuissaan toistuvien jälkijäristysten vuoksi. Yli 140 vuotta myöhemmin tiedemiehet ovat varmoja siitä, että tällainen maanjäristys tapahtuu ennemmin tai myöhemmin uudelleen, vaikka on mahdotonta tietää, milloin.
Geologiryhmä on analysoinut samanlaisen maanjäristyksen vaikutuksia nykyään. Arenas del Reyn järistyksen lisäksi he ovat lisänneet Torreviejassa vuonna 1829 tapahtuneen järistyksen, jossa kuoli lähes 400 ihmistä ja joka pakotti viisi kokonaista kylää -Guardamar, Torrevieja, Almoradí, Rojales ja Benejúzar- siirtymään muualle.
Tämän päivän arviot ovat hyytäviä. Torreviejan maanjäristyksen tuhoama alue on nykyään yksi maan väkirikkaimmista matkailualueista. Näissä paikoissa vakituinen väestö on kuusinkertaistunut, ja käyttöaste kasvaa moninkertaiseksi matkailun huippusesongin aikana. Tämän alueen päivitetyn väestömäärän myötä kansallisen tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2024 1800-luvun maanjäristyksen kaltainen maanjäristys jättäisi noin 5 000 kuolonuhria 60 prosentin todennäköisyydellä. Kesällä luku voisi olla jopa 11 000. Taloudelliset menetykset olisivat 100 miljardin euron luokkaa.
”Olemme tietoisia siitä, että nämä arviot ovat pelottavia, mutta olemme olleet hyvin varovaisia mallien soveltamisessa ja ottaneet aina kaikkein varovaisimmat”, selittää Salamancan yliopiston tutkija ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Javier Élez.
Laskelmat perustuvat Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen käyttämään työkaluun, jolla arvioidaan vakavien maanjäristysten vaikutuksia eri puolilla maailmaa niiden voimakkuuden perusteella. Järjestelmän nimi on PAGER, joka tarkoittaa Rapid Earthquake Impact Estimation for Rapid Response. Espanjalaiset tutkijat ovat muokanneet sitä siten, että siihen on sisällytetty päivitetyt väestötiedot ja Espanjan geologiset erityispiirteet. Järjestelmä, joka käyttää myös satelliittikuvia, mahdollistaa ensimmäisen arvion tekemisen muutamassa minuutissa.
”Maanjäristysten arvioinnissa käytetään aina todennäköisyyksiä”, selittää Pablo Silva, Salamancan yliopiston geologisten vaarojen professori ja Natural Hazards -lehdessä julkaistun artikkelin toinen kirjoittaja. "Jos minulta kysytään, tapahtuvatko nämä maanjäristykset uudelleen muutaman vuoden kuluttua, riski on pieni. Mutta jos ajattelemme 250 vuotta, todennäköisyys olisi lähes 100 prosenttia", hän varoittaa. Tätä työkalua voidaan käyttää ”valmistautumaan katastrofeihin, joiden tiedämme tapahtuvan uudelleen, ja pystyä reagoimaan niihin paremmin”, hän perustelee.
Torreviejan maanjäristyksessä väestön pelastaminen oli hyvin vaikeaa, koska kaikki Segura-joen yli kulkevat puiset sillat sortuivat, jolloin joen eteläranta oli poikki. ”Nykyisessä maanjäristyksessä pelastuspalveluiden on tärkeää tietää, mitä kulku- ja evakuointireittejä olisi käytettävissä maaston geologisten erityispiirteiden mukaan”, Silva lisää. ”Alicanten eteläisen alueen kaupunkien laajeneminen ja hillitön matkailukehitys moninkertaistavat alueen haavoittuvuuden geologisille ääri-ilmiöille 400 prosentilla”, tutkija varoittaa.
