Aznarin hallituksen tapaaminen Batasunan kanssa edelsi 105 ETA-vangin lähentymistä takaisin Baskimaan vankiloihin vankien hajauttamisen sijasta. Partido Popular taipui näin Batasunan vaatimuksiin väkivallan lopettamisesta. Batasuna oli ETAn poliittinen siipi.
Aznarin kolmen lähettilään tapaaminen HB:n johdon kanssa seurasi 85:tä lähentymistä, jotka myönnettiin ETAn tappaessa Miguel Ángel Blancoa tai pitäessä Ortega Laraa panttivankina; lisää tapahtui myöhemmin, ja ne koskivat yli kolmasosaa Espanjassa tuolloin vangittuna olleista ETAn jäsenistä.
José María Aznarin kolmen läheisimmän yhteistyökumppanin ja neljän Herri Batasuna -järjestön johtajan tapaamista Juarrosissa (Burgos) 11. joulukuuta 1998 edelsi Espanjan hallituksen anteliain ETA-terroristeihin kohdistama rangaistuspolitiikka sitten siirtymäkauden aikana myönnetyn armahduksen. Vangit, joista monet heistä olivat syyllistyneet veririkoksiin, siirrettiin Baskimaan lähistöllä sijaitseviin vankiloihin, ja vankien määrä kasvoi entisestään tuon kokouksen jälkeen, josta HB:n johtajat laativat muistion, jonka tänään julkaisee yksinomaan elDiario.es.
Kokousta seuranneen vuoden 1999 aikana yhteensä 105 terroristijärjestön vankia pääsi odottamaan oikeudenkäyntiä tai suorittamaan tuomionsa lähempänä perhettään. Aznar itse oli julkisesti kutsunut baskien kansallista vapautusliikettä (MLNV) muutama viikko ennen Burgosin kokousta, ja eleet olivat saapuneet pian sen jälkeen, kun PP:n johtaja oli aloittanut työnsä La Moncloassa.
José María Aznarin vaalivoitto vuonna 1996 johti siihen, että 32 ETA-vankia siirrettiin ensimmäisen kerran Baskimaassa tai sen lähistöllä sijaitseviin vankiloihin. Kuten kaikki demokratian hallitukset, myös ensimmäinen PP-hallitus ryhtyi välittömästi toimiin lopettaakseen yhden espanjalaisten suurimmista huolenaiheista. Sattumoisin ETA syyllistyi näiden lähentymisten aikaan yhteen rikosrekisterinsä vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista, José Antonio Ortega Laran sieppaukseen.
Burgosin vankilan virkamies Ortega Lara oli siepattu 17. tammikuuta 1996. Aznar voitti vaalit 3. maaliskuuta samana vuonna ja nimitti Jaime Mayor Orejan sisäministeriksi. Ortega Laran ollessa sellissä silloinen vankeinhoitolaitosten pääosasto teki yksilöllisen tutkimuksen 150:stä jengiin kuuluvasta toisen asteen vangista, jotka olivat yleisimpiä kaikista vangeista, ja päätti siirtää 32 heistä Baskimaan vankiloihin. Näistä 32 vangista, jotka uusi hallitus toi tänne eleenä, yli puolet oli syyllistynyt veririkoksiin.
Jengi luki Fernando Múgican, Ramón Doralin, Miguel Ángel Ayllónin ja Fernando Tomás y Valienten uusimpien uhriensa joukkoon. Lähentämistoimenpiteen soveltaminen osui samaan aikaan, kun ETA julisti vain seitsemän päivän aselevon. Aznar, joka oli selvinnyt hyökkäyksestä kaksi vuotta aiemmin, sanoi: "Tapahtuneella lähentymisellä ei ole mitään tekemistä ETAn aselevon kanssa. Se oli toimeenpanevan johdon etukäteen tekemä päätös".
Pääoppositiopuolue PSOE tuki Aznarin hallituksen rangaistuspolitiikkaa koko ajan eikä vastustanut lähentymisiä. Tärkein uhrien järjestö AVT puhui tiedotteessaan "moraalisesta vahingosta", mutta vältti PP-hallituksen vastaisia toimia.
Vankilapolitiikan tasapaino vuonna 1997 oli 26 ETA-vangin siirto Baskimaahan ja seitsemän vangin siirto sisäasiainministeriön päätöksellä kolmanteen asteeseen, joka mahdollistaa ensimmäiset luvat. Miguel Angel Blancon lisäksi ETA tappoi samana vuonna kaksitoista muuta ihmistä.
