El Diario julkaisee ETAn poliittisen siiven Euskal Herritarrok puolueen pöytäkirjan tapaamisesta Partido Popularin kanssa

 El Diario julkaisee ETAn poliittisen siiven Euskal Herritarrok (EH) puolueen pöytäkirjan tapaamisesta Partido Popularin kanssa. 

11. joulukuuta 1998. Bilbaosta tuleva auto, jossa on viisi miestä, saapuu Burgosin moottoritien tietullikopille. Kello on kymmenen vaille viisi iltapäivällä. Sovitun mukaisesti heitä odotti vihreä Nissan-maasturi, jota ajoi kansallinen poliisi. "Saavuttuaan kohdalle ja osoitettuaan valoilla läsnäolomme hän lähti kohti Burgosin keskustaa ja ajoi Logroñon tietä, kunnes saapui pieneen Juarrosin kylään", lukee alkavan salaisen kokouksen pöytäkirjassa.

Kun heidät oli ohjattu kylän laitamilla sijaitsevaan mökkiin, kuljettaja Jesús María Gete, "Purri", jäi autoon, ja muut matkustajat nousivat autosta: kansallismielisen vasemmiston historiallinen johtaja Arnaldo Otegi ja kolme muuta ETA:n poliittisena siivenä pidetyn Herri Batasunan johtajaa. "Viisi minuuttia myöhemmin saapui toinen valtuuskunta", kerrotaan kansallismielisen puolueen laatimassa yhteenvedossa kokouksen pöytäkirjasta, joka jaettiin vain järjestön johdon keskuudessa. Yhdeksän sivua ilman kirjelomaketta tai leimaa ja lähes kokonaan espanjaksi kirjoitettuna, jonka tänään julkaisee yksinomaan elDiario.es. Tämän raportin lopussa olevan asiakirjan mukaan toinen valtuuskunta koostui kolmesta silloisen pääministerin José María Aznarin läheisestä yhteistyökumppanista, jotka hän oli lähettänyt aloittamaan neuvottelut jengin ja sen lähipiirin kanssa.

Asiakirja löytyy linkistä: https://www.eldiario.es/politica/acta-herri-batasuna-reunion-gobierno-aznar-presos-negociacion-eta-asesinato-miguel-angel-blanco_1_10381259.html

Partido Popularin Aznarin hallituksen tapaaminen Batasunan kanssa edelsi 105 ETA-vangin lähentämistä takaisin Baskimaan vankiloihin anteliaisuudesta terroristiryhmälle

 Aznarin hallituksen tapaaminen Batasunan kanssa edelsi 105 ETA-vangin lähentymistä takaisin Baskimaan vankiloihin vankien hajauttamisen sijasta. Partido Popular taipui näin Batasunan vaatimuksiin väkivallan lopettamisesta. Batasuna oli ETAn poliittinen siipi. 

Aznarin kolmen lähettilään tapaaminen HB:n johdon kanssa seurasi 85:tä lähentymistä, jotka myönnettiin ETAn tappaessa Miguel Ángel Blancoa tai pitäessä Ortega Laraa panttivankina; lisää tapahtui myöhemmin, ja ne koskivat yli kolmasosaa Espanjassa tuolloin vangittuna olleista ETAn jäsenistä.

José María Aznarin kolmen läheisimmän yhteistyökumppanin ja neljän Herri Batasuna -järjestön johtajan tapaamista Juarrosissa (Burgos) 11. joulukuuta 1998 edelsi Espanjan hallituksen anteliain ETA-terroristeihin kohdistama rangaistuspolitiikka sitten siirtymäkauden aikana myönnetyn armahduksen. Vangit, joista monet heistä olivat syyllistyneet veririkoksiin, siirrettiin Baskimaan lähistöllä sijaitseviin vankiloihin, ja vankien määrä kasvoi entisestään tuon kokouksen jälkeen, josta HB:n johtajat laativat muistion, jonka tänään julkaisee yksinomaan elDiario.es.

Kokousta seuranneen vuoden 1999 aikana yhteensä 105 terroristijärjestön vankia pääsi odottamaan oikeudenkäyntiä tai suorittamaan tuomionsa lähempänä perhettään. Aznar itse oli julkisesti kutsunut baskien kansallista vapautusliikettä (MLNV) muutama viikko ennen Burgosin kokousta, ja eleet olivat saapuneet pian sen jälkeen, kun PP:n johtaja oli aloittanut työnsä La Moncloassa.

José María Aznarin vaalivoitto vuonna 1996 johti siihen, että 32 ETA-vankia siirrettiin ensimmäisen kerran Baskimaassa tai sen lähistöllä sijaitseviin vankiloihin. Kuten kaikki demokratian hallitukset, myös ensimmäinen PP-hallitus ryhtyi välittömästi toimiin lopettaakseen yhden espanjalaisten suurimmista huolenaiheista. Sattumoisin ETA syyllistyi näiden lähentymisten aikaan yhteen rikosrekisterinsä vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista, José Antonio Ortega Laran sieppaukseen.

