Merenpinta nousee Kanariansaarten ympäristössä vuosittain enintään kolme millimetriä.
Nousu voi aluksi olla huomaamaton. Vuosisadan loppuun mennessä kumulatiivinen nousu voi kuitenkin olla kymmeniä senttimetrejä. Kanariansaarilla 442 000 ihmistä asuu alle 500 metrin päässä rannikosta.
Merenpinnan nousu Kanariansaarilla saa yhä enemmän tieteellistä näyttöä. Geosciences-lehdessä julkaistu uusi tutkimus paljastaa, että saaristoa ympäröivä meri nousee vuosittain enintään kolme millimetriä, hieman enemmän tai vähemmän riippuen analysoidusta saaresta. Tulokset ovat samansuuntaisia muiden samankaltaisten tutkimusten kanssa, ja ne varoittavat mahdollisista vaikutuksista vuosisadan loppuun mennessä, jolloin kertynyt nousu on jo kymmeniä senttimetrejä.
"Yksi millimetri voi tuntua naurettavalta. Mutta vuosisadan loppuun mennessä meillä voi olla puoli metriä nousua 1900-luvulta 2000-luvulle. Alueilla, joilla on jyrkänteitä, sillä ei ole väliä. Loivilla rannoilla se voi kuitenkin kuluttaa koko rantaviivan. Ja sitten ovat vielä aallot, jotka voivat aiheuttaa vielä vakavampia vahinkoja kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet", sanoo Manuel Vargas-Yáñez, Espanjan merentutkimuslaitoksen (IEO) vanhempi tutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja.
Tutkija kertoo, että meri on noussut viime vuosisadan aikana noin kaksi millimetriä vuodessa. Mutta 1990-luvulta lähtien "tämä vauhti on kaksinkertaistunut", ja nyt luvut ovat lähes tai jopa yli kolme millimetriä. Vargas-Yáñezin ja muiden asiantuntijakollegoiden julkaiseman akateemisen työn mukaan vuosien 1993 ja 2019 välillä Arrecifessä mitattu nousu on enimmillään kolme millimetriä, Las Palmas de Gran Canarialla 2,9 millimetriä ja Santa Cruz de Teneriffalla 3,1 millimetriä.
Tulokset on saatu satelliitteihin sijoitettujen pienten laitteiden, niin sanottujen korkeusmittareiden, avulla. Nämä laitteet lähettävät sähkömagneettisen aallon, joka kimpoaa takaisin, ja Vargas-Yáñez kertoo, että merenpinnan tarkka korkeus voidaan määrittää sen mukaan, kuinka kauan se kestää "mennä ja tulla takaisin". Samaa menetelmää on käytetty muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa, kuten viime vuonna Marine Science and Engineering -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa ennustetaan 18,1 senttimetrin nousua vuoteen 2050 mennessä.
IEO:n tutkijan tutkimuksessa ei ainoastaan eritellä vuotuista kasvua, vaan myös sitä, mistä se johtuu. Kolme tekijää vaikuttavat asiaan (vaikka toiset ovatkin tärkeämpiä kuin toiset): valtamerten lämpötilan nousu, jäätiköiden sulaminen ja suolapitoisuus. Ainakin kaksi ensimmäistä liittyvät ilmaston lämpenemiseen. "Olemme nostaneet veden lämpötilaa vähitellen jo monta vuotta. Ja voimme jo sanoa, että merenpinta on saattanut nousta useita senttejä tämän vuoksi", Vargas-Yáñez sanoo.
Tämän vuoden huhtikuussa valtamerten keskilämpötila oli 21 celsiusastetta, mikä on korkein lämpötila 45 vuoteen, National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) -viraston mukaan. Kun lämpö alkaa kerääntyä meriin, se ei ainoastaan tapa merieläimiä, jotka eivät pysty sopeutumaan tai pakenemaan, vaan myös saa veden laajenemaan. Ja tämä voidaan todistaa hyvin yksinkertaisella kokeella, IEO:n tutkija lisää.
"Otetaan vesilasi ja merkitään vedenpinta pysyvällä tussilla. Sitten laitat sen mikroaaltouuniin, ja muutaman minuutin kuluttua huomaat, että tietty määrä haihtuu, mutta vesi on edelleen merkin yläpuolella, koska se on laajentunut. Tällöin se vie enemmän tilavuutta", asiantuntija sanoo.
Suurin syy merenpinnan nousuun on kuitenkin jäätiköiden sulaminen. Vargas-Yáñezin ym. tutkimuksessa todetaankin, että tämä syy monopolisoi kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa paikoissa (Arrecife, Las Palmas de Gran Canaria, Santa Cruz de Tenerife ja muut niemimaan ja Baleaarien saaret) todetut nousut lukuun ottamatta Kataloniassa sijaitsevaa L'Estartitin rantaa, jossa suolapitoisuus vaikuttaa merkittävästi.
