Miksi villisiat ovat menettäneet pelkonsa Málagan kaupunkiympäristössä, palaavatko ne takaisin pusikkoon?
Eläinlääkäriliitto varoittaa, että ne ovat tottuneet ympäristöön ja että ainoa tapa valvoa niitä on soveltaa kahdeksan toimenpiteen pakettia kaikissa kunnissa: metsästyksestä koulutukseen ja sterilointiin.
Artikkeli on julkaistu alunperin 22.10.2023.
ESPANJASSA ASUVIEN 45 000 JUUTALAISEN HIENOVARAINEN ELÄMÄ
Juutalaisyhteisö on nykyään integroitunut maahan, josta heidät karkotettiin vuonna 1492. Tosin he kokevat antisemitismin nousevan uudelleen esiin aina, kun Israel joutuu konfliktiin. Nykyään he mieluummin piiloutuvat pelosta.
Chamberín "kosher"-lihakaupassa he piiloutuvat heti, kun he näkevät jonkun, jolla on lehdistökortti, astuvan sisään. Ei haastatteluja, eikä varsinkaan, jos he joutuvat kertomaan nimensä ja ottamaan valokuvan. Jopa virallisten ryhmien kautta he viittaavat tavallisiin tiedottajiin: "Emme uskalla edes kysyä omilta ihmisiltämme". Juutalaisyhteisölle tyypillinen hienotunteisuus on muuttunut Espanjassa asuvien 45 000 juutalaisen kohdalla peloksi tulla erotetuksi. Etenkin keskiviikkoillasta lähtien, kun Melillan synagogassa sattui välikohtauksia, joka on aina ollut heidän mukaansa kuin "pieni Jerusalem, esimerkki rinnakkaiselosta".
Hyökkäys sattuu erityisesti siksi, että se on paikka, jonne ensimmäinen synagoga tai ensimmäinen hautausmaa rakennettiin rajojemme sisäpuolelle juutalaisten paluun jälkeen. Mordejay Guahnich, autonomisen kaupungin juutalaisyhteisön puheenjohtaja, kertoo ylpeänä: "Melilla oli myös silta takaisin Sepharadiin vuonna 1492 tapahtuneen karkotuksemme jälkeen". Se, mitä siellä tapahtui, ei kuitenkaan ole yksittäistapaus. Myös Espanjan juutalaisyhteisöjen liitto (FCJE) huomauttaa, että viime päivinä joidenkin perheiden ovissa on ollut Daavidin tähdellä varustettuja graffiteja, mikä on harvinaista maassamme.
Sisäministeriö kirjasi viime vuonna vain kolmetoista antisemitististä viharikosta. EU:n tietojen mukaan 50 prosenttia eurooppalaisista pitää antisemitismiä ongelmana, mutta vain 22 prosenttia espanjalaisista. Minnesotan yliopiston holokaustitutkimuskeskuksen johtajana toiminut ja CSIC:n antropologian laitoksen tutkijana työskentelevä Alejandro Baer uskoo, että Espanjassa vallitsee suuri paradoksi: "Euroopassa juutalaisvastaiset teot ovat jatkuvia, kun taas täällä ne ovat vähäisiä, vähemmistönä. Suuret ennakkoluulot voidaan selittää sillä, että väestöllä ei ole tietoa itse antisemitismistä ja juutalaisesta kulttuurista.
Vajaat 80 synagogaa eri puolilla maata osoittaa, että kyseessä on pieni yhteisö verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa on noin 450 synagogaa ja 700 000 jäsentä. Espanjan kansalaisuuden omaavat juutalaiset ovat keskittyneet suuriin asutuskeskuksiin - pääasiassa Madridiin ja Barcelonaan - sekä niemimaan kaakkoisosaan. Mutta mistä he ovat kotoisin? Lähes viisi vuosisataa kestäneen heprealaisten poissaolon jälkeen Espanjaan "palanneet" perheet tulivat enimmäkseen Espanjan protektoraatista Marokosta, ja nyt Francon kuoleman jälkeen demokratiassa joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden taloudelliset ja poliittiset kriisit ajoivat monet palaamaan Sepharadiinsa. FCJE kertookin tälle lehdelle, että arviolta lähes puolet maailman juutalaisväestöstä on sefardeja eli alun perin Espanjasta kotoisin olevia. Tämä oli yksi syy siihen, että vuonna 2015 juutalaiset, joilla on tätä syntyperää, saivat hakea Espanjan kansalaisuutta. Lainsäädännöllä on pyritty edistämään sellaisen kansan integroitumista, joka tuntee itsensä uhatuksi joka kerta, kun arabien ja Israelin välinen konflikti herää henkiin. Lauantaista 7. lokakuuta lähtien tämä pelko on palannut.
www.abc.es/internacional/discreta-vida-45000-judios-viven-espana-20231022202857-nt.html
Kolmas taistelu Sutullenan uudistetulla härkätaisteluareenalla ja kolmas täysi areena Lorcassa. Lorca tekee edelleen historiaa. Kuten viime...