Burgosin vankilan virkamies Ortega Lara oli siepattu 17. tammikuuta 1996. Aznar voitti vaalit 3. maaliskuuta samana vuonna ja nimitti Jaime Mayor Orejan sisäministeriksi. Ortega Laran ollessa sellissä silloinen vankeinhoitolaitosten pääosasto teki yksilöllisen tutkimuksen 150:stä jengiin kuuluvasta toisen asteen vangista, jotka olivat yleisimpiä kaikista vangeista, ja päätti siirtää 32 heistä Baskimaan vankiloihin. Näistä 32 vangista, jotka uusi hallitus toi tänne eleenä, yli puolet oli syyllistynyt veririkoksiin.

Jengi luki Fernando Múgican, Ramón Doralin, Miguel Ángel Ayllónin ja Fernando Tomás y Valienten uusimpien uhriensa joukkoon. Lähentämistoimenpiteen soveltaminen osui samaan aikaan, kun ETA julisti vain seitsemän päivän aselevon. Aznar, joka oli selvinnyt hyökkäyksestä kaksi vuotta aiemmin, sanoi: "Tapahtuneella lähentymisellä ei ole mitään tekemistä ETAn aselevon kanssa. Se oli toimeenpanevan johdon etukäteen tekemä päätös".

Pääoppositiopuolue PSOE tuki Aznarin hallituksen rangaistuspolitiikkaa koko ajan eikä vastustanut lähentymisiä. Tärkein uhrien järjestö AVT puhui tiedotteessaan "moraalisesta vahingosta", mutta vältti PP-hallituksen vastaisia toimia. 

1997: Miguel Angel Blancon salamurha ja 26 siirtoa.

Uuden hallituksen ojennetusta kädestä huolimatta ETA kiihdytti veristä strategiaansa vuonna 1997. Guardia Civil vapautti Ortega Laran, minkä jälkeen Ermuan PP:n valtuutettu Miguel Ángel Blanco siepattiin ja murhattiin. Jengin uhkavaatimuksena oli vankien joukkosiirto Baskimaahan tai se teloittaisi nuoren miehen. Ja niin se tekikin. Liipaisimesta vastasi Gipuzkoan kommandon jäsen Francisco Javier García Gaztelu, "Txapote". Terroristijärjestö tai sen silloinen poliittinen siipi eivät kuitenkaan osanneet arvostaa sitä, mitä seuraavaksi tapahtui: kansalaisten ennennäkemätön mobilisoituminen myös Baskimaassa, jota seurasi poliittinen vyöry, joka uhkasi ensimmäistä kertaa nationalismin poliittista hegemoniaa Baskimaassa.

Vankilapolitiikan tasapaino vuonna 1997 oli 26 ETA-vangin siirto Baskimaahan ja seitsemän vangin siirto sisäasiainministeriön päätöksellä kolmanteen asteeseen, joka mahdollistaa ensimmäiset luvat. Miguel Angel Blancon lisäksi ETA tappoi samana vuonna kaksitoista muuta ihmistä. 

Vuosi 1998 ei alkanut yhtään paremmin. Tammikuun 30. päivänä Sevillassa aseistautuneet miehet ampuivat luoteja kaupunginvaltuutettu Alberto Jiménez Becerriliä ja hänen vaimoaan kohti, kun he olivat lähdössä ravintolasta illalliselle. Ennen vuoden 1998 loppua Aznarin kolme lähettilästä istuisi Burgosin kokouksessa Arnaldo Otegin ja kolmen muun HB:n johtajan kanssa. Jiménez Becerrilin sukulaiset kuuluvat uhrien ryhmään, joka viime viikolla allekirjoitti manifestin, jossa he puolustavat Pedro Sánchezille osoitetun ilmaisun "que te vote Txapote" (Txapote äänestäköön teitä) käyttöä.

Edellä mainitussa tiedonannossa, jota yksi ETA:n murhaaman Granadan syyttäjän pojista, Luis Portero, edistää, syytetään Sánchezia siitä, että hän on sopinut EH Bildun kanssa ETA:n vankien tuomisesta Baskimaan vankiloihin, jotta he voivat jatkaa tuomionsa suorittamista yksitoista vuotta terroristiryhmän lakkauttamisen jälkeen. Syyttäjän poika Daniel Portero on PP:n jäsen Madridin parlamentissa.

Eri järjestöt allekirjoittivat 12. syyskuuta 1998 Lizarran sopimuksen eli Estella-sopimuksen, jonka allekirjoittivat PNV, HB ja Eusko Alkartasuna. Baskin nationalismi, joka käsitti niinkin kaukana toisistaan olevia poliittisia perinteitä kuin PNV:n kansallismielisen vasemmiston ja oikeiston, kokoontui yhteen itsenäisyysargumentin alle ja kohtasi "unionistisen" voiman. 