Vuosi 1998 ei alkanut yhtään paremmin. Tammikuun 30. päivänä Sevillassa aseistautuneet miehet ampuivat luoteja kaupunginvaltuutettu Alberto Jiménez Becerriliä ja hänen vaimoaan kohti, kun he olivat lähdössä ravintolasta illalliselle. Ennen vuoden 1998 loppua Aznarin kolme lähettilästä istuisi Burgosin kokouksessa Arnaldo Otegin ja kolmen muun HB:n johtajan kanssa. Jiménez Becerrilin sukulaiset kuuluvat uhrien ryhmään, joka viime viikolla allekirjoitti manifestin, jossa he puolustavat Pedro Sánchezille osoitetun ilmaisun "que te vote Txapote" (Txapote äänestäköön teitä) käyttöä.
Edellä mainitussa tiedonannossa, jota yksi ETA:n murhaaman Granadan syyttäjän pojista, Luis Portero, edistää, syytetään Sánchezia siitä, että hän on sopinut EH Bildun kanssa ETA:n vankien tuomisesta Baskimaan vankiloihin, jotta he voivat jatkaa tuomionsa suorittamista yksitoista vuotta terroristiryhmän lakkauttamisen jälkeen. Syyttäjän poika Daniel Portero on PP:n jäsen Madridin parlamentissa.
Eri järjestöt allekirjoittivat 12. syyskuuta 1998 Lizarran sopimuksen eli Estella-sopimuksen, jonka allekirjoittivat PNV, HB ja Eusko Alkartasuna. Baskin nationalismi, joka käsitti niinkin kaukana toisistaan olevia poliittisia perinteitä kuin PNV:n kansallismielisen vasemmiston ja oikeiston, kokoontui yhteen itsenäisyysargumentin alle ja kohtasi "unionistisen" voiman.
"Perustuslailliset" puolueet tulkitsevat sopimuksen PNV:n pelastusrenkaaksi nurkkaan ajetulle Batasunalle. ETA suhtautui myönteisesti sopimukseen ilmoittamalla tulitauosta itsenäisyyden varjolla. Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin Aznar teki historiallisen eleen. Pääministeri vahvisti Moncloassa Jasser Arafatin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että hän oli "henkilökohtaisesti" antanut luvan "yhteydenpitoon Baskimaan vapautusliikkeen kanssa". Oli 4. marraskuuta. Burgosissa HB:n kanssa pidettävän tapaamisen oli määrä tapahtua 11. joulukuuta.
1998: Jiménez Becerrilin murha ja hallitus ehdottaa "kahta pöytää".
Seitsemän kuukauden aikana vuonna 1998, jolloin aselepoa ei ollut, ETA tappoi Jiménez Becerrilin ja hänen vaimonsa lisäksi neljä muuta ihmistä. Tuon vuoden aikana PP:n hallitus toi 26 vankia lähemmäs jengiä. Yksi heistä oli Domingo Troitiño, Hipercorin verilöylyn, jossa 21 ihmistä menetti henkensä, päätekijä. Neljä kolmatta astetta myönnettiin.
Juarrosin kokous pidettiin 11. joulukuuta 1998, ja poliisi oli paikalla ETAn pöytäkirjassa kuvatun mukaisesti, minkä yleisen tiedotuskomission jäsenet vahvistivat tälle lehdelle. Siinä Aznarin hallituksen edustajat myönsivät pöytäkirjojen mukaan kaksi tilaa tulevalle vuoropuhelulle, jotka voitaisiin "asettaa päällekkäin".
Ajatuksena oli neuvotella yhdessä pöydässä ETAn kanssa ja toisessa pöydässä sen silloisen poliittisen siiven kanssa. Tämä on suunnitelma, joka pani liikkeelle Zapateron hallituksen ensimmäiset neuvottelut ETA:n kanssa, joka palveli Mariano Rajoyn PP:tä opposition moukarina neljän vuoden ajan, mukaan lukien massiiviset katumielenosoitukset, joissa AVT vaati ja PP täytti busseja ympäri Espanjaa syyttääkseen sosialistipresidenttiä vähintäänkin "petturiksi".
