(Härkä on Välimeren kansoille Espanjasta Lähi itään kuin ruisleipä tai mänty suomalaisille. Tärkeä osa identiteettiä ja sitä mikä kulkee tajunnasta alitajuntaan. Härkä esiintyy Espanjan kulttuurissa samanlaisena toteemina kuin maaseutumaisema punaisella mökillä ja järvellä suomalaisille: kulttuuria ei ymmärretä jos siihen ei liitetä härkää.
Viime aikojen epäonnistuneet liikkeet härän poistamiseksi Espanjan kulttuurista härkätaistelujen, härkäjuoksujen ja härkätilaisuuksien muodossa on vain tapa kumittaa pois iso osa Espanjalaisten identiteettiä ja kulttuuria. Pois pyyhkiä jotain joka on syvemmällä kuin moni muu asia. Härkä, härkäkulttuuri on osa Välimeren identiteettiä samoin kuin vaikka ruisleipä tai itsenäisyys on Suomalaisille. Härän poistaminen Espanjan ja Välimeren kulttuurista olisi samanlainen katastrofi kuin saariston kulttuurimaiseman poistaminen suomalaisilta)
El País jatkaa blogin kirjoittajan kommentin jälkeen:
Taiteilija Bernardí Roig tähdittää Kansallisen arkeologisen museon kauden installaatiollaan Los Caps de Bousista, Baleaarien talajootti-kulttuurin aarteesta.
Costitx on pieni Baleaarien kylä, joka sijaitsee lähellä Palman kaupunkia. Sieltä, Son Corrón pyhäköstä, löydettiin vuonna 1894 yksi talajootti-kulttuurin suurista aarteista: Caps de Bous (härkien päät). Ne ovat peräisin 5.-3. vuosisadalta eKr., ja vuodesta 1895 lähtien ne ovat olleet olennainen osa kansallisen arkeologisen museon (MAN) kierrosta yhdessä iberialaisten naisten ja Pozo Moron haudan kanssa. Kolme härkäpäätä, jotka muodostavat vaikuttavan veistosryhmän, tarjoavat nyt uuden ulottuvuuden menneisyydestä Bernardí Roigin (Palma, 59 vuotta) Caps [and] Bous -näyttelyssä tekemien veistosten ansiosta. El tercer cuerno (Kolmas sarvi), joka on nähtävillä keskiviikosta 22.-25. toukokuuta. Roigin näyttävä interventio on yksi niistä harvoista tapauksista, joissa nykytaide on lähellä menneisyyden perustuksia. Näyttely on matka, joka johtaa bousin kolmannen sarven etsimiseen. Se alkaa Calle Serranoa reunustavista puutarhoista, jatkuu sisäpihojen läpi, kulkee iberialaisten veistosten läpi ja nousee Costitxin talajoottien jalokivien lähelle. Näyttelyn on tuottanut MAN yhteistyössä Baleaarien tutkimuslaitoksen (Institut d'Estudis Balearics) ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten kanssa.
