Vuosi kirjeen ja Sánchezin viiden päivän tauon jälkeen: avoimemmat rintamat oikeuslaitoksessa ja kumppaneiden kanssa.
Täytäntöönpanovalta kompastuu odotuksiin, joita presidentin pohdinnan jälkeen luvattu elvytyssuunnitelma on synnyttänyt, ja se on nyt arkaluontoisemmassa tilanteessa kuin silloin, kun Sánchez harkitsi eroamista.
"Minun on pysähdyttävä ja mietittävä. Minun on kiireesti vastattava kysymykseen, onko se sen arvoista huolimatta siitä mudasta, johon oikeisto ja äärioikeisto yrittävät muuttaa politiikkaa. Pitäisikö minun jatkaa hallituksen johdossa vai luopua tästä korkeasta kunniasta". Näillä repliikeillä toimeenpanovallan presidentti Pedro Sánchez ilmoitti reilu vuosi sitten X-tilillään julkaisemassaan kirjeessä julkisuuteen, että hän ottaa viisi päivää aikaa harkita, eroaisiko hän vai ei. Kun tämä aika oli kulunut umpeen, hän ilmoitti La Moncloan portailla ilman kysymyksiä antamassaan lausunnossa, että ”yhteiskunnallisen mobilisaation ansiosta” hän oli päättänyt jatkaa ”mahdollisuuksien mukaan entistä vahvempana”, ja seuraavana päivänä, 30. huhtikuuta 2024, hän ei edes sulkenut pois mahdollisuutta asettua uudelleen ehdolle: ”Olen hyvillä mielin näiden kolmen vuoden ajan ja niin monen vuoden ajan kuin Espanjan kansa äänellään haluaa”. Hän esitti myös demokraattista uudistumista koskevan suunnitelman, johon on kohdistunut pettymyksiä. Poliittinen tutkija ja sosiologi Cristina Monge, Más Democracia -järjestön puheenjohtaja, tiivistää: "Uskon, että kirje oli vilpitön ja että kaikki pääministerit ovat jossain vaiheessa olleet samassa tilanteessa ilman, että he ovat koskaan julkistaneet sitä. Mutta kun Sánchez ilmoitti jatkavansa ja puhui demokraattisesta uudistumisesta, näytti siltä, että olisi olemassa aika ennen ja aika jälkeen, mutta näin ei ole käynyt". Tämä on saldo 365 päivän huimauksesta Espanjan politiikassa tuon ennennäkemättömän tauon jälkeen.
Begoña Gómezin tapauksesta "Ábalos-tapaukseen”
Sánchez selitti epäilyksensä vaimonsa Begoña Gómezin vastaisten oikeudenkäyntien aloittamisesta: ”Olen syvästi rakastunut vaimooni, joka elää voimattomana sitä mutaa, jota hänen päälleen levitetään päivästä toiseen". Kanteen oli esittänyt Manos Limpias, valeyhdistys, jonka puheenjohtajana toimii Miguel Bernad, joka on juuri allekirjoittanut Franco-myönteisen manifestin, ja se sisälsi vääriä uutisia, kuten The Objective -lehden uutisen, jossa väitettiin, että presidentin vaimo olisi saanut julkista tukea. Huolimatta siitä, että kyse oli cantabrialaisesta hotelliyrittäjästä nimeltä Begoña Gómez, lehti kuvitti jutun Sánchezin ja hänen vaimonsa kuvalla. Vuotta ja puolensataa todistajan kuulemista myöhemmin tutkintatuomari Juan Carlos Peinado ei ole kerännyt todisteita niistä neljästä rikoksesta, joista hän tutkii Gómezia (vaikutusvallan väärinkäyttö, lahjus liiketoiminnassa, kavallus ja ammatillinen tunkeutuminen); hän on nostanut syytteen viittä henkilöä vastaan (todistajia, jotka ovat kiistäneet häntä vastaan esitetyt syytökset); hän on käynyt kahdesti La Moncloassa ottamassa lausuntoja Sánchezilta ja ministeri Félix Bolañosilta, ja maakuntatuomioistuin on antanut hänelle huomautuksen siitä, että hän on mennyt joissakin tapauksissa mennyt liian pitkälle menettelyssään.
