Kääntäjä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tsunami. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tsunami. Näytä kaikki tekstit

17.12.2023

Milloin seuraava tsunami saapuu? Espanjan pitäisi varautua paremmin väistämättömään uhkaan

 Milloin seuraava tsunami saapuu? Espanjan pitäisi varautua paremmin väistämättömään uhkaan.

Iberian niemimaa ja erityisesti Cádizinlahti ovat alttiita tsunamille, mutta ennaltaehkäiseviä suunnitelmia on Espanjassa vielä vähän, kuten kertoo valaiseva dokumentti "Are we prepared for the tsunami?".

Cadizinlahden rannikoita koko sen historian ajan koetelleiden suurten tsunamien jäljet ovat nähtävillä kaikille, jotka haluavat nähdä ne. Ne ovat muinaisen roomalaisen Baelo Claudian kaupungin arkeologiset jäännökset, jotka tuhoutuivat hyökyaallon seurauksena 4. vuosisadalla. Mutta ennen kaikkea ne ovat vuoden 1755 suuren maanjäristyksen jäljiltä talteen otettuja todisteita, jotka tunnetaan ennen kaikkea siitä, että ne tuhosivat täysin Lissabonin ja tappoivat satoja ihmisiä myös Ayamonten kaupungissa Huelvassa. Aivan kuten ne ovat iskeneet menneisyydessä, hyökyaaltoja esiintyy myös tulevaisuudessa. Ette ehkä elä sitä nähdäksenne. Tai se voi tapahtua huomenna. Kysymys kuuluu, onko Espanja valmistautunut siihen.

9.3.2023

Unesco varoittaa tsunamista välimerellä seuraavien 30 vuoden aikana ja varoittaa että tsunamivaaraan ei suhtauduta vakavasti

Artikkeli on julkaistu 23.6.2022 La Vanguardia sanomalehdessä. 

Unesco varoittaa tsunamin mahdollisuudesta Välimerellä jo 30 vuoden aikana.

Unescon tilastot varoittavat Välimerellä tapahtuvan tsunamin suuresta todennäköisyydestä seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Järjestön valtamerikomission (IOC) sihteeri Vladimir Rjabinin kertoi hiljattain maailmanlaajuista tsunami-valmiusvaroitusjärjestelmää käsittelevässä lehdistötilaisuudessa, että "ei ole 100 prosentin todennäköisyyttä, että se tapahtuu, mutta todennäköisyys on hyvin suuri, ja meidän on varauduttava siihen".

Asiantuntijat varoittavat, että tsunami voisi aiheuttaa yli metrin korkuisia ja seitsemänsadan metrin syvyisiä aaltoja, joiden seuraukset voisivat olla "katastrofaaliset". YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön mukaan todennäköisyys on "erittäin suuri".

Asiantuntijat katsovat, että viranomaiset eivät suhtaudu vakavasti Välimeren rannikolla esiintyvään tsunamiriskiin, minkä vuoksi väestö ei ole tarpeeksi tietoinen asiasta eikä ole saanut riittävästi tietoa. Tällä hetkellä Unescon mukaan 40 rannikkoaluetta 21 eri maassa on varautunut tsunamin tuloon, ja asiasta keskustellaan seuraavassa YK:n huippukokouksessa, joka pidetään 27. kesäkuuta 2022 Lissabonissa.

Seismiset liikkeet aiheuttavat 70 prosenttia tsunameista, 20 prosenttia tulivuoritoiminta ja 10 prosenttia sääilmiöt. Tsunami Ready -aloitteella pyritään lisäämään tietoisuutta ja valmistamaan rannikkoyhteisöjä tsunamivaaraan kaikilla maailman alueilla.

