Espanjassa on yli miljoona asuntoa suurten kiinteistönomistajien hallussa.
elDiario.es paljastaa julkaisemattomat tiedot suurista kiinteistönomistajista, jotka ovat maarekisterissä yli 10 asunnon omistajina koko Espanjan alueella, sekä heidän jakautumisensa kuntiin.
Espanjassa on yli miljoona asuntoa (1 046 188) suurten omistajien hallussa, 27 000 omistajaa, jotka omistavat yli asuinkiinteistöä. Keskimäärin 39 kutakin, vaikka vain 10 heistä omistaa yli 200 000 kiinteistöä. Kaikkiaan heidän osuutensa on 4,3 % koko osakekannasta, ja luku nousee noin 8,9 %:iin, jos ensimmäiset asunnot, joissa omistaja asuu, jätetään pois. Tämä käy ilmi elDiario.es:n saamista julkaisemattomista tiedoista, jotka saatiin julkista tietoa koskevan pyynnön perusteella, joka esitettiin katasteriyksikölle valtiovarainministeriön kautta avoimuuslain nojalla.
Luvut sisältävät nimettömän, kuntakohtaisen erittelyn niiden asuntojen lukumäärästä, jotka ovat yli 10 asunnon kiinteistörekisterin haltijoiden omistuksessa koko alueella, lukuun ottamatta Navarraa ja Baskimaata, joilla on oma kiinteistörekisteriyksikkönsä. Katso koko menetelmä.
Tietojen avulla voimme analysoida näiden toimijoiden painoarvoa yhä stressaantuneemmilla markkinoilla, joilla asuminen on Centro de Investigaciones Sociológicasin (sosiologian tutkimuskeskus) viimeisimmän barometrin mukaan joka kymmenennen kansalaisen suurin ongelma.
Espanjassa on yhteensä 24 miljoonaa kiinteistöä. Kotitalouksista 76 prosenttia asuu omassa asunnossaan, kun taas vuokralla asuvien osuus, lähinnä nuoremmissa väestöryhmissä, kasvaa edelleen. Espanjan keskuspankin viimeisimpien tietojen mukaan vuonna 2023 18,7 prosenttia kotitalouksista asuu vuokralla. Tämä tarkoittaa, arvioi laitos, ”1,3 miljoonan asunnon lisäystä vuokra-asuntokannassa vuoteen 2007 verrattuna, jolloin näiden markkinoiden koko kasvaa yli 50 prosenttia”, 3,6 miljoonaan kiinteistöön.
Espanjan keskuspankki toteaa, että vuokramarkkinoiden laajentumista ”hallitsevat yksityishenkilöt ja pienomistajat”. ElDiario.es-sivuston keräämien ja analysoimien tietojen mukaan yli miljoona asuntoa on 27 000 suuren yksityisen ja julkisen omistajan hallussa. Kymmenellä heistä on yli 8 000 asuntoa ja suurimmalla omistajalla yli 49 000 asuntoa. Maanmittauslaitoksen toimittamat tiedot on anonymisoitu, joten näitä tahoja ei voida nimetä.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto näiden suurten omistajien omistusosuuksista. Esimerkiksi 15 henkilöä (joilla on fyysinen NIF) omistaa vähintään 2 706 asuntoa Espanjassa.
Civion tutkimus, joka perustui eri alueellisiin julkisyhteisöihin talletettuihin joukkovelkakirjoihin, osoitti CaixaBankin olevan Espanjan suurin vuokranantaja, jolla on noin 22 000 vuokrattua kiinteistöä, ja seuraavaksi suurin vuokranantaja on haaskalinturahasto Blackstone, jolla on 19 600 kiinteistöä. Sarebilla on omien tietojensa mukaan 42 000 asuntoa ja noin 17 000 keskeneräistä asuntoa. ElDiario.es:n tiedot ottavat huomioon yhtiön NIF:n, joten niissä ei ole ryhmitelty samaan konserniin kuuluvien yksiköiden omistuksia.
Kuten seuraavasta kuviosta käy ilmi, 4,3 prosenttia koko asuntokannasta on suurten omistajien hallussa, joista puolella on yli 100 kiinteistöä. On syytä muistaa, että kiinteistörekisterin luvut ovat varovaisia, sillä se laskee yhdeksi kiinteistöksi rakennukset, joissa on useita asuntoja ja joissa ei ole tehty horisontaalista kiinteistöjakoa, koska ne ovat yhden omistajan nimissä. Esimerkiksi Barcelonan kaupungin osalta pääkaupunkiseudun asuntojen seurantakeskuksen arvioiden mukaan yli 10 omistajan omistamien asuntojen määrä on kasvanut 53 264:stä 136 324:ään, kuten sen toinen johtaja Carles Donat kertoo.