Se oli myös Manos Limpias, että pian sen jälkeen, kun presidentin kirjeen tuomitsi hänen veljensä, palkattu maakuntavaltuusto Badajoz vuonna 2017 - kun Sánchez ei ollut johtaja Executive - johtajana Office of Performing Arts. David Sánchez erosi virasta 5. helmikuuta, ja hänet on kutsuttu todistamaan vastaajana tänä perjantaina.
Lisäksi korkein oikeus nosti viime vuoden lokakuussa, kuusi kuukautta kirjeen jälkeen, syytteen osavaltion yleistä syyttäjää Álvaro García Ortizia vastaan tutkiakseen, oliko hän vastuussa siitä, että Madridin presidentin Isabel Díaz Ayuson kumppanin Alberto González Amadorin puolustus oli vuotanut lehdistölle sähköpostiviestin, jossa hän myönsi syyllistyneensä useisiin verorikkomuksiin ja tarjosi sopimusta. Eri tiedotusvälineiden toimittajat ilmoittivat saaneensa tämän sähköpostiviestin itse syyttäjälle, mutta tuomari ei ole ottanut sitä huomioon.
Presidentin lähipiiriä vastaan nostettujen syytteiden jälkeen PSOE rekisteröi viime tammikuussa kongressissa lakiesityksen, jonka tavoitteena on rajoittaa kansansyytöksiä siten, että poliittiset puolueet ja niihin liittyvät yhdistykset ja säätiöt eivät voi käyttää niitä, sekä kieltää syytösten hyväksyminen ”ilman uskottavuuden vähimmäispohjaa”. Ehdotukseen sisältyi ”siirtymäsäännös”, jonka mukaan rikosprosessilakiin ja oikeuslaitosta koskevaan orgaaniseen lakiin tehtyjä muutoksia sovellettaisiin ”käynnissä oleviin oikeudenkäynteihin”. Koska kyseessä on orgaaninen laki, se vaatii kongressin ehdottoman enemmistön tuen, ja PP on jo ilmoittanut vastustavansa sitä. Hallitus on myös esittänyt lakiehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä muutoksia nykyiseen kilpailututkintojärjestelmään, jotta kaikista sosioekonomisista ja taloudellisista ryhmistä tulevien opiskelijoiden olisi helpompi päästä oikeus- ja syyttäjäuralle.
Samaan aikaan presidentin kirjeestä kuluneen vuoden aikana on puhjennut skandaali, joka kerää todisteita erästä Sánchezia hyvin lähellä olevaa henkilöä vastaan, José Luis Ábalosia, joka oli hänen kakkosmiehensä PSOE:ssa järjestösihteerinä (2017-2021), julkisten töiden ja liikenteen ministerinä vuosina 2018-2021 ja parlamentin puhemiehenä epäluottamuslauseessa, joka kaatoi Mariano Rajoyn hallituksen vuonna 2018 nimenomaan korruptiotuomion, Gürtel-tapauksen, vuoksi. Sekä tapausta tutkiva tuomari että korruptiontorjuntasyyttäjänvirasto katsovat, että häntä vastaan on selviä viitteitä.
Uudistamissuunnitelma
Kun Sánchez ilmoitti päättäneensä pysyä hallituksen johdossa, hän lupasi työskennellä ”demokraattisen uudistumisen puolesta” vastustaakseen ”kunnianloukkauksen ja valheen, vihan sekä pelkoihin ja uhkiin vetoamisen taantumuksellista ohjelmaa”. Viime vuoden heinäkuussa hän esitteli kongressissa niin sanotun demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman. Suurin osa toimenpiteistä liittyi tiedotusvälineisiin ja toukokuussa hyväksyttyyn EU:n asetukseen disinformaation torjumiseksi, kuten tiedotusvälineiden velvollisuus julkaista tiedotusvälineille yksityiskohtaiset tiedot niiden osakeomistuksesta sekä niiden vuosittain institutionaalisen mainonnan muodossa saamista julkisista varoista, jotka olisi myönnettävä ”avoimin perustein, oikeasuhteisesti ja ennakkoon yleisön saataville”. Euroopan parlamentti oli äänestänyt PP:n puolesta, mutta edustajainhuoneessa puolueen johtaja Alberto Núñez Feijóo piti sitä ”sensuuri- ja vainosuunnitelmana”. ”Emme ole nähneet mitään tällaista sitten Francon”, hän sanoi.