"Perustuslailliset" puolueet tulkitsevat sopimuksen PNV:n pelastusrenkaaksi nurkkaan ajetulle Batasunalle. ETA suhtautui myönteisesti sopimukseen ilmoittamalla tulitauosta itsenäisyyden varjolla. Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin Aznar teki historiallisen eleen. Pääministeri vahvisti Moncloassa Jasser Arafatin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että hän oli "henkilökohtaisesti" antanut luvan "yhteydenpitoon Baskimaan vapautusliikkeen kanssa". Oli 4. marraskuuta. Burgosissa HB:n kanssa pidettävän tapaamisen oli määrä tapahtua 11. joulukuuta.

1998: Jiménez Becerrilin murha ja hallitus ehdottaa "kahta pöytää".

Seitsemän kuukauden aikana vuonna 1998, jolloin aselepoa ei ollut, ETA tappoi Jiménez Becerrilin ja hänen vaimonsa lisäksi neljä muuta ihmistä. Tuon vuoden aikana PP:n hallitus toi 26 vankia lähemmäs jengiä. Yksi heistä oli Domingo Troitiño, Hipercorin verilöylyn, jossa 21 ihmistä menetti henkensä, päätekijä. Neljä kolmatta astetta myönnettiin.

Juarrosin kokous pidettiin 11. joulukuuta 1998, ja poliisi oli paikalla ETAn pöytäkirjassa kuvatun mukaisesti, minkä yleisen tiedotuskomission jäsenet vahvistivat tälle lehdelle. Siinä Aznarin hallituksen edustajat myönsivät pöytäkirjojen mukaan kaksi tilaa tulevalle vuoropuhelulle, jotka voitaisiin "asettaa päällekkäin". 

Ajatuksena oli neuvotella yhdessä pöydässä ETAn kanssa ja toisessa pöydässä sen silloisen poliittisen siiven kanssa. Tämä on suunnitelma, joka pani liikkeelle Zapateron hallituksen ensimmäiset neuvottelut ETA:n kanssa, joka palveli Mariano Rajoyn PP:tä opposition moukarina neljän vuoden ajan, mukaan lukien massiiviset katumielenosoitukset, joissa AVT vaati ja PP täytti busseja ympäri Espanjaa syyttääkseen sosialistipresidenttiä vähintäänkin "petturiksi".

Zapatero kieltäytyi siirtämästä ETAn vankeja ennen kuin neuvottelut alkoivat tuottaa tulosta. Vuoden 2008 neuvottelut ja tapa, jolla ne toteutuivat: jengi tappoi kaksi ihmistä suuressa räjähdyksessä Barajasissa varoittamatta Batasunaa suunnitelmistaan, merkitsivät terroristijärjestön lopun alkua. Poliisin ja oikeuslaitoksen ahdisteleman ETAn oli luovutettava komentokapula entiselle poliittiselle siivelleen, joka oli jo jonkin aikaa pyrkinyt johtamaan prosessia ilman väkivaltaa ja ilman jengin ja sen asettamien vaatimusten asettamia rajoitteita. 

1999: Aznarin lähettiläät ja "emme ole tulleet ETAn kaatajaisiin".

Kokous, jonka pöytäkirjat elDiario.es paljastaa tänään, edelsi samojen neuvottelijoiden kokousta, joka pidettiin ETA:n johtajien edessä Genevessä toukokuussa 1999. Arnaldo Otegin ja hänen yhteistyökumppaniensa Brugosin kokouksesta omaksuma kylmyys yritetään murtaa Sveitsissä hallituksen lähettiläiden toimesta. Puheenjohtajavaltion pääsihteeri Javier Zarzalejos meni jopa niin pitkälle, että hän sanoi terroristeille: "Emme ole tulleet tänne kukistamaan ETAa".

ETA-vankien ryhmään kuului 453 vankia vuonna 1999. Noin neljännes heistä siirrettiin samana vuonna Baskimaassa tai sen lähistöllä sijaitseviin vankiloihin. Siirtoja oli 105 ja kolmansia asteita yhdeksän. Aznarin ensimmäisellä hallituskaudella yli kolmannes jengin vangeista hyötyi siirroista. ETAn aselepoa pidennettiin ajallisesti, mutta se rajoittui iskuihin sen toimissa. Kale borroka sytytti Baskimaan tuleen, ja liikemiehet saivat edelleen kirjeitä, joissa vaadittiin "vallankumousveroa".

Tuossa ETAn kanssa pidetyssä kokouksessa hallituksen edustajat jättivät jälkeensä lauseita, jotka kaikuvat kansanpuolueen nykyisissä lausunnoissa. "Euskal Herritarrokin osallistumista toimielimiin arvostetaan myönteisesti", sanoi Zarzalejos, joka on nykyään PP:n europarlamentaarikko. "Espanjan perustuslaki ei ole liikkumaton", sanoi Pedro Arriola, Aznarin edesmennyt neuvonantaja. "Voimme valvoa Cesidiä", lupasi silloinen turvallisuusministeri Ricardo Martín Fluxá.

