Vaikka PIGS (Portugali, Italia, Kreikka (Greece) ja Espanja (Spain) - S tarkoittaa Espanjaa) -nimitys on keksitty muutama vuosi aiemmin, se yleistyi ja sai paljon pahaa verta aikaan vain 14 vuotta sitten. Ne olivat Etelä-Euroopan talouksille vaikeita aikoja, jolloin oli kyse summittaisista leikkauksista ja säästötoimista hinnalla millä hyvänsä. EU:n toimeenpaneva elin, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki (EKP) olivat juuri pelastaneet ensimmäistä kertaa Kreikan, joka oli euron eksistentiaalisen kriisin kanarialintu kaivoksessa. Kuukausia myöhemmin oli Portugalin vuoro. Vuonna 2012 vuorossa oli Espanja. Ja vuonna 2013 Kypros. Näin saatiin päätökseen lähinnä pahaenteinen viisivuotiskausi Välimeren maiden osalta. Ainoastaan Italia pelastui, ja sekin vain täpärästi; romahdus, joka toteutuessaan olisi lähes varmasti tehnyt lopun yhteisvaluuttaseikkailusta.
Puolitoista vuosikymmentä noiden synkkien päivien jälkeen Euroopan talouden käsikirjoitus on kääntynyt lähes 180 astetta. Tulojen lähentyminen on vielä kaukana. Kyllä, etelällä on edelleen paljon vähemmän painoarvoa tärkeissä taloudellisissa päätöksissä sekä Brysselissä, komission päämajassa - lupaava yhteinen velkakysymys näyttää jääneen yksittäiseksi episodiksi - että Frankfurtissa, EKP:n päämajassa - kun on kyse korkojen nostamisesta tai alentamisesta, eurokorkojen nostamisesta tai alentamisesta, europankki katsoo edelleen ennen kaikkea Saksaan. Ja kyllä, tärkeimmät sosioekonomiset indikaattorit osoittavat edelleen kahta Eurooppaa: toinen on rikas, hyvin rikas pohjoisessa ja toinen huomattavasti köyhempi etelässä ja idässä. Mutta tiedot - ja politiikka: laajamittaisen säästötoimien oksymoroni, joka aiheutti niin paljon vahinkoa, on jo kauan sitten kadonnut - piirtävät radikaalisti toisenlaisen kuvan.
Vuoden 2020 pandemia iski pahiten Etelä-Eurooppaan, joka on voimakkaasti riippuvainen matkailusta ja palveluista. Asioiden muuttuminen ei kuitenkaan kestänyt kauan. Vuoden 2022 energiakriisillä on ollut täsmälleen päinvastainen vaikutus: sen vaikutukset ovat olleet epätasaisesti suuremmat Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa, joissa teollisuus on paljon riippuvaisempi halvasta venäläisestä kaasusta ja joissa uusiutuvien energialähteiden potentiaali on paljon pienempi. Ja viimeaikainen kulutustottumusten siirtyminen tavaroista palveluihin - josta hyötyy erityisesti matkailu, jossa etelä on maailmanmahti - on kääntänyt maanosan talouskartan ylösalaisin. Tulos: vuoden 2019 lopun jälkeen blokki on kerännyt BKT:n kasvua kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin pohjoiset kilpailijansa.
