Espanjalla on edessään mahdoton ja kieroutunut dilemma, joka koskee kastelua tarvitsevaa viljelysalaa moninkertaistavaa maaseutua maassa, jossa ei ole vettä.
Yhä kuivemmaksi käyvällä alueella ja samalla Euroopan toiseksi suurimmaksi maatalousmahdiksi nouseminen onnistuu vain lisäämällä kasteltujen tilojen määrää, mutta intensiivinen kulutus vaarantaa monet sen arvokkaimmista ekosysteemeistä, kuten Doñanan ja Las Tablas de Daimelin.
Dilemma on kieroutunut. Espanja on yhä kuivempi maa. Maa, joka on kuivumassa, jossa vesi on yhä niukempaa ja niukempaa. Samaan aikaan Espanjasta on kuitenkin tullut Euroopan unionin toiseksi suurin maatalousvalta lisäämällä kasteltujen peltojen määrää, toisin sanoen käyttämällä intensiivisesti tätä hupenevaa vettä.
