Elämää ilman valoa: liian moni eurooppalainen masentunut, ahdistunut ja pessimistinen.
Pandemian seurauksena ostovoiman menetys on nousemassa uudeksi mielenterveyttä horjuttavaksi tekijäksi.
Euroopassa eletään vuoden pimeimpiä päiviä. Pimeys vallitsee, kylmyys etenee, ja Ukrainan kansalaiset joutuvat kohtaamaan tämän ilman sähköä, koska Vladimir Putin pyrkii pommituksillaan murtamaan siviiliväestön. EU:ssa kansalaiset eivät joudu kokemaan näin dramaattisia olosuhteita, mutta se ei estä monia, liian monia, katsomasta metallin ja tuhkanväristä pilvistä taivasta näinä päivinä ja tuntemasta, että ne ovat peilejä. Masennus, ahdistus ja pessimismi nakertavat monien eurooppalaisten sydäntä. Pandemiaa edeltävien tietojen mukaan kroonisesta masennuksesta kärsivien osuus väestöstä oli noin 7 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet pandemiavaiheessa. Mitä nyt tapahtuu?
Kaksi tällä viikolla julkaistua tutkimusta antaa uutta ajattelemisen aihetta vitsauksesta, joka on onneksi saanut yhä enemmän poliittista ja tiedotusvälineiden huomiota, mutta josta meidän on jatkettava hälytystä, kunnes nykyiseen tilanteeseen saadaan paljon tehokkaampia julkisia vastauksia. Ensimmäinen on OECD:n ja EU:n yhteistyönä toteutettu Terveys yhdellä silmäyksellä: Eurooppa 2022, jossa systematisoidaan lukuisia kansallisten laitosten keräämiä indikaattoreita. Toinen, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön ja Euroopan koulutussäätiön (kaksi EU:n virastoa) tuottama tutkimus Living, Working and Living Together in the EU and ten neighbouring countries (Elämä, työ ja yhteiselämä EU:ssa ja kymmenessä naapurimaassa) on kyselytutkimus, johon osallistui noin 39 000 Euroopan kansalaista ja noin 18 000 naapurimaiden kansalaista.
Ensimmäisessä tutkimuksessa keskitytään vahvasti nuorten mielenterveysongelmiin, sillä masennustapaukset yli kaksinkertaistuivat pandemian puhjettua monissa maissa ja ahdistuneisuustapaukset lähes kaksinkertaistuivat. "Rajallinen määrä kansallisia tietoja viittaa siihen, että nuorten mielenterveys on parantunut hieman vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla", todetaan asiakirjassa. Myös aikuisten osalta havaitaan parannusta vuosien 2020 ja 2021 huippuihin verrattuna, mutta ne ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin pandemiaa edeltävät tasot. Koronaviruskriisiin liittyvä stressi on hälvenemässä, mutta raportissa todetaan, että elinkustannusten nousu ja Ukrainan sota ovat uusia epävakautta aiheuttavia tekijöitä.
Toinen tutkimus antaa vahvoja viitteitä yleisen terveydentilan ja erityisesti mielenterveyden ja ihmisten ostovoiman välisestä yhteydestä. Noin 12 prosenttia EU:n vastaajista ilmoittaa huonosta terveydentilasta. Luku nousee 22 prosenttiin kotitalouksissa, jotka joutuvat kamppailemaan toimeentulon kanssa, ja laskee 5 prosenttiin varakkaammissa kotitalouksissa. Kuten terveys yleensä, myös masennusriski on vahvasti yhteydessä taloudellisiin olosuhteisiin, kirjoittajat kommentoivat kerättyjä tietoja. Raportti sisältää myös paljastavan havainnon: EU:n vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisemmin kuin niiden naapurimaiden vastaajat, jotka eivät ole samalla kehitystasolla (Albania, Georgia, Jordania, Kosovo, Libanon, Moldova, Marokko, Pohjois-Makedonia, Palestiina, Tunisia ja Pohjois-Makedonia). Jokin on vialla. Olisi vakava virhe aliarvioida ensinnäkin pandemian vaikutuksia ja toiseksi ostovoiman menetystä, koska se ei ole poliittisesti tarkoituksenmukaista.
Mielenterveysongelmat eivät koske ainoastaan vähävaraisia luokkia. Valitettavasti on monia tapauksia, joissa nuoret, joilla ei ole aineellista puutetta ja jotka ovat silti masentuneita ihmissuhteiden oikosulkujen, itsetunnon puutteen, nettiverkostojen tykkääjien ja seuraajien katastrofaalisen määrällisen painon vuoksi, tai tapauksia, joissa johtajat ja superammattilaiset ovat ahdistuneita ja pysyvät työssään, koska he eivät voi vastustaa egonsa ja pankkitilinsä paisuttamista, vaikka he ovat onnettomia ja joutuvat turvautumaan lexatiniin. Keskeinen ongelma on kuitenkin sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleva väestönosa. Näiden sairauksien huonosta hoidosta aiheutuvat yksilölliset ja kollektiiviset kustannukset ovat valtavat. Julkisen terveydenhuollon on reagoitava voimakkaasti. On myös tarpeen jatkaa tietoisuuden lisäämistä yksityisellä tasolla, poistaa jäljellä oleva leimautuminen ja parantaa oireiden havaitsemista. Yksilön terveyden ja julkisen elämän terveyden kannalta on tärkeää ymmärtää ajoissa tiettyjen oireiden merkitys itsessä tai ympäristössä ja reagoida niihin ajoissa, ennen kuin ne pahenevat.
Tämä aikakausi ei ole huonompi kuin muutkaan. Päinvastoin, monin tavoin se ei ole koskaan ollut parempi. Mutta juuri oikeutetut odotukset tietynlaisesta elämästä aiheuttavat suurta turhautumista niissä, joilla sitä ei ole, ja niissä, joilla sitä ei ole, on usein kompastuskiviä matkalla niihin valtaviin mahdollisuuksiin, joita tämä aika tarjoaa ammatillisella ja yhteiskunnallisella alalla, enemmän kuin mikään muu. Ukrainan kansan vastarinta sisältää monia opetuksia ja kehottaa meitä toimimaan ja uskomaan optimistisesti siihen, mikä on mahdollista.