Suunnitelma sisälsi 31 toimenpiteen joukossa vanhan sitoumuksen uudistaa nykyinen (francolaisaikainen) virkasalaisuuksia koskeva laki, hyväksyä edunvalvontajärjestöjä tai eturyhmiä koskeva laki (toinen parlamentaaristen keskustelujen klassikko, joka ei koskaan toteudu), muuttaa Cortes Generalesin sääntöjä, jotta voidaan rangaista kansanedustajia ja senaattoreita, jotka eivät ole rehellisiä omaisuus- ja toimintailmoituksissaan, ja tehdä pakolliseksi järjestää kerran vuodessa kansakunnan tilaa koskeva keskustelu, luoda uusia lukuja korruption torjumiseksi ja ilmiantajien suojelemiseksi, tehdä pakolliseksi vähintään yhden vaalikeskustelun järjestäminen kampanjan aikana ja julkaista kyselytutkimusten mikrotietoja, uudistaa rikoslain pykäliä, jotka voivat vaikuttaa sananvapauteen ja taiteelliseen luomiseen, ja tehdä pakolliseksi julkaista kyselytutkimusten mikrotietoja; vähintään yhden vaalikeskustelun pakollisuus kampanjan aikana ja mielipidetutkimusten mikrotietojen julkaiseminen; niiden rikoslain pykälien uudistaminen, jotka voivat vaikuttaa sananvapauteen ja taiteelliseen luomiseen; sekä kunnian ja kunnianloukkauksen siviilioikeudellista suojaa koskevan orgaanisen lain sekä oikaisuoikeutta säätelevän lain muuttaminen siten, että molemmat säännökset mukautetaan sosiaalisten verkostojen vaikutukseen ja uuteen rytmiin, nopeutetaan väärän sisällön oikaisuaikoja ja taataan ”asianmukainen” korvaus. Suunnitelma etenee kuitenkin vain pätkittäin. Viime lokakuussa ministerineuvosto hyväksyi riippumattoman tietolähteiden suojeluviranomaisen ja kahden uuden korruption vastaisen syyttäjänviraston perustamisen ja joulukuussa oikaisuoikeutta koskevan lain muuttamisen siten, että se velvoittaa tiedotusvälineiden lisäksi Viime lokakuussa ministerineuvosto hyväksyi riippumattoman ilmiantajan suojeluviranomaisen ja kahden uuden korruption vastaisen syyttäjänviraston perustamisen ja joulukuussa oikaisuoikeutta koskevan lain muuttamisen siten, että se velvoittaa tiedotusvälineiden lisäksi myös ”erityisen merkittäviä” käyttäjiä (ne, joilla on yli 100 000 seuraajaa yhdellä alustalla tai yli 200 000 seuraajaa kaikilla alustoilla yhteensä). Lisäksi hallitus hyväksyi 15. huhtikuuta lakiehdotuksen yleistä vaalijärjestelmää koskevan orgaanisen lain uudistamiseksi, mikä velvoittaa julkiset tiedotusvälineet järjestämään vaalikeskusteluja ja edellyttää, että kampanjoiden aikana levitettävissä mielipidekyselyissä ja kyselytutkimuksissa julkaistaan myös mikrodatatiedostoja. Viime maaliskuussa kongressi hyväksyi avoimen parlamentin suunnitelman, jolla luodaan rekisteri kansanedustajien lobbauksen valvomiseksi. Eurooppalainen media-asetus on määrä panna täysimääräisesti täytäntöön kaikissa 27 jäsenvaltiossa elokuuhun mennessä.
