Mitkä Málagan alueet kärsisivät eniten suuresta maanjäristyksestä?. Kaupunginhallituksen laatima pääkaupungin maanjäristyssuunnitelma sisältää erittäin tarkan arvion suuresta maanjäristyksestä aiheutuvista vahingoista.
Málaga ja Granada sekä Levanten alue ovat Iberian niemimaan maanjäristyksille alttiimpia alueita. Pääkaupungissa ja suuressa osassa provinssia viime päivinä koetut järisykset ovat tästä selvä osoitus. Tämä todellisuus johti siihen, että Málagan kaupunginvaltuusto laati vuonna 2019 seismisen suunnitelman, jossa tutkitaan perusteellisesti kaupungin käyttäytymistä tällaisen hätätilanteen sattuessa ja suunnitellaan hätätilanteisiin reagointimekanismit, jotka aktivoituvat suuren maanjäristyksen sattuessa.
Tämä asiakirja, josta SUR raportoi saman vuoden joulukuussa, ei ainoastaan anna melko tarkkaa kuvaa pääkaupungin alueista, joilla maanjäristys voisi tuntua voimakkaimmin (kaupungin keskusta ja Guadalhorce-joen alue), ja rakennusten haavoittuvuudesta (noin 1 400 rakennusta voisi romahtaa), vaan myös yksityiskohtaisesti vahingot ja uhrit, joita 7–8,5 asteen maanjäristys voisi aiheuttaa. Tämä olisi ennustetuista voimakkain, vaikka asteikko ulottuu jopa 12:een, mikä olisi tuhoisin.
Kaupunginvaltuuston turvallisuusosaston väestönsuojelupalvelun laatiman Málagan seismisen suunnitelman arvioiden mukaan tuon voimakkuuden maanjäristys aiheuttaisi vakavia vahinkoja 1 365 rakennukselle ja kohtalaisia vahinkoja 2 404 rakennukselle. Lisäksi 19 rakennusta tuhoutuisi käytännössä. Kaupungissa kuitenkin vain 40 443 kiinteistöä kärsisi lieviä vahinkoja ja 6 916 niistä ei vahingoittuisi maanjäristyksestä.
Nämä luvut, jotka on laskettu epäsuotuisimman mahdollisen tilanteen varalta, joita voisi esiintyä 975 vuoden välein, perustuvat monimutkaisiin matemaattisiin kaavoihin, joita sovelletaan rakennuksiin niiden sijainnin ja maanjäristysten voimakkuuden mukaan.
Alueittain Málagan keskusta erottuu, sillä rakennusten iän vuoksi 1 172 niistä voisi vaurioitua vakavasti ja 16 käytännössä romahtaa. Samoin itäisessä kaupunginosassa olisi suuri osuus rakennuksia, joissa on kohtalaisia ja vakavia vaurioita, 465 ja 69 kiinteistöä.
Silmiinpistävintä on kuitenkin se, missä määrin kaupunginvaltuuston laatima tutkimus pystyy ennustamaan kodittomiksi jäävien ihmisten määrän sekä loukkaantuvien tai kuolevien määrän. Tutkimuksessa on käytetty erilaisia kaavoja, joita on sovellettu tämäntyyppisissä analyyseissä vuosikymmenten ajan. Tutkimuksessa määritetään, että voimakas maanjäristys Málagassa tekisi 1 479 kotia asumiskelvottomaksi ja jättäisi 3 432 ihmistä kodittomiksi. Lisäksi 207 576 kotia vaurioituisi jollain tavalla, mikä vaikuttaisi 481 576 asukkaaseen.
Henkilövahinkojen osalta tutkimuksessa määritetään vahinkojen kärsineiden prosenttiosuudet (lievät vammat, vakavat vammat ja kuolemantapaukset) rakennusten vahinkojen eri tasojen perusteella. Asiantuntijaryhmä päätteli nämä prosenttiosuudet useiden Yhdysvalloissa tapahtuneiden maanjäristysten vahinko- ja uhritietojen perusteella. Kuolemantapausten tapauksessa luku liittyy rakennusten romahduksiin ja rakenteisiin, jotka kärsisivät erittäin vakavia vaurioita.
Näiden oletusten perusteella 7–8,5 asteen maanjäristys aiheuttaisi Málagassa 418 lievästi loukkaantuneen, 56 vakavasti loukkaantuneen ja 14 kuolleen ihmisen. Luvut saattavat vaikuttaa alhaisilta tämän tyyppiselle katastrofille, kun otetaan huomioon viime vuosina näissä tapahtumissa havaitut vaikutukset.
Suunnitelmassa on myös luettelo merkittävimmistä maanjäristyksistä, joita Málaga on kokenut viime vuosisatoina. Voimakkaimmat olivat vuosien 1581 ja 1680 maanjäristykset. 1800-luvulla niitä oli tusina ja 1900-luvulla kahdeksan. Vuosina 2006 ja 2008 rekisteröitiin yli neljän magnitudin maanjäristyksiä, mikä on samantasoinen kuin viime viikkoina koettu.
