Mundotoro kirjoittaa tänään artikkelin joka koskee härkätaistelua josta moni poliittisesti oikealla ja vasemmalla voivat olla samaa mieltä. Poliittisesti sitoutumattomat tai politiikasta välittämättömät voivat myös helposti olla samaa mieltä artikkelin kanssa. Kyse on härkätaistelusta.
Artikkelissa esitetyt mielipiteet ovat artikkelin kirjoittajan omia jotka eivät välttämättä ole Aiheena Espanja blogin mielipiteitä. Artikkeli on silti lukemisen arvoinen. Espanjan poliittinen luokka, oikeisto ja vasemmisto saavat kuulla kunniansa artikkelissa.
Mundotoro kirjoittaa:
Ranska: kadehdittava demokratia, joka jättää varjoonsa naurettavan demokratiamme.
Se on kateutta eikä lainkaan terveellistä. Tämä torstai merkitsee eroa isoilla kirjaimilla kirjoitetun politiikan sekä pienen ja kääpiöpolitiikan välillä. Se on Ranska, jonka demokraattinen laatu ei perustu populismiin vaan oikeuksiin. Ja Espanjassa, jonka poliitikot tekevät politiikasta pienen genren, joka ihannoi populismia ja sitä, mitä he sanovat. Ranskan politiikka, joka ei kuuntele tiedotusvälineiden tai sosiaalisten verkostojen meteliä. Se mitä päähän juolahtaa. Vaikka se, mitä päähän juolahtaa, on demokratian vastainen ele. Ranska on maa, jossa härkätaistelut on kielletty vain 60 eteläistä paikkakuntaa lukuun ottamatta, ja se antaa oppitunnin demokratiasta ja oikeuksista. Caron ja hänen puolueensa La France Insoumise ovat joutuneet vetämään lakiehdotuksensa takaisin naurettavaksi asettumisen edessä.
Kuinka kaukana espanjalainen poliitikko, olipa hän minkälainen tahansa vakaumuksen tai puolueen, puolueen tai ideologian edustajista tahansa, on siitä, että hän elää median, heimojen tai sosiaalisten verkostojen mielipiteiden kiihkeän ja häpeällisen sydämen rytmin varassa. Heidän arvonsa on verrannollinen heidän omien käsiensä taputukseen. Heti, kun heitä vastaan nousee meteli, heidän ajatuksensa ja periaatteensa lakkaavat olemasta. Ranskassa, maassa, jossa härkätaistelut on kielletty, poliittinen luokka on jälleen kerran vahvistanut vähemmistön (härkätaistelijoiden vähemmistön) oikeuden kaiken eläimellisen populismin, kaiken väärän ympäristönsuojelun ja kaiken tiedotusvälineiden pakottamisen yli. Carónin järjestämällä sirkuksella ei ollut väliä, sillä se oli samanlainen sirkus kuin pesebristien agitaattori Pablo Iglesias, Echenique tai Montero ovat järjestäneet kerta toisensa jälkeen.
Ranskassa härkätaistelu on ollut arvokas, koska Ranskan politiikalla ja poliitikoilla on demokratian ja parlamentaarisen järjestelmän kokoinen demokraattinen asema. Tässä meillä on se, mitä sanotaan demokratiaksi, ja poliittinen luokka ja PSOE:n kaltainen historiallinen puolue, joka on oman arvostelupaniikkinsa uhri kumppaneiltaan, jotka eivät lakkaa kiristämästä PSOE:n poliittista moraalia. Se on paniikissa keskustelun tai jonkin ajatuksen tai vapauden säilyttämisen suhteen, ja se hylkää sen, jos se maksaa puolet äänistä. Se myy kumppaneidensa kaappaamana vapauden palasia jatkuvassa huutokaupassa. Puolue, joka luo lakeja kasteille, kuten (Katalonian) kapinallisille. Kuinka moni espanjalainen voi syyllistyä kapinarikokseen? Ei tavallinen kansalainen. Ei valtaosa espanjalaisista. Poliitikko voi. Niitä on vain kourallinen, mutta laki on laadittu tätä kastia varten.
Kuka ja kuinka moni espanjalainen voi syyllistyä kavallukseen? Vain pieni vähemmistö etuoikeutetuista ihmisistä on vallassa. Heille PSOE tekee lakia à la carte. Laki varkaille, joiden laatua Espanjan kansa ei voi edes tavoitella. Kansalainen ei voi edes kavaltaa. Hän ei myöskään voi olla kapinallinen, jos hän haluaa olla kapinallinen. Ja parlamentti on hiljaa, ja katu on hiljaa, kansa, yhteiskunta, joka sitten pitää meteliä härkätaistelua vastaan, ja sitten tämän maan poliitikot, kääpiöt, kouluttamattomat, hyödyntavoittelijat, luokka ja kasti puolustavat järjestelemää, jota ilman he eivät voisi koskaan elää, koska he ovat lahjakkuuden pikkupalkintoja ja koulutuksen kieltäjiä, jotka kerskuvat miellyttääkseen. Naurettava poliittinen luokka naurettavaa, olematonta demokratiaa varten.
