Moni on kysynyt tämän blogin pitäjältä sitä miten on mahdollista kieltää härkätaistelu Espanjassa vaikka se on laissa suojeltu kultuuripiirre ja miten on mahdollista että asiasta ei tule suurempaa meteliä.
Katsotaanpa: härkätaistelu on suojeltu Espanjassa tavalla joka velvoittaa viranomaiset (paikallishallitukset) pitämään yllä ja edistämään härkätaisteluita. Asia ei muutu siitä mitä mieltä osa kansasta on tai mitä mieltä paikallishallitus, joka saattaa olla härkätaisteluiden vastainen äänestäjien houkuttelemiseksi (kuten Felanitxin kaupunginjohtaja joka on Partido Popularin poliitikko ja jonka puolue on härkätaisteluiden kannalla ja joka on puolustanut härkätaisteluita aina kun tarvetta on ollut ... paitsi Felanitxissa jossa vallassa pysymiseen he ajattelevat kuuluu härkätaistelun vastustaminen ... mikä sekään ei pidä paikkaansa koska härkätaisteluiden esto on saanut aikaan myrskyn paikkakunnalla härkätaisteluiden puolustuksen muodossa.)
Laki on laki.
RTVE julkaisi valaisevan artikkelin vuonna 2016 siitä miksi härkätaistelukielto joka tuli voimaan Kataloniassa, joka pätee lakina kirjain kirjaimelta myös Baleaareihin, oli laiton.
Artikkeli on tässä: Perustuslakituomioistuimen täysistunto on kumonnut härkätaistelut kieltävän Katalonian lain 1 pykälän, jonka Generalitat hyväksyi vuonna 2010, koska se loukkaa valtion toimivaltaa, koska härkätaistelu on julistettu Espanjan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.
Korkein oikeus päätti enemmistöllä, että Katalonian hallitus ylitti sille viihde- ja eläinsuojelualan hallinnoinnin siirrossa myönnetyn toimivallan. Se kumottiin kahdeksan jäsenen puoltavalla äänellä. Kolme muuta tuomaria äänesti vastaan, ja he muotoilevat takuuviranomaisten lähteiden mukaan eriävän mielipiteen.
Tuomion pääargumentissa huomautetaan, että Kataloniassa on toimivalta julkisia näytöksiä koskevissa asioissa ja että se voi siksi säännellä niitä, kuten myös eläinsuojelua.
Härkätaistelut, aineeton kulttuuriperintö
Tämä antaa sille mahdollisuuden veto-oikeuden tiettyyn julkiseen spektaakkeliin härkätaistelun suojelemiseksi, mutta se ei voi mennä niin pitkälle, että se voisi kieltää keskushallinnon päätöksellä aineetonta kulttuuriperintöä olevan härkätaistelun, kertovat Espanjan Perustuslakituomioistuimen lähteet.
Tässä kohtaa Katalonian toimivalta tunkeutuu valtion toimivaltaan, ja tässä kohtaa myös toinen keskeinen tekijä on tärkeä: keskushallinnon sanelemat lait (2013 ja 2015), vaikka ne ovatkin myöhäisempiä kuin nyt kumottu Katalonian normi, ovat voimassa muun muassa siksi, että niistä ei ole koskaan valitettu itse Perustuslakituomioistuimeen.
Tästä kertoivat edellä mainitut lähteet, jotka lisäsivät, että perustuslakituomioistuin on hyväksynyt kansanryhmän senaatissa jättämän valituksen tällä perusteella. Päätös perustuu tuomioon, joka annetaan tiedoksi lähipäivinä ja jossa on kolmen eri mieltä olevan tuomarin eriävä ääni.
Tänä torstaina hyväksytyn tuomion esittelijä on tuomari Encarnación Roca, jota CiU ehdotti TC:hen PP:n ja PSOE:n suostumuksella. Lyhyesti sanottuna tuomari katsoo, että Generalitatin toimivaltuuksien nojalla se voi hallinnoida eläinten suojelua ja myös kulttuurisesti ja taloudellisesti merkittäviä esityksiä, mutta ei kieltää niitä.
Katalonian puolueet ovat reagoineet nopeasti, ja useimmat niistä - PP:tä lukuun ottamatta - hylkäävät tuomioistuimen päätöksen ja vaativat vastustamaan härkätaisteluesitysten palauttamista alueelle.
PP valitti laista
PP valitti samana vuonna Katalonian eläinsuojelulain osasta, erityisesti pykälän kohdasta, jossa kielletään ”eläintaistelut ja muu toiminta”.
Pykälässä kiellettiin myös ”härkätaistelut ja härkänäytökset, joihin sisältyy eläimen kuolema ja pican, banderillojen ja estoquen (miekka) käyttö, sekä härkätaisteluesitykset, jotka järjestetään härkätaisteluareenoissa tai niiden ulkopuolella”. Kiellon ulkopuolelle jäivät härkätaistelufestivaalit, joissa eläimelle ei aiheuteta vahinkoa.
Tämän 50 senaattorin kannattaman valituksen mukaan Katalonian kielto rikkoi perustuslakia, koska se meni pidemmälle kuin mitä autonomisten alueiden siirtoasetuksessa sallitaan näytöksiä koskevissa asioissa. Asetuksessa sallittiin autonomisten yhteisöjen säännellä niitä, mutta ei kieltää niitä.
Valitus perustui myös kirjoittamattomaan perustuslailliseen periaatteeseen kansallisen talousjärjestyksen yhtenäisyydestä, jota Katalonian parlamentin päätös olisi rikkonut.
PP ei kuitenkaan ollut ainoa kieltoa vastustava taho. Härkätaistelualan mukaan lain taustalla olivat pikemminkin nationalistiset syyt kuin eläinten oikeudet. Härkätaistelujen puolustajien mukaan esimerkkinä on ”kaksinaismoralismi”, jonka vuoksi ”correbous” ("härkäjuoksut"), Välimeren rannikolla perinteisten härkien kanssa vietettävät kansanjuhlat, pidetään Kataloniassa vielä nykyäänkin.
Tuomioistuimen päätös luo oikeuskäytäntöä, joka voi estää vastaavat tapaukset muilla Espanjan alueilla, kuten Baleaareilla parhaillaan käsiteltävänä olevan aloitteen. Federación de Entidades Taurinas de Cataluña ja Fundación del Toro de Lidia ovat yhdessä taistelleet härkätaistelun palauttamiseksi Barcelonaan.
Linkki RTVE:n artikkeliin : https://www.rtve.es/noticias/20161020/tribunal-constitucional-anula-prohibicion-corridas-toros-cataluna/1428964.shtml
Ehkä Felanitxin kaupunginhallitus on ihmistä, suojeltua kulttuuriperintöä, kulttuuriperinnön arvostajien, ja aivan tavallisia kansalaisia aliarvioiva voima joka inhoaa heitä eikä pidä heidän oikeuksistaan?