”Arenas del Reyn maanjäristyksessä kokonaisia maatiloja siirtyi 200 metriä maanvyöryjen vuoksi”, selittää Miguel Ángel Rodríguez-Pascua, Espanjan geologian ja kaivostoiminnan instituutin (IGME-CSIC) geologi ja artikkelin toinen kirjoittaja. Kyseessä oli yksi harvoista historiallisista maanjäristyksistä, jotka jättivät arpia - maanvyöryjä ja halkeamia - jotka näkyvät vielä nykyäänkin. ”Nämä kohteet ovat osa kansallista geologista perintöämme, ja ne voivat olla myös täydellinen paikka harjoitella hätäapuyksiköitä”, hän sanoo. Torreviejan maanjäristyksessä tapahtui nesteytystä: seisminen ilmiö, jossa maa kirjaimellisesti liukenee ja voi nielaista rakennukset ja niiden asukkaat.
Arenas del Rey (Granada) maanjäristyksen jälkeen vuonna 1884
Nämä kaksi tutkittua tapausta sijaitsevat Espanjan seismisesti aktiivisimmalla alueella. Kaikissa analysoiduissa skenaarioissa tarvittaisiin kansainvälistä apua, ja monissa niistä aiheutuisi inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä, joihin maa ”ei ole valmistautunut”, varoitetaan asiakirjassa.
Rodríguez-Pascua ja muut IGME:n tutkijat ovat osa geologisen hätätilanteen torjuntayksikköä, joka on tehnyt yhteistyötä sotilaallisen hätätilayksikön kanssa La Palman tulivuoren purkauksen tai Valencian dana-iskun kaltaisissa katastrofeissa. Tutkijat valmistelivat seismisiä skenaarioita kahdessa maanjäristyssimulaatiossa Sevillassa (2016) ja Murciassa (2018), joiden voimakkuus oli 6,5, mikä vastaa Arenas del Reyn ja Torreviejan maanjäristyksiä. Ryhmä on kehittänyt Iberian niemimaan geologisiin ja geodynaamisiin erityispiirteisiin mukautettuja työkaluja vuodesta 2012 lähtien tiede-, innovaatio- ja yliopistoministeriön rahoituksen ansiosta.
Kirjoittajat uskovat, että Espanja elää ”vääränlaisessa turvallisuudentunteessa” seismisen riskin suhteen. Tämä johtuu siitä, että vakavia maanjäristyksiä on tapahtunut historiallisina aikoina vain vähän. Viimeisin suuri oli Lorcan maanjäristys vuonna 2011, jonka voimakkuus oli 5,2 ja joka aiheutti yhdeksän kuolonuhria, 300 loukkaantunutta ja noin 500 miljoonan euron vahingot. Seismologian alalla on kokonainen haara, joka etsii arkeologisia jälkiä esihistoriallisista maanjäristyksistä laajentaakseen tilastollista kuvaa ja saadakseen paremman käsityksen tulevasta.
Osa tiederyhmästä on osallistunut hallituksen hiljattain hyväksymään seismisten, vulkaanisten ja muiden geofysikaalisten ilmiöiden seurantaa koskevaan kansalliseen suunnitelmaan. Suunnitelmaa johti Espanjan maanjäristysriskin tutkimisesta ja seurannasta vastaava elin, IGN:n Red Sismica Nacional, joka raportoi liikkuvuus- ja liikenneministeriölle. Asiakirjassa ehdotetaan 58 toimenpidettä tuhoisien luonnonilmiöiden, kuten maanjäristysten, tulivuorenpurkausten, tsunamien ja aurinkomyrskyjen seuranta- ja havaitsemisverkostojen vahvistamiseksi. IGN:n tutkijoiden ehdotus oli laatia kartta, johon merkitään kaikki maan aktiiviset siirrokset, Rodríguez-Pascua selittää. Tämän kartan avulla PAGERin avulla voitaisiin sitten tehdä riskiarvioita tietyille paikoille.