Varhain 28. marraskuuta 1998 ETA ilmoitti tulitauon päättymisestä. Sen jälkeen seurasi verinen iskujen ketju, joka alkoi everstiluutnantti Pedro Antonio Blancon murhasta Madridissa 21. tammikuuta 2000. 

Terrorismi jatkui 20. joulukuuta 2011 asti, jolloin ETA ilmoitti lopettaneensa toimintansa. José Luis Rodríguez Zapateron sosialistihallituksen käynnistämään väkivallan lopettamisprosessiin kuului politiikka, jossa Baskimaan vankiloihin siirryttiin ja sieltä poistuttiin sen mukaan, miten kukin vanki suhtautui terrorismin lopulliseen lopettamiseen. ETAn suurin ryhmä oli vankiloissa. Ennen kuin sen virallinen elin liittyi uuteen väkivallattomaan prosessiin, terrorin lopettamisesta ei ilmoitettu.

Nykyään ETAn vangit suorittavat tuomioitaan baskivankiloissa sen jälkeen, kun viime vaalikauden aikana, kymmenen vuotta jengin lopettamisen jälkeen, tapahtui asteittainen lähentyminen, joka huipentui vankiloiden siirtämiseen Baskimaan hallitukselle.

Francisco Javier García Gaztelu, "Txapote", istuu kymmeniä vuosia baskivankilassa useista murhista. Hänet on tuomiolla kielletty asettumasta ehdolle vaaleissa, joten hän ei voinut asettua ehdolle. Txapoten viimeisimpien tunnettujen lausuntojen perusteella on vaikea uskoa, että hän äänestäisi EH Bildua - hän voi käyttää äänioikeuttaan - koska hän on juurtunut siihen pieneen sektoriin, joka on edelleen ankkuroitunut "aseellisen taistelun" puolustamiseen.

https://www.eldiario.es/politica/reunion-gobierno-aznar-batasuna-precedio-acercamiento-105-presos-eta_1_10381087.html

Partido Popularin pääsihteeri José María Aznar hyväksyi henkilökohtaisesti yhteydenpidon terroristijärjestö ETAn terroristien kanssa ja lupasi antaa anteeksi terroristeille

 Partido Popularin pääsihteeri José María vuonna 1998: "Olen henkilökohtaisesti hyväksynyt yhteydenpidon".

José María Aznarin hallitus ilmoitti 3. marraskuuta 1998 aloittaneensa yhteydenpidon ETAn lähipiiriin rauhanprosessin aloittamiseksi. Nämä ovat joitakin silloisen presidentin tärkeimpiä lausuntoja noina päivinä.

- 3. marraskuuta 1998. Efe-uutistoimisto levitti lähetyksen, jossa vahvistettiin, että Aznar oli antanut luvan yhteydenpitoon ETA-terroristiryhmän kanssa. Hallituslähteiden mukaan yhteyksien tarkoituksena oli "vahvistaa" terroristijärjestön halukkuus "ryhtyä tarvittaviin toimiin rauhanprosessin aloittamiseksi lopettamalla väkivaltaisuudet lopullisesti". Samojen lähteiden mukaan Aznar ei halunnut välikäsiä hallituksen ja MLNV:n välille ja aikoi itse johtaa rauhanprosessia. Hän jätti oven auki suoralle vuoropuhelulle Euskal Herritarrokin (EH) johtajan Arnaldo Otegin kanssa.

- 4. marraskuuta. Yhteisessä lehdistötilaisuudessa Espanjassa vierailevan palestiinalaishallinnon johtajan Jasser Arafatin kanssa Aznarilta kysyttiin tästä tiedosta: "Halusin kysyä teiltä aloitteestanne, joka julkistettiin eilen [...]. Hän vastasi seuraavasti: "Halusin, että kansalaiset tietäisivät ja että olisi selvää, että hallitus ja minä henkilökohtaisesti olemme antaneet luvan olla yhteydessä Baskimaan vapautusliikkeeseen. Olen antanut siihen henkilökohtaisesti luvan ja haluan, että Espanjan kansa tietää sen [...]". Espanjan kansalaiset tietävät, mihin toimiin meidän on ryhdyttävä tällä tiellä, ja he voivat arvioida ja arvioida niitä. On selvää, että jos se johtaa kokous- tai neuvotteluprosessiin, sen toteuttaminen, yksityiskohdat ja yksityiskohdat, joihin on loogisesti sovellettava hienovaraisuuden ja varovaisuuden periaatetta, ovat aivan toinen asia. Ja olen varma, että teette yhteistyötä kanssani ja osoitatte innostunutta ymmärrystä tämän periaatteen noudattamisessa [...].

Ja luonnollisesti, jos väkivalta saadaan lopullisesti loppumaan, se tapahtuu kaikkien toimesta ja kaikkien puolesta; se ei tapahdu joidenkin toimesta toisia vastaan, vaan kaikkien toimesta ja kaikkien puolesta, ja kaikki ovat luonnollisesti vaikuttaneet siihen ja kaikki osallistuvat siihen.

