Partido Popularin johtamat Murcian ja Andalucian autonomiset alueet saavat huonoimmat pisteet julkisen terveydenhuollon laadusta

 Partido Popularin johtamat Murcian ja Andalucían autonomiset alueet saavat huonoimmat pisteet julkisen terveydenhuollon laadusta.

Terveydenhuoltoa puolustavan yhdistyksen uusin raportti sisältää tietoja kolmelta viime vuodelta, "joten näyttää siltä, että aluehallituksissa edellisten vaalien jälkeen tapahtuneita muutoksia voidaan jo arvioida".

Murcia ja Andalucía, jotka ovat Partido Popularin hallinnoimia itsehallintoalueita (CCAA), saavat huonoimmat pisteet, kun niiden kansanterveyden laatua on arvioitu. Tämä käy ilmi torstaina esitellystä kansanterveyden puolustamista ajavien yhdistysten liiton 19. raportista, jossa tarkastellaan, mitataan ja arvioidaan kunkin alueen terveyspalveluja.

On syytä huomata, että vuoteen 2020 asti kaksi autonomista aluetta, joilla sairaanhoidon laatu oli huonoin, olivat samat kaikissa asiakirjoissa: Kanariansaaret ja Valencia. Vuosina 2021 ja 2022 Murcia oli kuitenkin siirtynyt viimeiselle sijalle. Tänä vuonna huonoimmalla sijalla on kuitenkin ensimmäistä kertaa Juan Manuel Moreno Bonillan johtama Andalucían alue.

Yhdistyksen mukaan tulokset sisältävät periaatteessa tietoja kolmelta viime vuodelta, "joten näyttää siltä, että aluehallituksissa edellisten vaalien jälkeen tapahtuneita muutoksia voidaan jo alkaa arvioida".

Tässä mielessä vuoden 2019 osalta autonomisten alueiden kehitys on ollut seuraava: Navarra, Baskimaa, Asturias ja Murcia pysyvät samassa asemassa. Extremadura, Galicia, Kanariansaaret, Cantabria ja Katalonia paransivat asemiaan. Castilla la Manchan, Aragonin, Castilla y Leónin, Andalucian, Valèncian, La Riojan, Baleaarien ja Madridin asema heikkeni.

Kahdella ensimmäisellä sijalla ovat samat itsehallintoalueet, joiden asemat ovat muuttuneet viiden viimeisimmän raportin aikana.

Itsehallintoalueet, joiden suhteellisissa asemissa on tapahtunut muutoksia: Navarra ja Baskimaa. Huomattavimmat pudotukset sijoituksessa ovat tulleet Cantabriasta, Castilla la Manchasta, Andaluciasta, Valenciasta ja Castilla y Leónista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vasemmistohallitusten aikana 30 prosenttia itsehallintoalueista paransi asemaansa, 20 prosenttia pysyi ennallaan ja 50 prosenttia heikkeni, kun taas oikeistohallitusten aikana vain 20 prosenttia parani ja 60 prosenttia heikkeni asteittain. Kansallismielisten voimien hallitsemien alueiden osuus on puolestaan edelleen 50 prosenttia.

https://www.publico.es/sociedad/comunidades-pp-murcia-andalucia-obtienen-peor-puntuacion-calidad-sanidad-publica.html#md=modulo-portada-bloque:2col-t4;mm=mobile-medium

Alberto Nuñez Feijóo sanoo, että Madridissa on Espanjan paras terveydenhuolto, joka perustuu tutkimukseen, jossa sitä ei analysoida

 Partido Popularin pääsihteeri Alberto Nuñez Feijóo sanoo, että Madridissa on Espanjan paras terveydenhuolto, joka perustuu tutkimukseen, jossa sitä ei analysoida.

Partido Popularin johtaja väittää, että EU:n raportin mukaan Madridissa on "koko Espanjan paras terveydenhuolto", mutta todellisuudessa siinä arvioidaan asukkaiden terveyttä esimerkiksi itsemurhien tai liikennekuolemien perusteella.

https://www.eldiario.es/rastreador/feijoo-dice-madrid-mejor-sanidad-espana-estudio-no-analiza-servicios-sanitarios_132_10106643.html

Enemmistö Espanjalaisista kannattaa verojen nostoa jos sillä parannetaan julkista terveydenhuoltoa

 74 prosenttia väestöstä on sitä mieltä, että terveydenhuolto on huonontunut, ja enemmistö kannattaa sitä, että sen parantamiseksi maksetaan enemmän veroja.