Tällaisen riskin aliarvioiminen Välimeren rannikolla herättää huolta asiantuntijoiden keskuudessa. Tämä Euroopan unionin rahoittama varoitusaloite käynnistettiin ensimmäisen kerran Kreikan Kosin saarella vuonna 2020 sen jälkeen, kun alueella oli kolme vuotta aiemmin 20. heinäkuuta 2017 tapahtunut pieni tsunami. Unesco on nyt päättänyt tehdä EU:n kanssa yhteistyötä hankkeessa, jonka tavoitteena on suojella ja kouluttaa rannikkoyhteisöjä.

Bernardo Aliaga, KOK:n ja Unescon tsunamiohjelman asiantuntija, sanoi: "Tavoitteena on, että 100 prosenttia rannikkoalueista on valmistautunut tsunamiin. Monet niistä ovat haavoittuvia alueita, ja niiden on oltava valmiita tämän uhan varalta". Koulutusohjelmat toteutetaan sellaisten kriteerien mukaisesti, joilla arvioidaan muun muassa kunkin rannikon riskitasoa, yhteisön sosioekonomista tasoa ja alueen maaston tai kasvillisuuden koostumusta.

Asiantuntija korosti instituutioiden, viranomaisten, turvallisuus- ja hätäapuelinten sekä tutkimusyhteisöjen välisen hyvän koordinoinnin tärkeyttä, joka on olennaisen tärkeää, jotta tällaiseen ilmiöön voidaan reagoida tehokkaasti.

https://www.lavanguardia.com/natural/20220623/8360619/unesco-advierte-posibilidad-tsunami-mediterraneo-pmv.html

Välimeren alueella valmistaudutaan kohtalaiseen tsunamiin tulevina vuosina

 Välimeren alueella valmistaudutaan kohtalaiseen tsunamiin tulevina vuosina: UNESCO kouluttaa vaarassa olevia rannikkoyhteisöjä. Unescon hanke on nimeltään "Tsunami Ready", ja sitä on jo testattu 40 yhteisössä 21 maassa Karibian, Tyynenmeren ja Intian valtameren alueilla.

https://www.newtral.es/tsunami-mediterraneo-proximos-anos-unesco/20220709/

Kanariansaaret ovat kärsineet vuoden 1400 jälkeen kahdeksasta tsunamista

Kanariansaaret ovat kärsineet vuoden 1400 jälkeen kahdeksasta tsunamista.

Valtavat aallot ovat tuhonneet Kanariansaarten saaristoa useaan otteeseen, ja kahdeksan niistä on dokumentoitu aikakirjoissa ja mittalaitteissa.

Tsunamit ja megatsunamit ovat raunioittaneet Kanariansaarten rannikoita tuhansien vuosien ajan. Monet näistä tsunameista ovat johtuneet räjähdysmäisistä tulivuorenpurkauksista, joita ovat seuranneet maanvyörymät, jotka ovat päätyneet mereen ja syrjäyttäneet vettä synnyttäen suuria aaltoja. Näin on käynyt Gran Canarian, Lanzaroten ja Teneriffan mega-tsunamien kohdalla, jotka liittyvät Teneriffan purkauksiin 170 000 vuotta sitten. Kanariansaarten tsunameista puhuttaessa ei kuitenkaan tarvitse mennä niin kauas ajassa taaksepäin.

Viime vuosituhannen aikana Kanariansaarten rannikoilla on ollut jopa 11 tsunamia, joista osa on jäänyt dokumentoimatta, koska Kanariansaaria ei mainita aikakirjoissa ennen 1400-lukua. Kaikista niistä kerrotaan yksityiskohtaisesti tuoreessa tutkimuksessa, jonka Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston (CSIC) Espanjan geologian ja kaivostoiminnan instituutti (IGME) on tehnyt yhteistyössä La Lagunan yliopiston (ULL) ja Teneriffan luonnontieteellisen museon tutkijoiden kanssa.

Miksi tsunamit kiinnostavat tällä hetkellä?