Politiikan tutkija Cristina Monge pahoittelee: ”Mitään merkittävää julkista keskustelua ei ole käyty asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat työskennelleet vuosia disinformaatiota, institutionaalista laatua, kansalaisten osallistumista... koskevien kysymysten parissa... ja uudistukset ovat jääneet käytännössä aiemmin hankittuihin sitoumuksiin, kuten eurooppalaiseen asetukseen”. Myös valtiotieteilijä Lluís Orriols on samaa mieltä: ”Sánchezin kirjeessä oli hyvin mielenkiintoisia pohdintoja politiikan korkeista kustannuksista ja ongelmasta, joka liittyy siihen, että kansalaiset eivät pysty erottamaan totuudenmukaista ja totuudenvastaista tietoa toisistaan, mutta vuoden kuluttua se on jäänyt vain pohdinnaksi”. ”Uudistamissuunnitelma”, hän lisää, ”oli keino käynnistää uudelleen lainsäädäntöelämä, joka näytti kuolleelta ilman talousarviota, silmänisku, jolla pyrittiin lähentymään vasemmistoa ja katalonialaisia kansallismielisiä, mutta parlamentin enemmistö on edelleen horjumassa”.
Puoluekohtaisesti
Presidentin viiden päivän harkinta-aika, jonka aikana hän pohdiskeli eroa vai ei, osoitti Sánchezin ylijohtajuuden PSOE:ssa. Itse asiassa sosialistijohtajat myönsivät pelkäävänsä hallitsematonta seuraajanvaihdosta keskellä Katalonian kampanjaa, kun edessä ovat eurovaalit ja kansainvälinen tilanne on yhä herkempi. Orriolsin mielestä PSOE:n ”rekrytoinnin” puute johtuu Sánchezin ”poliittisesta elämäkerrasta”: "Hänestä tuli toisen kerran puolueen pääsihteeri johtajien vastustuksesta huolimatta, mikä johti hänen epäluottamukseensa perinteistä organisaatiota kohtaan. Mutta PSOE todennäköisesti tuottaa vähitellen johtajia eri paikoissa, vihreitä versoja, jotka avautuvat elämään sen sodan jälkeen, jonka puolue koki vuonna 2017. Illan tai Monteron strategia vaikuttaa minusta oikealta″. Monge lisää: "Hyperjohtajat eivät koskaan huolehdi seuraajuutensa hoitamisesta, ja se on ensimmäinen asia, joka johtajan pitäisi tehdä. PSOE:n omissa kokoontumisissa ja liikekannallepanoissa ei tuolloin ollut juuri muuta sisältöä kuin pääsihteerin ylistäminen".
PSOE:n parlamentaarinen heikkous (120 kansanedustajaa) vaikeuttaa toimeenpanevan elimen lainsäädäntötyötä, jonka on miellytettävä Juntsia - joka tuki Sánchezin virkaanastujaisia armahduslakia vastaan -, hajonnutta vasemmistoa - Podemos hylkäsi Sumarin viisi kuukautta parlamenttivaalien jälkeen ja on sittemmin yrittänyt profiloitua koalitiohallitukseen integroitunutta puoluetta vastaan - sekä PP:n ja Voxin tiukkaa vastarintaa, jonka vuoksi se on näyttänyt luopuneen talousarvioesityksen esittämisestä. Samaan aikaan PP antaa edelleen periksi Voxille alueilla ja tukee sen äärikonservatiivista maahanmuutto- tai ekologista ohjelmaa, kuten Valencian presidentti Carlos Mazón on tehnyt alueellisen tilinpidon läpiviemiseksi. ”Mielenkiintoisin asia Espanjan politiikassa tänä ja ensi vuonna”, Orriols huomauttaa, ”on se, mitä PP tekee: antautuuko se radikaalin populistisen oikeiston edessä, kuten monet muut konservatiiviset puolueet, vai pitäytyykö se perinteisissä hallituspuolueen kannoissaan”. ”Tällä hallituksella”, hän lisää, "ei ole riittävää parlamentaarista enemmistöä, sillä ei ole budjettia, se on omistautunut selviytymiselle. Mutta se selviytyy, koska vaihtoehtona on PP:n ja Voxin liitto, joka on edelleen sen tärkein valttikortti".