Kanariansaarilla prosenttiosuus kaksinkertaistuu, 8,2 prosenttia. Kataloniassa ja Murciassa luku on 5,7 prosenttia ja Baleaareilla 4,5 prosenttia. Saariyhteisöissä on eniten yli sata kiinteistöä omistavia.
Tässä kertomuksessa analysoitujen tietojen perusteella voidaan erotella omistajatyypit: fyysiset henkilöt, oikeushenkilöt ja julkisyhteisöt niiden verotunnisteiden perusteella. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat julkiset asuntoyhteisöt, mutta eivät osakeyhtiöt. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi Madridin kunnan sosiaalinen asuntotoimisto, mutta ei kaupunginhallituksen asunto- ja tonttiyhtiötä (Empresa Municipal de la Vivienda y Suelo). Miljoonasta kiinteistöstä, jotka on merkitty maarekisteriin asunnoiksi ja jotka ovat suurten omistajien hallussa, 23 prosenttia on julkisella sektorilla. Tässä tapauksessa on otettava huomioon, että kaikkia niistä ei ole tarkoitettu sosiaaliseen vuokraukseen. Tämä koskee myös hallintoelinten omistamia kiinteistöjä, jotka on tarkoitettu muuhun käyttöön: virkamiesten, armeijan jne. asunnoiksi.
ElDiario.es:n saamista tiedoista näkyy maakunta- ja kuntakohtainen kartta, josta erottuvat suuret suurkaupunkialueet ja tärkeimmät matkailualueet. Saaristokunnat, Madrid, Barcelona, Cádiz ja Sevilla erottuvat edukseen, sillä siellä kiinteistöjen keskittyminen on suurinta. Asturiassa, Ceutassa ja Melillassa suurin osuus suurten omistajien hallussa olevista kiinteistöistä johtuu julkisesta sektorista, jonka osuus on 50-70 prosenttia kiinteistöistä, jotka omistavat omistajat, joilla on yli 10 asuntoa näillä alueilla.
Kiinteistörekisteritietojen perusteella näitä kiinteistöjä ei voida suoraan yhdistää vuokraukseen. Asunnon omistus on kuitenkin usein suoraan yhteydessä tuloihin. ”Jos minulla on yli 10 asuntoa, ymmärretään, että aion vuokrata niitä, vaikka ne voivat olla myös tyhjillään”, sanoo taloustieteilijä ja Barcelonan pääkaupunkiseudun asumisen seurantakeskuksen puheenjohtaja Carme Trilla, jolle ‘asuntojen määrä ei ole merkittävin asia, vaan vuokralaisen tyyppi’. Asiantuntija erottaa toisistaan esimerkiksi ”julkisin varoin pelastetun rahoituslaitoksen, joka ei ole kiinnostunut alasta ja jolla on lisäksi tyhjiä asuntoja” tai sijoitusrahastot, ja ”rakennuttajan, joka rakentaa korttelin vuokrattavaksi ja soveltaa hyviä käytäntöjä”.
Kuntakohtaisessa luokittelussa prosenttilukujen kärjessä ovat Las Palmasin ja Santa Cruz de Tenerifen kaltaisten kuntien kaupungit. Tämä selittyy suurelta osin turistiasunnoilla. Näissä tapauksissa maarekisteriviranomaisen toimittamiin kuntatason tietoihin sisältyi myös yli viiden asunnon omistajia.
Suurten omistajien hallussa olevien 4,3 prosentin asuntojen takana on satoja realiteetteja. Käytännössä yksi per kunta monimutkaisilla markkinoilla. Esimerkiksi Coria del Ríossa (Sevilla) yksi yksityishenkilö omistaa 627 asuntoa, mikä on 4,7 prosenttia kaikista asunnoista. Valenciassa eniten asuinkiinteistöjä omistava yksityishenkilö omistaa yhteensä 318 asuntoa, 0,07 %, ja Madridissa 123 asuntoa. Colladossa (Cáceres) 38,6 prosenttia asunnoista (210) on julkisessa omistuksessa. Córdoban kaupungissa on 3 233 julkista asuntoa (2,1 % kokonaismäärästä) ja Gijónissa 1 786 (1,2 %).
Erilaisuuksista huolimatta on joitakin yhteisiä kohtia. On 1500 kuntaa, joissa ei ole suurten vuokranantajien omistamia asuntoja. Valtaosassa niistä on alle 1 000 asukasta tai 500 asuntoa. Toisaalta kaikilla yli 250 000 asukkaan paikkakunnilla vähintään 3 prosenttia asuntokannasta on sellaisten yksityishenkilöiden tai yhteisöjen hallussa, joilla on yli 10 asuntoa, tai yli 5 prosenttia, jos otetaan huomioon ne, joilla on yli viisi asuntoa, jotka asuntolaissa määritellään suuriksi omistajiksi korostuneilla alueilla.