Vaikka teoria mahdollisesta megatsunamista, joka syntyisi La Palmassa sijaitsevan Cumbre Viejan romahduksen seurauksena, on viime vuosina saavuttanut suosiota, ja se on tullut jälleen ajankohtaiseksi 19. syyskuuta 2021 tapahtuneen La Palman ylängöllä sijaitsevan tulivuoren purkautumisen myötä, Geosciences-lehdessä tehdyllä ja julkaistulla tutkimuksella ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään tulevien tsunamien tuhoisat vaikutukset, jotka voisivat vahingoittaa Kanariansaarten nykyisin tiheään asutettuja rannikoita. Se perustuu oletukseen, että Kanariansaariin vaikuttavat tsunamit ovat mahdollisia.

Tutkijoiden mukaan ei ole olemassa tietoja siitä, että tsunamit olisivat aiheuttaneet vahinkoa ihmisille aiemmin, muun muassa siksi, että Kanariansaarten asukkaat asuivat selkä merelle päin sekä ennen valloitusta että sen jälkeen. Syitä muinaisten kanarialaisten merikammoon ei tiedetä varmuudella, mutta sisämaahan sijoittumisen syitä voidaan selittää merirosvohyökkäyksillä.

Kahdeksan Kanariansaarilla todetun tsunamin päivämäärät.

Vaikka Kanariansaarten rannikoilla mahdollisesti vaikuttaneista tsunameista on historiallisia viitteitä ja niistä on jopa jälkiä joidenkin saarten sedimenttikerrostumissa, vain kahdeksan on tällä hetkellä dokumentoitu. Jäljempänä lueteltuja kahdeksaa tsunamia koskevat asiakirjat ovat osittain peräisin kronikoista ja osittain mittauslaitteista. Useat niistä eivät edes olleet väestön mielestä tsunameja, vaan ainoastaan tavallista suurempia aaltoja.

1. marraskuuta 1755
Tämän tsunamin laukaisi Lissabonin maanjäristys, jonka magnitudi oli 8,5 mbLg. Se tuhosi Iberian niemimaan lounaisrannikoita ja Pohjois-Marokkoa, ja se havaittiin jopa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Tutkimus osoittaa, että "sen aiheuttamat vahingot ja kuolemantapaukset Iberian niemimaan rannikoilla olivat niin merkittäviä, että Kanariansaarten vahingot jäivät lähes huomaamatta". Tutkimuksessa kerrotaan, että noin kello 9.30 1. marraskuuta 1755 jotkut Teneriffan asukkaat tunsivat maan tärisevän ja samaan aikaan meri vetäytyi yli kilometrin verran Teneriffalla ja Gran Canarialla. On olemassa historiallisia viitteitä siitä, että järistys vaikutti kaikkiin saariin ja että sen aiheuttama tulva aalto oli yli viisi metriä korkea. Gran Canarialla La Luzin luostari tulvi ja täyttyi kaloista.

31. maaliskuuta 1761
Myös tämä toinen episodi sai alkunsa Iberian niemimaan lounaisosassa tapahtuneesta 8,5 mbLg:n suuruisesta maanjäristyksestä. Se tuntui Portugalissa, Espanjassa ja Marokossa. Sen on todettu ulottuneen Iberian niemimaan etelä- ja länsirannikolle, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sekä Azorien, Madeiran, Kanariansaarten ja Barbadosin saaristoalueille. Tutkimuksen mukaan sen vaikutukset Teneriffan rannikolla "olivat samanlaiset kuin vuoden 1755 tsunamin vaikutukset".

7. heinäkuuta 1941
Tästä tsunamista kertoi sanomalehti La Tarde, jossa kerrottiin kolmesta valtavasta aallosta, jotka tulvivat Santa Cruz de Teneriffan ja San Andrésin rannikolle. Ne vaikuttivat Cabildon rakennukseen ja Avenida Marítimaan, jossa ne tulvivat merivoimien komentokeskuksen. Aaltojen on katsottu johtuvan paikallisesta maanvyörystä Teneriffan pääkaupungin lähellä, sillä maanjäristyksiä tai muita äärimmäisiä aaltoja ei tuona päivänä esiintynyt.