40dB. -instituutin EL PAÍS:lle ja Cadena SER:lle tekemän viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan PP ja PSOE heikentäisivät tulostaan 23.-31. tammikuuta (PP puoli pistettä ja sosialistit 2,2 pistettä), Vox nousisi melkein kaksi pistettä 14,1 prosenttiin ja ultra-agitaattori Alvise Pérezin brändi debytoisi vaaleissa lähes 3 prosentilla äänestäjistä. Kysely tehtiin ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jota Espanjan äärioikeisto julkisesti tukee, viimeisteli tullisuunnitelmansa. Eivätkä odotukset Sumarille, joka mahdollisti koalitiohallituksen palauttamisen voittamalla viime parlamenttivaaleissa yli kolme miljoonaa (12 %) ääntä, ole hyvät: gallupin mukaan koalitio saisi hädin tuskin 5 prosenttia äänistä ja vuoden 2023 lopusta lähtien hajonnut Podemos 3,3 prosenttia. Sánchezin ilmoittama varustautumissuunnitelma on herättänyt närää PSOE:n vasemmistossa, ja monimutkaiseen kansainväliseen kontekstiin, josta Sánchez varoitti vuosi sitten yleisölle lähettämässään kirjeessä, on nyt liittynyt Trumpin käymä kauppasota ja Yhdysvaltojen käänne Venäjää ja Ukrainan sotaa kohtaan. Taloudella menee edelleen hyvin: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on juuri parantanut Espanjaa koskevia alijäämä- ja velkaennusteitaan, ja sosiaaliturva on ylittänyt 21,6 miljoonan jäsenen rajan ensimmäistä kertaa päivittäisessä sarjassaan, mutta hallitus ei näytä hyödyntävän tätä hyvää talouskehitystä: marraskuusta 2023 lähtien EL PAÍS:n barometrien mukaan hänen ääniarvionsa on alhaisempi kuin äänestyspaikoilla saatu tulos. Mongen mielestä kansainvälinen tilanne suosii Sánchezia: "Hänestä on tullut sosiaalidemokratian suuri vertailukohta. Tämä näkyvyys hyödyttää häntä. Hänen oikeistoa ja äärioikeistoa vastaan kaavailemansa puitteet ovat saaneet vahvistusta Trumpin tulon myötä, kun taas häntä tukeva Vox jatkaa sopimuksia PP:n kanssa. Samaan aikaan hänelle on avautunut toinen rintama uudelleenvarustelun kanssa, mutta eroavaisuus Sumarin kanssa on 18,5 prosenttia, joka on omistettu asevarustelulle, ja siitä näyttää jopa sovitun. Toinen kysymys on luotien ostaminen Israelilta kesken Gazan hyökkäyksen, mikä voi aiheuttaa lisää vahinkoa koalitiolle. Tällä hetkellä PP:n ja PSOE:n välillä vallitsee kuitenkin tekninen tasapeli, ja se, mitä seuraavissa vaaleissa tapahtuu, riippuu siitä, mitä tapahtuu niiden vasemmisto- ja oikeistokumppaneiden kanssa, jotka ovat nyt kolme kolmea vastaan: PSOE, Sumar ja Podemos toisaalta ja PP, Vox ja Se Acabó la Fiesta toisaalta. Ainoa asia, joka on pysynyt samana 23-J:n ja Sánchezin kirjeen jälkeen, on se, että Vox eristää PP:n ja että sen olisi vaikea päästä sopimukseen toisen puolueen kanssa".
https://elpais.com/espana/2025-04-24/un-ano-despues-de-la-carta-y-el-paron-de-cinco-dias-de-sanchez-mas-frentes-abiertos-en-la-justicia-y-con-sus-socios.html