Asuminen, täydellinen hätätilanne.
Asunnon saamiseen liittyvät ongelmat myrkyttävät taloutta ja leviävät muihin arkipäivän näkökohtiin, kuten nuorten emansipaatioon, työvoiman liikkuvuuteen tai sosiaaliseen integraatioon. Kerromme koko Espanjaa koskettavista kiinteistöhuolista kuuden todistajanlausunnon kautta.Asumisesta on tullut Espanjassa hätätilanne. Vaikeudet saada asunto myrkyttävät koko taloutta ja vaikuttavat moniin muihin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Nuorten emansipaatio on Euroopan hitaimpia, ja myös hedelmällisyysluku on maailman alhaisimpia, mikä on kaksi pitkäaikaista ongelmaa. Jotta talous toimisi, tarvitaan tuhansia maahanmuuttajia, mutta kun he saapuvat, he törmäävät asuntomarkkinoiden seinään ja joutuvat lopulta jakamaan asunnon. Vaikka ahtaus (perheet, joilla ei ole varaa asua yksin) on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana, vuokra- tai ostopakko on niin suuri, että monet kotitaloudet eivät pysty säästämään tai keskittävät kaikki säästönsä asuntoon, mikä heikentää muita tuottavampia investointeja ja vähentää vaihtoehtoja kriisiaikoina. Loppujen lopuksi kohtuuhintaisesta asunnosta tulee aarre, josta kukaan ei halua luopua, ja tämä vähentää työvoiman liikkuvuutta, mikä vaikeuttaa työttömyyden vähentämistä. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että asuntoministeri Isabel Rodríguez kuvaili tällä viikolla monissa kaupungeissa tapahtuvaa tilannetta "sosiaaliseksi hätätilanteeksi". Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ja ministeri myönsi itsekin, että todellisuudessa ei ole olemassa mitään taikaratkaisuja, ja asioiden palauttaminen raiteilleen vie vuosia.
Maassa on meneillään "vakava asuntokriisi", kuten sosiologi Jesús Leal sanoo, jolla on takanaan neljä vuosikymmentä tutkimustyötä aiheesta. Ja tämä kriisi on ensimmäinen dominopallo, joka saa monet muutkin putoamaan, sillä kuten YK:n Habitatin Espanjan toimiston johtaja Beatriz Jordao muistuttaa, "asunto on ihmisoikeus, mutta se on myös keino, jonka avulla saamme suoraan tai välillisesti muita oikeuksia, kuten turvallisuuden, terveyden, yksityisyyden ja koulutuksen." Tämä on myös yksi niistä, jotka ovat tärkeitä. "Maan koko sosioekonominen järjestelmä kärsii kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta", hän lisää.