Kaikkien puolueiden äänestäjien keskuudessa käsitys julkisten terveyspalvelujen heikkenemisestä on yli 60 prosenttia. Jopa ne, joilla on yksityinen vakuutus, kannattavat veronkorotuksia, jos se merkitsee parempaa hoitoa julkisessa järjestelmässä.

https://www.eldiario.es/politica/74-poblacion-cree-sanidad-empeorado-mayoria-apoya-pagar-impuestos-mejorarla_1_10048331.html

Kanariansaaret on toisena yhteisöjen joukossa jossa terveydenhuoltoa tarvitaan, mutta sitä ei saada taloudellisista syistä

 Kanariansaaret on toisena yhteisöjen joukossa jossa terveydenhuoltoa tarvitaan, mutta sitä ei saada taloudellisista syistä. Kanarian saaret on viidennellä sijalla hammashuollon osalta, kolmannella sijalla mielenterveyspalvelujen osalta ja viidennellä sijalla lääkkeiden saamattomuuden osalta.

https://www.eldiario.es/canariasahora/sociedad/canarias-comunidad-asistencia-cuestiones-economicas_1_1359465.html

Kanariansaarten viimeisin terveystutkimus osoittaa jälleen kerran rikkaiden ja köyhien välisen valtavan terveyseron ... ja se saarten rakenteellinen köyhyys

 Kanariansaarten viimeisin terveystutkimus osoittaa jälleen kerran rikkaiden ja köyhien välisen valtavan terveyseron. Tiedot osoittavat, miten ruoankäyttö, sairaudet ja jopa terveyspalvelujen käyttö vaihtelevat sosiaaliluokan mukaan. Luvut eivät tule yllätyksenä asiantuntijoille, jotka ovat tutkineet asiaa vuosikymmeniä.

"Köyhyys lihottaa", sanoo Juan Carlos Llano, espanjalaisen Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPN) tutkija. Eikä se ainoastaan lihota, vaan se liittyy myös huonompaan mielenterveyteen, suurempaan käsitykseen ammatillisista riskeistä, huonompaan terveydenhuoltoon ja moniin muihin muuttujiin, jotka kuvastavat Kanariansaarten terveyseroja, jotka ovat jo tiedossa saaristossa ja jotka on juuri vahvistettu Kanariansaarten terveystutkimuksen 2021 (ESC 2021) uusimmilla tiedoilla.

Juuri tällä viikolla julkaistu tutkimus on kestänyt yli kuusi vuotta, sillä se päivitettiin viimeksi vuonna 2015. Siinä välissä on ollut finanssikriisin päättyminen, aluehallituksen vaihtuminen ja pandemia. Rikkaiden ja köyhien välinen terveyskuilu on kuitenkin edelleen olemassa ja jopa syvenee yhdessä Espanjan rakenteellisesti köyhimmistä kunnista. "Konsultaatioiden välinen aika, testit, saatavuus, ennaltaehkäisevät polut... Kaikki tämä liittyy ihmisten sosiaalisiin tekijöihin", lisää Llano, joka koordinoi vuonna 2019 EAPN:n raporttia La desigualdad en la salud (Eriarvoisuus terveydessä).

ESC 2021 jakaa vastaajat, yhteensä 5 739 ihmistä, kuuteen eri sosioekonomiseen tasoon. Ryhmä I kattaa vähintään kymmenen työntekijän toimipaikkojen johtajat ja johtajat sekä perinteisesti korkeakoulututkintoon liittyvät ammattilaiset; ryhmä II kattaa pitkälti samat, mutta tällä kertaa se viittaa johtajiin, joilla on alle kymmenen työntekijää; ryhmä III keskitason ammatteihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin; ryhmä IV esimiehiin ja ammattitaitoisten teknisten töiden henkilöstöön; ryhmä V maanviljelijöihin ja muihin puolipäteviin ammattilaisiin ja ryhmä VI ammattitaidottomiin työntekijöihin.

Kuten Las Palmas de Gran Canarian yliopiston (ULPGC) terveystaloustieteen professori Beatriz González López-Valcárcel huomauttaa, analyysissä pyritään lopulta jakamaan väestö eri luokkiin, jotka ovat vain konstruktio, jotta voidaan osoittaa, että sosiaalisilla olosuhteilla on geneettistä koodia suurempi vaikutus terveyteen. "Se, että riippuen siitä, syntyykö esimerkiksi Barcelonassa rikkaalle vai köyhälle asuinalueelle, elinajanodote on yhdeksän vuotta lyhyempi [jälkimmäiseen verrattuna], on terveyden epätasa-arvoa. Ja tämä on erittäin vakavaa meidän kaltaiselle kansalliselle järjestelmälle", tutkija lisää.