Arvostetussa Nature-lehdessä julkaistiin vuonna 2022 tutkimus, jonka mukaan pelkästään Grönlannin pintakerrosten sulaminen voisi nostaa maapallon merenpinnan tasoa vähintään 25 senttimetriä, vaikka ihminen lopettaisi välittömästi fossiilisten polttoaineiden polttamisen, joka lämmittää maapallon vaaralliselle tasolle. Vargas-Yáñez muistuttaa, että tätä pahentaisi Etelämantereen jään sulaminen, mistä johtuvat tähän mennessä ilmoitetut hälyttävät luvut.
"Jään sulaminen Etelämantereella, Grönlannissa... Se vesi ei jakaudu tarkasti. Se ei ole kuin kaatamalla nestettä kylpyammeeseen, joka jakautuu tasaisesti koko pinnalle. Valtameressä on merivirtauksia, jotka jakavat tilavuutta joihinkin paikkoihin enemmän kuin toisiin. Mutta mielestäni tämä on toissijainen ero. Merenpinnan nousu on maailmanlaajuista, ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta se tulee vaikuttamaan vakavasti koko planeettaan", IEO:n tutkija sanoo.
Vargas-Yáñezin ja muiden kirjoittajien työ osoittaa, että merenpinnan vuotuinen enimmäisnousu Espanjassa vaihtelee Málagan 4,1 millimetristä Palma de Mallorcan 1,8 millimetriin. Kirjoittajat käyttivät laskelmissa myös vuorovesimittareita, mutta myöntävät, että tässä menetelmässä on teknisiä puutteita.
Epätasa-arvoinen vaikutus
Tällä viikolla hyväksytyn Kanariansaarten ilmastostrategian (ECAC) mukaan Kanariansaarilla noin 442 000 ihmistä asuu alle 500 metrin päässä rannikosta. Merenpinnan nousu voi "lisätä tulvien, rotkotulvien ja maanvyörymien riskiä". Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yhdenmukaisia. Jotkin kunnat kärsivät enemmän kuin toiset.
PIMA Adapta Costas de Canarias -hankkeessa laaditusta saarten ensimmäisestä ilmastoriskikartasta käy ilmi, että Fuerteventuran Pájaran ja La Olivan, Lanzaroten Teguisen, Gran Canarian San Bartolomé de Tirajanan ja Teneriffan Aronan kaupungeissa on keskimääräistä korkeampi riski, erityisesti saarten itäosissa. Läntisessä maakunnassa altistuminen on paljon vähäisempää.
Muissa tutkimuksissa on menty askeleen pidemmälle ja tutkittu merenpinnan nousun ja merimyrskyjen seurauksia tietyillä alueilla. Esimerkiksi Mogánissa Remote Sensing -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että tämän Gran Canarian saaren toiseksi suurimman matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrässä mitatun kunnan rannat voivat kadota, jos maapallo ei hidasta pahinta mahdollista ilmastoskenaariota, jossa merenpinta voi nousta lähes 70 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä.
ECAC:n mukaan merenpinnan nousun ennustetaan myös lisäävän suolan tunkeutumista, joka voisi vahingoittaa pohjavesikerroksia, mikä "vaikuttaisi pohjavesikerrosten vedenottoon ja veden laatuun kloridien suuren määrän vuoksi, mikä vaikuttaisi maanalaisiin resursseihin (pääasiassa kaivoihin), jotka ovat erityisen tärkeitä Kanariansaarten maataloudelle".
Kanariansaarten ilmastostrategiassa esitetään, että saarilla otetaan käyttöön merenpinnan tason jatkuvaa seurantaa ja arviointia koskeva järjestelmä sekä rakennusten, infrastruktuurin ja kulttuuriperinnön tilan arviointia. Ohjelmasta sovittiin Kanariansaarten ilmastonmuutoslain puitteissa, jonka Kukkien sopimuksen ryhmät (PSOE, Nueva Canarias, Podemos ja ASG) ja Coalición Canaria hyväksyivät joulukuussa 2022. Partido Popular ja sekaryhmä äänestivät vastaan.
Nähtäväksi jää, pysyykö laki nyt voimassa, kun CC:n, PP:n, ASG:n ja AHI:n välillä mahdollisesti muodostetaan uusi alueellinen toimeenpaneva elin. PP on jo varoittanut, että se kumoaisi lain, jos se olisi hallituksessa.