”Se on epäilemättä hyödyllinen työkalu, jonka avulla voidaan saada erittäin hyvä käsitys uhrien ja taloudellisten menetysten laajuudesta”, sanoo Juan Vicente Cantavella, NGI:n kansallisen seismisestä verkostosta vastaava johtaja. Geofyysikko uskoo tähän huolimatta mallin rajoituksista, joita ovat ennen kaikkea Espanjan suuria maanjäristyksiä koskevien tilastojen puute, joka johtuu niiden vähäisyydestä. Myös yksityiskohtaiset tiedot kunkin alueen rakennusten ominaisuuksista puuttuvat, mikä on olennaista todellisen riskin arvioimiseksi, sillä kylä, jossa on savitaloja, ei ole sama kuin kylä, jossa on betonitaloja. IGN laatii seismisiä riskikarttoja aiempien maanjäristysten perusteella. ”Kaikissa laskelmissa”, Cantavella selittää, "vaikka vakavan maanjäristyksen todennäköisyys esimerkiksi 50 vuoden kuluessa olisi pieni, on aina olemassa riski, joka oletetaan. Joka tapauksessa hän uskoo, että Espanjan erityispiirteisiin mukautettu PAGER on varmasti hyödyllinen väline.
”Tämä on tarpeellinen, mielenkiintoinen ja hyvin tehty tutkimus”, sanoo Álvaro González, maanjäristyksiin erikoistunut geologi Barcelonan matemaattisessa tutkimuskeskuksessa. ”Tässä tutkimuksessa lasketut vakavat luvut inhimillisistä ja taloudellisista menetyksistä ovat valitettavasti kohtuullisia ja osoittavat, että on tärkeää varautua vastaaviin tapahtumiin”, tutkija lisää.
González arvioi jo parikymmentä vuotta sitten epätarkemmilla tekniikoilla suuria inhimillisiä menetyksiä, jos Torreviejassa tai Arenas del Reyssa tapahtuneiden maanjäristysten suuruusluokan maanjäristykset tapahtuisivat uudelleen. ”Tämäntyyppiset tutkimukset ovat välttämättömiä, jotta saamme käsityksen mahdollisista seurauksista ja jotta voimme varoittaa meitä siitä, että meidän on sopeuduttava paremmin tällaisiin tapahtumiin: missä rakennuksia kannattaisi kunnostaa, jotta ne olisivat kestävämpiä, mitä resursseja olisi oltava valmiina hätätilanteen varalle, miten väestöä koulutetaan suojautumaan ja mitä taloudellisia resursseja olisi oltava käytettävissä avustamiseen ja jälleenrakentamiseen”. Suuret maanjäristykset ovat onnekkaan harvinaisuutensa vuoksi häipymässä kollektiivisesta muistista, ja on tarpeen varoittaa, että uuden tuhoisan maanjäristyksen uhka on edelleen piilevä, ja on vain ajan kysymys, milloin uusi maanjäristys tapahtuu", hän lisää.
Vuonna 2013 González kiinnitti huomiota tähän ongelmaan EL PAÍS -lehden päätoimittajalle lähettämässään kirjeessä, jossa hän muistutti maanjäristyksestä, joka tuhosi Lissabonin vuonna 1755 ja tappoi tuhansia ihmisiä Espanjassa ja Portugalissa. ”Tulevien sukupolvien selviytyminen ja hyvinvointi Espanjassa riippuu siitä, miten hyvin pystymme tutkimaan, ehkäisemään ja valistamaan luonnonkatastrofeista tänään”, hän kirjoitti.
Arenas de Reyn maanjäristyksen kaltaisen nykyisen maanjäristyksen arviot ovat kolikon toinen puoli. Minkään mahdollisen skenaarion mukaan ihmishenkien menetykset eivät ole lähelläkään 141 vuotta sitten, vuonna 1884, kirjattuja menetyksiä. Yksi selitys on Granadan ylängön väestökato, selittää Salamancan professori Pablo Silva. Toinen on se, että järistys iski juuri silloin, kun lähes kaikki olivat kotona.
https://elpais.com/ciencia/2025-06-25/un-terremoto-como-el-de-torrevieja-en-1829-causaria-miles-de-muertos-por-la-masificacion-turistica.html