Konkreettisin seuraus tästä on painoindeksi sosiaalisten ryhmien mukaan. Luokassa I lihavien osuus on 8,53 prosenttia ja luokassa VI 23,15 prosenttia. Näiden kahden välinen ero on vielä suurempi kuin vuonna 2015, jolloin arvot olivat 12,34 % ja 20,19 %. Luvut tiivistävät sen, että rikkaiden keskuudessa lihavuuden esiintyvyys on vähentynyt viime vuosina ja köyhien keskuudessa ei. Lapsuusiän lihavuuden osalta on tapahtunut pientä laskua lähes kaikissa ryhmissä, mutta hyvin pientä. "Ei voi olla sattumaa, että Andalusiassa, Kastilia-La Manchassa, Extremadurassa, Kanariansaarilla ja Valenciassa, eli alueilla, joilla lihavuusaste on korkein, on myös korkein köyhyysriski", EAPN:n raportissa todetaan.

https://www.eldiario.es/canariasahora/sociedad/ultima-encuesta-sanitaria-canarias-vuelve-ilustrar-enorme-brecha-salud-ricos-pobres_1_10049823.html

Andalucian hallitus palkkaa klinikoita "ylikuormituksen" perusteella, kun vain 1,1 prosenttia kaikista potilaista on covid potiloita

 Andalucian hallitus palkkaa klinikoita "ylikuormituksen" perusteella, kun vain 1,1 prosenttia kaikista potilaista on covid potiloita.  

 Andalucia toteutti yhden neljästä "hätäsopimuksen" laajennuksesta palvelujen ulkoistamiseksi yksityiselle terveydenhuollolle, kun sairaaloissa oli vain 193 covidpotilasta, joista 9 tehohoidossa. Terveydenhuolto on palannut käytännössä epidemiaa edeltävälle tasolle jonka takia yksityissaairaaloiden palvelujen palkkaaminen julkisen hoidon tueksi ei ole enää välttämättä oikeutettua.

 Alueellinen terveysministeriö väittää, että pandemian akuutin vaiheen päättymisestä huolimatta oli "laahaavia tapauksia", jotka edellyttivät hälytystilan aikana hyväksytyn poikkeuksellisen tavan jatkamista.

Andalucían hallitus myöntää "virheen" sisällyttämällä ensimmäiseen pidennykseen jo kumotun kuninkaallisen hätätilamääräyksen artiklan, mutta huomauttaa, että ilman tätä artiklaa sillä oli myös oikeudellinen suoja.

Andalucian hallitus (PP) jatkoi sopimusta yksityisten klinikoiden kanssa sillä perusteella, että terveydenhuoltojärjestelmä oli pandemiasta johtuen "ylikuormittunut", kun tartuntatautipotilaiden käytössä olevien vuoteiden prosenttiosuus oli 1,11 prosenttia ja teho-osastojen osalta 0,52 prosenttia. Alkuperäistä "hätäsopimusta" tammikuulta 2021, hälytystilan aikana, on jatkettu neljä kertaa. Kaikki allekirjoitettiin valtiovarainministeriön ohjeen jälkeen, jossa varoitettiin paitsi tämäntyyppisen sopimuksen oikeusperustan menettämisestä myös siitä, että sen käytön olisi oltava "residuaalinen". Yksi pidennyksistä, kolmas, syyskuulta 2022 peräisin oleva, allekirjoitettiin, kun sairaalassa oli vain 193 covid-potilasta, joista yhdeksän teho-osastolla.

https://www.infolibre.es/politica/andalucia-alegaba-sobrecarga-pandemia-privatizar-operaciones-1-1-ocupacion-covid_1_1452021.html

1,3 prosenttia espanjalaisista terveydenhuollon ammattilaisista kieltäytyy harjoittamasta eutanasiaa

1,3 prosenttia espanjalaisista terveydenhuollon ammattilaisista kieltäytyy harjoittamasta eutanasiaa. Madridiin keskittyy suurin osa omantunnonlausekkeen allekirjoittaneista 3 119 lääkäristä vuoden 2022 lopussa. Espanjassa on noin 700000 lääkäriä.

https://elpais.com/sociedad/2023-03-09/9300-objetores-el-13-de-los-sanitarios-espanoles-se-niega-a-practicar-la-eutanasia.html

Partido Popularin väitteet terveydenhuollosta on ristiriidassa tietojen kanssa: Lääkäreiden haku tehtäviin vuodelle 2023 on ollut historian suurin

 PP:n väitteet terveydenhuollosta on ristiriidassa tietojen kanssa: Lääkäreiden haku tehtäviin vuodelle 2023 on ollut historian suurin.