Hallituksella on toisinaan ei-siirrettävissä olevia vastuita, ja tässä tilanteessa, kuten kaikissa tilanteissa, hallituksella ja hallituksen puheenjohtajalla on ei-siirrettävissä oleva vastuu, ja on myös jaettuja vastuita, ja meidän on pystyttävä erottamaan selvästi ei-siirrettävät vastuut ja jaetut vastuut. Jonkun oli aloitettava, jonkun oli annettava merkki, ja tämä ei ole jaettu vastuu, vaan ehdottomasti ei-siirrettävä vastuu.

Poliittisten puolueiden kanssa käytävän vuoropuhelun, poliittisten ryhmittymien kanssa käytävän vuoropuhelun ja erityisesti parlamentaarisen opposition kanssa käytävän vuoropuhelun osalta suosittelen kuitenkin selvästi suurta rauhallisuutta, koska kaikilla parlamentaarisilla ryhmillä ja puolueilla, tässä tapauksessa suurimmalla oppositiopuolueella, on monia syitä suhtautua tähän asiaan erittäin rauhallisesti.

Lopuksi haluaisin sanoa, että tekemäni päätös on johdonmukaisuuden periaatteen mukainen päätös. Olen varmistanut avoimuuden, yksimielisyyden ja johdonmukaisuuden. Espanjan yhteiskunta toivoo hartaasti, että hallitus ottaa tämän askeleen ja että se tekee sen järkevästi, ja tässä tapauksessa tosiasioiden ja vaaliuurnien perusteella, kun baskikansalaiset ovat puhuneet".

- 5. marraskuuta. Aznar ilmoitti olevansa valmis "antamaan anteeksi ja olemaan antelias", jos ETA hyväksyy vaalituloksen ja laskee lopullisesti aseensa.

https://elpais.com/diario/2005/05/15/espana/1116108005_850215.html

José Manuel Gómez Benítez: "Neuvottelut heikensivät ETA:ta ja erottivat sen Batasunasta"

 José Manuel Gómez Benítez: "Neuvottelut heikensivät ETA:ta ja erottivat sen Batasunasta". "Thierry ei ollut kiinnostunut vangeista vaan poliittisen sopimuksen pakottamisesta", sanoo ryhmän kanssa vuosina 2006 ja 2007 neuvotellut juristi.

"Neuvotteluprosessin tarkoituksena oli oppia tuntemaan ETA paremmin, heikentää sitä ja erottaa se Batasunasta. Mielestäni ETAn loppu alkoi siitä". Näin totesi José Manuel Gómez Benítez, joka johti hallituksen valtuuskuntaa terroristijärjestön kanssa käytyjen neuvottelujen loppuvaiheessa. ETA:n hajottamisen viidennen vuosipäivän yhteydessä, joka on ensi toukokuussa, hän paljastaa EL PAÍSin kanssa tapaamisessaan roolinsa noissa tapahtumissa, antaa uusia paljastuksia ja pelastaa tuon historiallisen tapahtuman unohdukselta.

https://elpais.com/espana/2023-04-23/jose-manuel-gomez-benitez-la-negociacion-sirvio-para-debilitar-a-eta-y-separarla-de-batasuna.html

Baskimaan katkeransuloinen maisema viisi vuotta ETAn hajottamisen jälkeen

 Baskimaan katkeransuloinen maisema viisi vuotta ETAn hajottamisen jälkeen. Terrorismin delegitimisaatio on toteutettu, mutta sen rinnalla ei ole yhteistä kriittistä muistia tapahtuneesta.

Viisi vuotta ETA:n hajottamisen jälkeen Baskimaalla on katkeransuloinen kuva. Terrorismin delegitimointi yhteiskunnassa on ilmeistä, mutta kiistämättömistä institutionaalisista ponnisteluista huolimatta on olemassa myös vastakohta: väkivaltaisen menneisyyden kriittinen muistaminen on vähäistä. Ongelma, joka tuotiin esiin jo terrorismin lopullisen lopettamisen yhteydessä vuonna 2011, on edelleen ratkaisematta, ja sen viimeisin ilmenemismuoto on tullut kuuden Bildun hallinnoiman paikallisneuvoston verkkosivuilta, joissa Baskimaan "oikeuksien loukkauksia" koskevassa raportissa rinnastetaan terrorismin uhrit ETAn vankeihin heidän kärsimystensä osalta. Uhrien järjestöt sekä keskushallinto ja Baskimaan hallitus ovat vaatineet, että tämä digitaalinen raportti, jota myös Aranzadin tiedeyhdistys tukee, vedetään pois.

EL PAÍSin kuulemat asiantuntijat, kuten Deustobarómetron koordinaattori María Silvestre, Memorial de Víctimas del Terrorismon tutkimuspäällikkö Gaizka Fernández, Deuston yliopiston soveltavan etiikan keskuksen Izaskun Sáez de la Fuente ja UPV:n historian professori Luis Castells, ovat samaa mieltä varojen ja varjojen diagnoosista ETA:n lopun viidentenä vuosipäivänä.