Zapatero kieltäytyi siirtämästä ETAn vankeja ennen kuin neuvottelut alkoivat tuottaa tulosta. Vuoden 2008 neuvottelut ja tapa, jolla ne toteutuivat: jengi tappoi kaksi ihmistä suuressa räjähdyksessä Barajasissa varoittamatta Batasunaa suunnitelmistaan, merkitsivät terroristijärjestön lopun alkua. Poliisin ja oikeuslaitoksen ahdisteleman ETAn oli luovutettava komentokapula entiselle poliittiselle siivelleen, joka oli jo jonkin aikaa pyrkinyt johtamaan prosessia ilman väkivaltaa ja ilman jengin ja sen asettamien vaatimusten asettamia rajoitteita.
1999: Aznarin lähettiläät ja "emme ole tulleet ETAn kaatajaisiin".
Kokous, jonka pöytäkirjat elDiario.es paljastaa tänään, edelsi samojen neuvottelijoiden kokousta, joka pidettiin ETA:n johtajien edessä Genevessä toukokuussa 1999. Arnaldo Otegin ja hänen yhteistyökumppaniensa Brugosin kokouksesta omaksuma kylmyys yritetään murtaa Sveitsissä hallituksen lähettiläiden toimesta. Puheenjohtajavaltion pääsihteeri Javier Zarzalejos meni jopa niin pitkälle, että hän sanoi terroristeille: "Emme ole tulleet tänne kukistamaan ETAa".
ETA-vankien ryhmään kuului 453 vankia vuonna 1999. Noin neljännes heistä siirrettiin samana vuonna Baskimaassa tai sen lähistöllä sijaitseviin vankiloihin. Siirtoja oli 105 ja kolmansia asteita yhdeksän. Aznarin ensimmäisellä hallituskaudella yli kolmannes jengin vangeista hyötyi siirroista. ETAn aselepoa pidennettiin ajallisesti, mutta se rajoittui iskuihin sen toimissa. Kale borroka sytytti Baskimaan tuleen, ja liikemiehet saivat edelleen kirjeitä, joissa vaadittiin "vallankumousveroa".
Tuossa ETAn kanssa pidetyssä kokouksessa hallituksen edustajat jättivät jälkeensä lauseita, jotka kaikuvat kansanpuolueen nykyisissä lausunnoissa. "Euskal Herritarrokin osallistumista toimielimiin arvostetaan myönteisesti", sanoi Zarzalejos, joka on nykyään PP:n europarlamentaarikko. "Espanjan perustuslaki ei ole liikkumaton", sanoi Pedro Arriola, Aznarin edesmennyt neuvonantaja. "Voimme valvoa Cesidiä", lupasi silloinen turvallisuusministeri Ricardo Martín Fluxá.
Varhain 28. marraskuuta 1998 ETA ilmoitti tulitauon päättymisestä. Sen jälkeen seurasi verinen iskujen ketju, joka alkoi everstiluutnantti Pedro Antonio Blancon murhasta Madridissa 21. tammikuuta 2000.
Terrorismi jatkui 20. joulukuuta 2011 asti, jolloin ETA ilmoitti lopettaneensa toimintansa. José Luis Rodríguez Zapateron sosialistihallituksen käynnistämään väkivallan lopettamisprosessiin kuului politiikka, jossa Baskimaan vankiloihin siirryttiin ja sieltä poistuttiin sen mukaan, miten kukin vanki suhtautui terrorismin lopulliseen lopettamiseen. ETAn suurin ryhmä oli vankiloissa. Ennen kuin sen virallinen elin liittyi uuteen väkivallattomaan prosessiin, terrorin lopettamisesta ei ilmoitettu.
Nykyään ETAn vangit suorittavat tuomioitaan baskivankiloissa sen jälkeen, kun viime vaalikauden aikana, kymmenen vuotta jengin lopettamisen jälkeen, tapahtui asteittainen lähentyminen, joka huipentui vankiloiden siirtämiseen Baskimaan hallitukselle.
Francisco Javier García Gaztelu, "Txapote", istuu kymmeniä vuosia baskivankilassa useista murhista. Hänet on tuomiolla kielletty asettumasta ehdolle vaaleissa, joten hän ei voinut asettua ehdolle. Txapoten viimeisimpien tunnettujen lausuntojen perusteella on vaikea uskoa, että hän äänestäisi EH Bildua - hän voi käyttää äänioikeuttaan - koska hän on juurtunut siihen pieneen sektoriin, joka on edelleen ankkuroitunut "aseellisen taistelun" puolustamiseen.