Partido Popularin hallitukset olivat ne, jotka vähensivät eniten lääkäreiden koulutuspaikkojen määrää, joka on noussut yli 30 prosenttia sen jälkeen, kun Sánchez on ollut hallituksessa.

Partido Popular yrittää siirtää vastuun Espanjan terveyskriisistä - joka on viime kuukausina täyttänyt useita kaupunkeja eri puolilla maata joukkomielenosoituksilla - keskushallinnolle, jota se syyttää lääkäreiden puutteesta perusterveydenhuollossa. Tiedot eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. Maanantai-iltana ilmoitettiin, että 93 prosenttia MIR-tutkintoon viimeisessä kutsussa osallistuneista lääkäreistä läpäisi kokeen. Tämä on historian korkein prosenttiosuus, joka jättää 10 792 tutkinnon suorittaneelle mahdollisuuden voittaa terveysministeriön tälle vuodelle tarjoamat 8550 harjoittelupaikkaa (MIR), mikä on myös suurin koskaan Espanjassa tehty tarjous.

https://elpais.com/sociedad/2023-02-15/la-estrategia-sanitaria-del-pp-choca-contra-los-datos-2023-ha-sido-la-mayor-convocatoria-mir-de-la-historia.html

Madridin terveysmielenosoitus ja viimeisen luodin dilemma: "Meillä on paljon pelissä"

 Madridin terveysmielenosoitus ja viimeisen luodin dilemma: "Meillä on paljon pelissä".

Perusterveydenhuollon lääkärit kohtaavat tämän sunnuntain mielenosoituksen epävarmoina siitä, onnistuuko se yhtä hyvin kuin marraskuussa järjestetty mielenosoitus, ja monet ovat menettäneet keskimäärin 3 500 euroa lakkoilupäivien aikana.

Tohtori Fátima Prado on ollut lakossa perusterveydenhuollossa 21. marraskuuta eli ensimmäisestä päivästä lähtien. Hän on työskennellyt vain niinä päivinä, jolloin hänen on täytynyt toimia vähimmäispalvelussa terveyskeskuksessa Prosperidadin kaupunginosassa (Madrid). Loput hän on lakkoillut. Hän sanoo, että se on arvokkuutta ja koska hän tuntee itsensä loukatuksi Isabel Díaz Ayuson hallituksen toimesta, joka väittää, että lakossa olevat lääkärit ovat "neljä kissaa" ja "poikkeuksetta kaikki ammattiyhdistysaktivisteja ja äärivasemmistolaisia". Myös siksi, että hän haluaa puolustaa kansanterveyttä, josta hän elää 52-vuotiaana. Hän ei halua laskea, kuinka paljon rahaa hän on sen jälkeen menettänyt, noin 200 euroa lakkopäivää kohden, vaikka hän myöntää, että se on jo noin 3 500 euroa.

https://elpais.com/espana/madrid/2023-02-12/la-manifestacion-sanitaria-de-madrid-y-el-dilema-de-la-ultima-bala-nos-jugamos-mucho.html

Madridin perusterveydenhuollon lääkäreiden ja heidän lääkäriliittonsa välillä on sovittamaton kuilu

 Madridin perusterveydenhuollon lääkäreiden ja heidän lääkäriliittonsa välillä on sovittamaton kuilu: "Se (liitto) on terveysministeriön toimeenpaneva elin". Perhelääkäreiden ja lastenlääkäreiden toistaiseksi voimassa oleva lakko jatkuu kolmen viikon jälkeen, eikä Ayuson hallitus ole kutsunut lakkokomiteaa koolle 2. joulukuuta jälkeen.

https://elpais.com/espana/madrid/2022-12-14/ruptura-irreconciliable-entre-los-doctores-de-primaria-de-madrid-y-su-colegio-de-medicos-es-el-brazo-ejecutor-de-la-consejeria-de-sanidad.html