María Silvestre korostaa Deustobarometrin tietojen perusteella ETAn kasvavaa delegitimisaatiota: 89 prosenttia baskimaalaisista sanoo, että väkivalta poliittisiin tarkoituksiin ei ole oikeutettua, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin kahdeksan vuotta sitten; huoli ETAsta on nolla, ja rinnakkaiselo on 22. sijalla listalla, jonka kärjessä ovat hintojen nousu ja terveydenhuolto.

Silvestre näkee myönteisenä asiana myös sen, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on parantunut nopeasti terrorismin katoamisen myötä. Hän huomauttaa kuitenkin vakavasta huolenaiheesta: terroristien menneisyyden riittämättömästä kriittisestä muistamisesta. "Monet perheet ovat halunneet unohtaa antaakseen itselleen anteeksi ja suojellakseen lapsiaan väkivaltaiselta menneisyydeltä, eikä koulutus ole korvannut puutetta", hän selittää. 44 prosenttia baskimaalaisista ei tunne voivansa vapaasti ilmaista poliittista mielipidettään "välttääkseen epämiellyttäviä tilanteita".

Gaizka Fernández on samaa mieltä siitä, että "osa baskien yhteiskunnasta elää ikään kuin ETAa ei olisi koskaan ollutkaan". "Toinen osa haluaa kuitenkin tietää, mikä selittää ETAsta ja sen seurauksista kertovien kirjojen ja elokuvien menestyksen", hän korostaa. "Kaikissa maissa, joihin väkivalta on vaikuttanut, on vallinnut unohdus. Täällä se tapahtui sisällissodan yhteydessä, ja olemme nähneet, että jos menneisyyttä ei muisteta kriittisesti, se tulee uudelleen esiin. Irlannissa, jossa uhrit ovat näkymättömiä, väkivalta ei katoa. Meidän on estettävä sen toistuminen täällä. Kriittisen muistin puolesta käytävässä taistelussa Fernández pitää suurimpana esteenä joidenkin yksityisten yritysten - viitaten Aranzadiin - ja erityisesti Bildun diskurssia.

Castells, joka on hyvin kriittinen, puhuu jopa "taantumasta". "Yhteiskunnassa, jossa monet haluavat unohtaa epämiellyttävän menneisyyden, nationalistisen vasemmiston uusi diskurssi on helpompi, kun se on hyväksynyt, ettei ETAa voida perustella yksiselitteisesti. Se yrittää tehdä sen takaoven kautta vetoamalla kaikkiin muistoihin ja kaikkeen kärsimykseen ja Aranzadin tuella laimentaa päävastuun ETAn terrorismista".

Sáez de la Fuente täsmentää: "Yhteisen kriittisen muistin suuri kompastuskivi on se, että Sortu ei ole itsekriittinen menneisyydestään ETAn kanssa. Toimielinten ja puolueiden on vaadittava sitä uhreja ja nuoria ajatellen. Havaitsen heidän keskuudessaan yhä paljon tietämättömyyttä, ja kriittisen muistin välittämisessä on merkittävä puute, joka kilpailee valheiden ja totuuden mittaamisen kanssa verkossa". Silvestre muistuttaa, että Bilduilla on itsekritiikin puutteen vuoksi vaalikatto. "PP:n jälkeen se on puolue, jota useimmat baskit sanovat, etteivät he koskaan äänestä".

Sáez de la Fuente selventää, että Bildulle esitetty vaatimus ei saisi johtaa siihen, että poliittis-mediaattinen oikeistosiipi käyttää puolueellisesti parlamentaarisia sopimuksiaan, jotka eivät liity terrorismiin liittyviin kysymyksiin, hyökätäkseen kilpailijoitaan vastaan. Hänen teesinsä "voittajan tappiosta" vaikuttaa hänestä erityisen vaaralliselta: että Bildun parlamentaarisen osallistumisen demokraattista menestystä yhdessä terrorismin katoamisen kanssa pitäisi kuvata oikeusvaltion tappioksi. Ja hän toteaa "rankaisupopulismin", koston vastakohtana vankien yhteiskuntaan sopeuttamiselle, olevan toinen rinnakkaiseloa uhkaava vaara.

Useat uhrien yhdistykset, kuten baskienemmistöinen Covite-järjestö, arvostelevat terrorismin puolueellista käyttöä, kun taas uhrien säätiö ehdottaa kaikille yhdistyksille lähetetyssä luonnoksessa, että pysytään erossa politiikasta.

Sáez korostaa, että "paljon on vielä tehtävää". Hän muistuttaa sadoista ratkaisemattomista tapauksista. "Vaikka monet niistä ovat vanhentuneet, voidaan tehdä enemmän, jotta uhrien oikeus totuuteen, oikeuteen ja hyvitykseen toteutuisi. Sen lisäksi, että heitä kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, ketkä olivat heidän teloittajiaan".

