Mistä lukea härkätaistelusta?

 Aiheena Espanja suosittelee härkätaistelusta kiinnostuneille härkätaistelun maailmaan juuri saapuneille kirjoja jotka kertovat mitä härkätaisteluareenalla tapahtuu. Yksi kirjoista on Ernest Hemingwayn Kuolema iltapävällä teos joka kertoo kirjailijalle ominaiseen tyyliin härkätaistelusta. Kirja on julkaistu 1932, eli yli 90 vuotta sitten. Härkätaistelu ei ole olennaisesti muuttunut kirjan kirjoittamisen ajoista muuten kuin tyylissä taistella, härkätaistelulakeihin tulleina muutoksina ja lisäyksinä. Perusasiat ja kokemus ovat kirjassa, Hemingwaylle ominaiseen tyyliin.

Toinen suositeltava kirja on José Antonio del Moralin 'Como ver una corrida de Toros' (miten nähdä härkätaistelu) kirja jossa härkätaistelu, se mitä areenalla tapahtuu, kerrotaan kaikille ymmärrettävällä kielellä.

José Antonio del Moralin 'Como ver una corrida de toros' kirja. Julkaisija, Alianza Editorial.

Aiheena Espanja blogi, sekä suurin osa Espanjalaisia sanomalehtiä kuten El País, La Razón ja El Mundo sekä paikallislehdet pitävä härkätaistelusta kiinnostuneen ajan tasalla päivittäin härkätaistelukauden aikana siitä mitä areenoilla tapahtuu. 

Tele Madrid näyttää päivittäin tälläkin hetkellä käynnissä olevan San Isidron Ferian härkätaistelut nettisivuillaan suorana lähetyksenä: https://www.telemadrid.es/programas/toros-en-telemadrid/ . Klikkaa punaista linkkiä: http://telem.es/cve59

Espanjalaisten tieteen ja kirjallisuuden halveksunta otettiin esille lehdissä jo vuonna 2016

 Vozpópuli nettilehti kirjoitti vuonna 2016 kuinka Espanjassa on suuri ongelma joka liittyy tiedon halveksuntaan ja sosiaalinen halveksunta joka kohdistetaan tiedemiehiin ja kirjailijoihin.

Kirjailija Antonio Muñoz Molina sanoi perjantaina, että Espanjassa on tällä hetkellä "erittäin suuri ongelma", joka liittyy tiedon halveksuntaan ja yhteiskunnalliseen halveksuntaan, joka kohdistuu kirjailijoiden lisäksi myös tiedemiehiin. Kun Muñoz Molinalta kysyttiin lehdistötilaisuudessa kirjailijoiden mahdollisesta arvostuksen menetyksestä, hän ei epäröinyt vakuuttaa, että Espanjassa "viranomaiset ja yhteiskunta halveksivat paitsi kirjailijoita myös ihmisiä, jotka tietävät tai tekevät tutkimusta".

Nämä olivat Asturian prinssin kirjallisuuspalkinnon (2013) saajan sanat ennen kuin hän puhui '6. "Carlos Castilla del Pino" -psykiatrian ja käyttäytymistieteiden koulussa. Kokemukset tulevaisuuden suunnittelussa: muisti toiminnassa", joka järjestetään tällä viikolla Menéndez Pelayon kansainvälisessä yliopistossa (UIMP) Santanderissa. "Täällä ainoat ihmiset, jotka ansaitsevat ehdotonta ihailua, ovat jalkapalloilijoita tai korruptoituneita menestyjiä", valitteli Muñoz Molina, jonka mielestä Espanjassa vallitseva tiedon "halveksunta" on johtanut siihen, että "monet" tutkijat ovat joutuneet "tekemään uransa" maan ulkopuolella. Hän kuitenkin lisäsi, että "siinä ei ole mitään väärää, koska tiede on kansainvälistä".

Muñoz Molina vähätteli tilastoja, joiden mukaan kaksi kolmesta espanjalaisesta ei ole lukenut kirjaa viimeisen vuoden aikana. "Meillä on taipumus suosia kaikkia tilastoja, jotka vaikuttavat meistä maailmanlopun kaltaisilta, ja jos niissä sanotaan, että perinteinen tieto on vähenemässä, kaikki yhtyvät siihen", Beltenebrosin kirjoittaja sanoi. Muñoz Molinan mielestä olisi kysyttävä, "kuinka moni luki 30 tai 60 vuotta sitten", koska, kuten hän muistelee, kun hän oli lapsi, "oli hyvin vaikeaa löytää useimpia kirjoja" ja vuosikymmeniä aiemmin "kirjoja ei ollut käytännössä lainkaan ja lukutaidottomuus oli hyvin yleistä". "En ole lainkaan pessimistinen", painotti andalusialainen kirjailija, jonka mielestä "pessimistisyys on niiden käsissä, jotka haluavat vahingoittaa kulttuurin leviämistä".

www.vozpopuli.com/altavoz/cultura/antonio_munoz_molina-espana-literatura-ciencia-munoz_molina-desprecio-conocimiento_0_937406302.html

Päinvastoin kuin eurooppalaiset, Espanjalaiset eivät arvosta eikä tunne suuria Nobel palkittuja tiedemiehiään

Reilu kuukausi sitten eräs julkisen television ohjelma valitsi neurotieteilijä Santiago Ramón y Cajalin historian parhaaksi espanjalaiseksi ennen runoilija Federico García Lorcaa, kirjailija Miguel de Cervantesia ja kuningatar Isabellaa. Kuitenkin vain 8 prosenttia espanjalaisista pitää Cajalia yhtenä maailmanhistorian kolmesta parhaasta tutkijasta, ilmenee BBVA-säätiön tekemästä tutkimuksesta, joka koskee tieteellistä kulttuuria 18 Euroopan maassa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Turkissa. Espanjalaiset vastaajat mainitsivat saksalaisen Albert Einsteinin (48 %), ranskalaisen Marie Curien (25 %), brittiläisen Isaac Newtonin (22 %), espanjalais-amerikkalaisen lääkärin Severo Ochoan (11 %) ja brittiläisen Charles Darwinin (9 %) ennen Cajalia ja biokemisti Margarita Salasia (8 %).

Eurooppalaiset taas eivät epäröi asettaa suurimpia kansallisia hahmojaan etusijalle. Kun ranskalaisilta kysyttiin historian tärkeimmistä tiedemiehistä, he mainitsivat esimerkiksi Louis Pasteurin (36 %) ja Marie Curien (33 %), italialaiset Galileo Galilein (25 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Isaac Newtonin (33 %) ja Charles Darwinin (19 %).

Zaragozassa vuonna 2020 järjestettävän suuren Cajal-näyttelyn kuraattori Alberto J. Schuhmacher pahoitteli, että "osaa tiedeyhteisöstä, Cajal-faneja ja Cajal-tutkijoita lukuun ottamatta Don Santiagon hahmo on tuntematon ja sivuutettu, vaikka hän on nimennyt katujen, aukioiden, koulutuskeskusten, sairaaloiden ja pysäkkien nimiä". Kansallinen tiedeyhteisö on jo vuosikymmeniä tuominnut hänen perintönsä väheksymisen, joka on viimeiset neljä vuotta ollut osittain esillä Madridin luonnontieteellisessä kansallismuseossa. Cajal osoitti, että ihmisen aivot ovat järjestäytyneet yksittäisiin soluihin, neuroneihin, ja sai siitä lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1906.

elpais.com/ciencia/2024-05-10/solo-el-8-de-los-espanoles-considera-a-ramon-y-cajal-uno-de-los-tres-cientificos-mas-importantes-de-la-historia.html