25. marraskuuta 1941
Pian edellisen tsunamin jälkeen Portugalin rannikon edustalla tapahtunut 8,3 mbLg:n magnitudin merenalainen maanvyörymä aiheutti tsunamin, jonka suuret aallot saavuttivat Kanariansaaret, mutta jota ei mainita paikallisessa lehdistössä vahinkojen puuttumisen vuoksi.

28. helmikuuta 1969
Tänä päivänä maanjäristys laukaisi matalan intensiteetin tsunamin Gorringe Bankissa, joka on 130 meripeninkulmaa Portugalista länteen, Azorien ja Gibraltarin salmen välissä sijaitseva vuori. Santa Cruz de Teneriffan, Santa Cruz de La Palman, Las Palmas de Gran Canarian ja Arrecifen vuorovesimittarit rekisteröivät sen.

17. heinäkuuta 1969
Tänä päivänä Santa Cruz de Teneriffalla ja useissa paikoissa Portugalissa sekä Casablancassa havaittiin vuorovesimittareissa pieni, tuntematonta alkuperää oleva tsunami.

26. toukokuuta 1975
Atlantin Gloria-linjan eteläpuolella 200 km etelään sijaitseva 7,9 mbLg:n maanjäristys aiheutti tsunamin, joka havaittiin Azoreilla ja joka rekisteröitiin Gran Canarian vuorovesimittarissa.

14. marraskuuta 2020
La Gomeran Valle Gran Reyn rannikolla tapahtunut massiivinen kalliomurska aiheutti paikallisen tsunamin. Kallioputouksesta ja sen aiheuttamasta aallosta on videoita. Vahinkoja ei aiheutunut.

14.11.2022

Huelva valmistautuu seuraavaan tsunamiin

 Huelva valmistautuu seuraavaan tsunamiin: kymmenkunta suojaa ja neuvoja kuinka täyttää reppu karkuun lähtemiseksi. Huelva on ainoa kaupunki Espanjassa jolla on monialainen hanke tsunamiin reagoimiseksi jossa tiedon jakamisella on olennainen osa. 

Huelvan geologit lähtevät liikkeelle varmuudesta joka on juuri tieteellisyyden vuoksi entistä kiireellisempi: tulevaisuudessa Huelvassa tapahtuu tsunami. 

https://elpais.com/espana/2022-11-14/huelva-se-prepara-para-el-proximo-tsunami-una-docena-de-refugios-y-consejos-para-una-mochila-de-emergencia.html

20.10.2022

On tieteellisesti todistettu että Huelvan rannikko tulee kokemaan tsunamin jolla on tuhoisat vaikutukset

 On tieteellisesti todistettu että Huelvan rannikko tulee kokemaan tsunamin jolla on tuhoisat vaikutukset rannikolla ja eri suistojen suulla Guadianasta Guadalquivirin suulle. Tuhansia ihmishenkiä on vaakalaudalla. 

https://www.huelvainformacion.es/huelva/Huelva-anti-tsunami-plan-ayuntamiento_0_1729627863.html

Huelvan rannikolla on harjoiteltu tsunamin varalta

 Huelvan rannikolla on harjoiteltu tsunamin varalta. Harjoitukseen osallistuivat puolustusvoimien hätätilayksikkö sekä maavoimien helikopteripataljoona. 

https://www.huelvainformacion.es/provincia/Tsunamis-Huelva-Simulacro-Matalascanas-Mazagon_0_1730828903.html

Espanjan ulkoministeri Albares kutsuu Espanjan Argentiinan suurlähettilään kuultavaksi

 Albares kutsuu Espanjan Argentiinan suurlähettilään kuultavaksi Madridissa ja Argentiinan ja Espanjan välinen kriisi syventyy.  Milein mini...