Gaizka Fernández huomauttaa, että "paljon on vielä tehtävää". Hän huomauttaa kuitenkin myös, että "tilanne on alkanut muuttua". "Ennen terrorismin loppua uhrien tunnustaminen parani huomattavasti, jolloin he joutuivat huomion keskipisteeseen. Viimeisimmät eleet ovat yhtä merkittäviä kuin se, että baskimaan pääkaupungeissa on pystytetty muistolaatat, joissa uhrien nimet on merkitty murhapaikkoihin". Hän korostaa, että "viimeisten kuuden vuoden aikana 50 000 ihmistä käyneen uhrien muistomerkin perustamisen lisäksi 500 opettajaa on saanut erityiskursseja, kouluille on julkaistu terrorismia käsitteleviä opetuskokonaisuuksia, ja uhrit jotka kouluttavat ovat lisääntyneet luokkahuoneissa". "On liian aikaista tietää tuloksia", hän sanoo.

https://elpais.com/espana/2023-04-19/el-agridulce-panorama-vasco-cinco-anos-despues-de-la-disolucion-de-eta.html

Kolmen 50 vuotta sitten Ranskassa murhatun galicialaisen miehen perheenjäsenet pyytävät ETAa paljastamaan vihdoin heidän ruumiinsa olinpaikan

 Kolmen 50 vuotta sitten Ranskassa murhatun galicialaisen miehen perheenjäsenet pyytävät ETAa paljastamaan vihdoin heidän ruumiinsa olinpaikan. Toimielimet kunnioittavat José Humberto Fouzin, Jorge Juan Garcían ja Fernando Quirogan muistoa puoli vuosisataa rikoksen jälkeen ja lupaavat jatkaa tutkimuksia, koska totuus "ei vanhene".

https://www.eldiario.es/euskadi/familias-tres-gallegos-asesinados-francia-50-anos-imploran-eta-revele-paradero-cuerpos_1_10063192.html

Kaikki ETAn vangit ovat Baskimaan hallituksen vankiloissa tai Pamplonassa

 Espanjassa ei enää jaeta vankeja eri autonomisten alueiden vankiloiden kesken: kaikki ETAn vangit ovat Baskimaan hallituksen vankiloissa tai Pamplonassa. Sisäministeriö aloitti prosessin vuonna 2018, ja se on nyt saatettu päätökseen viidellä siirrolla; Madridissa on vain yksi tutkintavanki, kun taas Ranskassa on vangittuna 12 vankia.

https://www.eldiario.es/euskadi/interior-finaliza-acercamiento-presos-eta-amaia-pareja-txapote-cuatro-etarras_1_10063911.html

ETA:n entinen johtaja Soledad Iparraguirre 'Anboto' on tuomittu oikeudessa 425 vuoden vankeustuomioon epäonnistuneesta terroristi iskusta vuonna 1985

 ETA:n entinen johtaja Soledad Iparraguirre 'Anboto' tai 'Marisol' on tuomittu oikeudessa 425 vuoden vankeustuomioon epäonnistuneesta terroristi iskusta vuonna 1985. Epäonnistunut terroristi isku käsitti autopommin joka oli asetettu Vitorian (Álava) Mendizorrozan stadionin ulkopuolelle jossa piti pelata Alavesin ja Lleidan välinen jalkapallo-ottelu. 

https://elpais.com/espana/2022-10-31/la-exjefa-etarra-anboto-suma-otros-425-anos-de-carcel-por-un-atentado-fallido-junto-al-estadio-del-alaves.html

Terrorismin jälkeisen ajan omiin mutiinsa juuttunut keskustelu terrorismista

 Baskimaan terrorismin jälkeinen ajan keskustelu on jumittunut omiin mutiinsa. ETA kaadettiin yksitoista vuotta sitten mutta Partido Popular ja Vox inttävät ETAn olevan vielä elossa. Baskimaassa ei mikään myöskään viittaa ETAn olemassaoloon. Baskimaassa vastustetaan vahvasti terrorismia ja terrorismin uhreilla on laaja tuki myös yhteiskunnan puolelta. 

Terrorismin jälkeisen ajan yksi suurimmista haasteista on yhteisen muistin ja muistikuvan puute terrorismin ajasta jonka suurin vastuullinen on Sortu joka on Batasunan ja Bldun kovan ytimen perijäpuolue, jonka itsekritiikin puute yhteistyöstä terroristien kanssa puuttuu. 

Haasteisiin liittyy myös terrorismin päättymisen myöntäminen Partido Popularin ja Voxin taholta jotka käyttävät Bildua ja ETAa hallituksen syyttämiseksi vaalimielessä. ETA ja Baskimaan terrorismi olivat suuria vaalivaltteja Espanjan oikeistolle terrorismin olemassaolo aikana. Oikeiston kannatus kasvoi jokaisen ETA:n terroristi iskun jälkeen Espanjassa. Partido Popular käytti ETA:n terrorismia säälimättä hyväkseen politiikassaan.

