Eläinten syöminen voi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Yhä useammin esiintyvät metsäpalot ovat seurausta kahdesta globaalimuutokseen liittyvästä tekijästä: lämpötilan noususta ja kasveja syövien eläinten vähenemisestä.
Moni luonnon ystävä, joka haluaa päästä eläimistä eroon koska eläimet syövät luontoa ja uskovat että luonto tuhoutuu talouseläimien kasvatuksen myötä, ei ehkä ole ajatellut asiaa loppuun asti.
Karjan kasvatus saattaakin olla hyvä asia, ei pelkästään Espanjassa, jossa maatilojen talouseläimet syövät laitumilla muun muassa metsäpaloja edistävää aluskasvillisuutta ja eli pitävät metsiä puhtaina luonnon tuottamasta erittäin helposti syttyvästä 'roskasta'.
El País kirjoittaa:
'Karjan viime vuosituhansien aikana käyttämä suuri pinta-ala ei siis ole huono uutinen. Liikkuva laiduntaminen jäljittelee hyvin vaeltavien kasvinsyöjien liikkeitä, siirtää siemeniä, edistää pölyttäjäkantoja ja harjoittaa hyödyllistä laiduntamista, joka on nykyään uudistavaa karjankasvatusta. Näin ylläpidettiin biologista monimuotoisuutta ja tuotettiin erittäin ravitsevaa ruokaa ruohosta, jota on runsaasti mutta jota ihminen ei pysty sulattamaan. Kestävä karjankasvatus ei kilpaile kasvien kanssa ihmisten ravinnosta, koska se hyödyntää marginaalista maata ja resursseja, joita viljelykasvit tai ruoansulatuskanavamme eivät voi käyttää. Ne tuottavat myös lantaa ja virtsaa tiheydellä ja mittakaavassa, jotka eivät suinkaan aiheuta teolliseen kotieläintuotantoon liittyviä ongelmia, vaan ovat hyödyksi maan lannoittamisessa ja ravinteiden kierrättämisessä juuri siksi, että ne vievät niin paljon maata pienellä tiheydellä.
Lisäksi usein tulkitaan, että kestävä karjankasvatus ei pysty vastaamaan teollisen lihantuotannon kapasiteettia, koska luonnonvaraisten kasvinsyöjien luonnollinen runsaus olisi paljon pienempi. Muutaman viikon kuluttua julkaisemme uudessa Nature-julkaisussa artikkelin, joka osoittaa, että tämä käsitys on väärä. Kasvinsyöjien luonnollinen runsaus on hyvin suuri. Jos fossiilisiin polttoaineisiin sidottua nykyistä maailmanlaajuista karjankasvatusjärjestelmää parannettaisiin perusteellisesti, voisimme saavuttaa kestävän elintarvikejärjestelmän, joka tarjoaisi etelän väestölle eläinperäisten elintarvikkeiden ravintoaineet, jotka ovat välttämättömiä aliravitsemuksen välttämiseksi, sekä tekstiiliresursseja (kuitu, nahka) ja kuljetuskalustoa ja joka säilyttäisi hyvin suuren osan ihmiskunnan kulttuurisista viitteistä, jotka jäisivät orvoiksi ilman karjaamme'.
Talouskarjan ylläpito lihan ja muun muassa maidon tuottamiseksi saattaa hyvinkin auttaa pitämään huolta luonnosta hyvin perusteellisella tavalla.