Terrorismin trivialisointi kolme vuotiaan lapsen mielen tasolle, sen tunnistaminen itsenäisyyshakuisuudeksi, on rinnakkaiselon este ja ilmentymä suvaitsemattomasta radikaaliaallosta, joka yhdistää perinteisen oikeiston ja äärioikeiston pelissä 'mitä pahempaa sitä parempi', vastaan. 

Abertzalismi alkoi liikkeenä vakavasti vuonna 2011 ETA:n terrorismin päättymisen jälkeen poliittisesti. Sortu otti vastuun vankilapolitiikasta ja myönsi vahingon jonka ETA oli tehnyt uhreilleen. Sortu myös lopetti luvat ETAn vankilasta pois päässeiltä terroristeille osoitetuilta julkisilta vastaanotoilta. Sortu on myös hillinnyt tapojaan esimerkiksi parlamentissa ja priorisoinut sosiaalista keskustelua identiteetin kustannuksella äänestämällä hallituksen toimenpiteiden puolesta kriisiä vastaan. 

Samaan aikaan, Partido Popular ja Vox eivät tunnista terrorismin loppua tunnistamalla ja liittämällä tarkoituksella Baskimaan itsenäisyyshakuisuuden ETA:an.

Partido Popular ei välitä siitä että terrorismi katosi 11 vuotta sitten saavuttamatta yhtään poliittista tavoitetta; että terrorismista vangitut istuvat rangaistuksensa; että Sortun säännökset kieltävät ETA:n väkivallan; että he hyväksyvät rangaistusten laillisuuden; että he hylkäävät ongi-etorrit (julkiset vastaanotot); että he marginalisoivat heidän identiteettinsä; että he tukevat Espanjan hallituksen sosiaalisia toimia.

Vankilalainsäädäntö ja kansainväliset järjestöt suosittelevat ETA terrorismista vangittujen vankien Baskimaan vankiloihin siirtämistä terrorismin päätyttyä josta Partido Popular on nostanut suuren metelin. 

Mielenkiintoisinta on se että ETAn olemassaolon aikana Aznarin hallitus ja myöhemmin Mariano Rajoyn hallitus siirsivät ETAn terrorismista vangittuja Baskimaan vankiloihin.

Nykyään Partido Popularin Feijóo käyttää vankien Baskimaan vankiloihin siirtoa Espanjan hallitusta vastaan syyttäen Espanjan hallitusta Baskimaan vankiloihin siirron aloittamisesta. Samalla Partido Popular yrittää saada ETA:n uhrien ja hallituksen napit vastakkain. Terrorismista on hyötyä Partido Popularille vielä terrrorismin loputtuakin. Terrorismin uhrien järjestöt Covite, Fundación Buesa ja Victimas ovat nostaneen metelin Partido Popularin suorittamasta manipulaatiosta.

Partido Popular ei hyväksy Bildun osallistumista demokraattiseen järjestelmään vaikka minkä tahansa demokraatin pitäisi kannustaa sitä. Partido Popular unohtaa omahyväisesti että taistelu oli terrorismia, ei nationalismia, vastaan. Se mikä oli unelmien täyttymys kaksikymmentä vuotta sitten terrorismista kärsineelle sukupolvelle on joutunut nyt Partido Popularin vähättelyn kohteeksi karkealla todellisuuden manipuloinnilla-liittämällä terrorismin ja nationalismin toisiinsa-josta Baskimaan Partido Popular kärsii mutta joka hyödyttää kansallista Partido Popularia vaaleissa median myrskyisästi tukemana. 

On totta, että Baskinationalismi ei ole vielä kieltäytynyt menneisyydestään, että sen parlamentaarinen maltillisuus on enemmän laskelmoitua kuin eettistä ja että he yrittävät hallita Euskadissa (Baskimaa). Mutta kiitos demokratian, demokraattinen osallistuminen tuo suuria ongelmia Baskinationalismille. Sortun kannattajista 22% arvostelee Bildun tukea hallitukselle koska ETAn terrorismista vangittuja on lähes 200 joista monet ovat haluttomia myöntämään kriittisesti menneisyytensä terrorismin piirissä joka selittää Sortun itsekritiikin puutteen tai hitauden. 

Todellinen keskustelu on uhreista ja rinnakkaiselosta Baskimaassa (Euskadi). On tärkeää että PSE ja PNV pitävät yllä vaatimusta siitä että Bildu tekee pesäeron menneisyytensä kanssa jos puolue haluaa hallita. Jokaisen on vaadittava oikeutta totuuteen uhreille ja heidän kärsimysten korvauksiin kun suurin osa oikeisjutuista ovat jo vanhentuneet. Tätä keskustelua johtavat tällä hetkellä mielenkiintoisesti ja oikeutetusti kirjallisuus ja elokuvat keskittymällä uhreihin, delegitiimioimalla terrorismin ja tunnustamalla sen tappion. 

https://elpais.com/opinion/2022-10-23/posterrorismo-vasco-debate-enfangado.html