Baleaarit ja Kanariansaaret, matkailuun keskittyvän talouden asukkaiden tulonjako Espanjan kärkipäässä ja jälkipäässä.
INE:n mukaan vuonna 2022 saarten nettotulot asukasta kohti ovat 12 486 euroa, viidenneksi huonoimmat alueittain, ja 70 prosenttia Kanariansaarten asukkaista on alimmissa tuloluokissa; Baleaareilla 70 prosenttia, mutta korkeimmat tulot.
Extremadura, Andalusia, Murcia, Kastilia-La Mancha, Kanariansaaret... Voisi sanoa, että maan eteläosa: kuulostaako tutulta? Nämä ovat Espanjan itsehallintoalueita, jotka ovat vuonna 2022 kansallisen tilastokeskuksen (INE) tiistaina kotitalouksien tulonjakoatlaksessa (toistaiseksi viimeisimmän) antamien tilastojen mukaan Espanjan häntäpäässä tämän tutkimuksen sisältämän luokituksen mukaan, joka koskee itsehallintoalueiden ja -kaupunkien asukkaiden keskimääräisiä nettotuloja viitevuonna.
Kanariansaaret on viidennellä sijalla alhaalta (alhaisin keskiarvo) edellä, vain 12 486 euron keskimääräiset nettotulot (verovelvoitteet ja muut palkkaan liittyvät menot pois lukien) asukasta kohti vuodessa, mikä asettaa saarelaiset (saariston kuntiin rekisteröidyt) alueellisessa vertailussa vain paremmalle sijalle kuin Extremadura (11.). 389 nettoeuroa asukasta kohti vuodessa), Andalusia (11,558), Murcia (11,559) ja Kastilia-La Mancha (12,100). Näin on lähes aina, kun näitä makrosuureja tarkastellaan. Juuri tästä syystä saarten saama sijoitus kuulostaa jo toistolta.
Lisäksi Kanariansaarten matkailuun perustuvan talouden ansiosta 70 prosenttia väestöstä saa pienituloisia tai alemman keskitulotason tuloja koko maahan sovellettavien neljän jaottelun mukaisesti, kun taas Baleaareilla, joita voidaan pitää Kanariansaarten kaksoisalueena, koska niiden tärkein talousmoottori on Baleaarien saaristo, 70 prosenttia asukkaista saa keskimääräisiä nettotuloja ylemmän keskitulotason ja korkean tulotason tuloja. Tämä on yksi asiaankuuluvista seikoista, jotka erottavat ne toisistaan: enemmän varallisuutta ja paremmin jakautuneena Baleaarit (14 740 euroa, keskimääräinen nettotulo vuonna 2022) tai vähemmän (henkilöä kohti) ja huonommin jakautuneena Kanariansaaret.
Kanariansaarten ennätys vuonna 2022 parantaa pandemiaa edeltävänä vuonna 2019 saavutettua ennätystä ainakin nimellisesti (ilman inflaation vaikutusta, joka antaisi reaalisen tai vakioarvon), sillä silloin se oli keskimäärin 11 065 euroa asukasta kohti (vuonna 2022 12 486 euroa), mikä ei estänyt Kanariansaaria sijoittumasta tuona vuonna Espanjan autonomisten yhteisöjen viidenneksi huonoimmalle sijalle, kuten tapahtui vuonna 2022, joka on nykyisin voimassaoleva arvo, ja täsmälleen samoissa sijoituksilla, jotka on jo mainittu. Kolmen kokonaisen vuoden jälkeen edistystä ei ole tapahtunut. Kaikki pysyy ennallaan, jos analyysi perustuu edellä mainittuun itsehallintoalueittaiseen luokitukseen.
Koska tämä Kanariansaarten arvo on kuitenkin selvästi sidoksissa niin sanotun köyhän autonomisen yhteisön arvoon, se ei näytä olevan se arvo, joka parhaiten kuvastaa tätä tilannetta. On olemassa voimakkaampiakin arvoja.
Yksi tätä väitettä vahvistava tekijä voi olla se, että edellä mainitun tutkimuksen päätelmien mukaan 41 prosenttia Kanariansaarten asukkaista kuuluu alhaisiksi katsottujen keskimääräisten asukaskohtaisten tulojen piiriin. Tämä suhteellinen muuttuja on jälleen kerran maan viidenneksi huonoin 17 alueen joukossa, ja se tarkoittaa, että neljällä kymmenestä saarten asukkaasta vuositulot ovat vain 11 389-12 486 euroa, mikä on kaikkein huonoin tulotaso analysoidulla alueella.
Tämä ei ole ainoa kielteinen seikka. Jos 41 prosenttia saarten väestöstä, jolla on pienet tulot, lisätään pieniin ja keskisuuriin tuloihin (12 487-13 864 euron nettotulot asukasta kohti vuodessa), seitsemän kymmenestä kanarialaisesta (30 prosenttia) pääsee vain kahteen pienituloisimpaan väestöryhmään, kun taas vain 17 prosenttia pääsee keskisuuriin tuloihin (13 865-14 842) ja 12 prosenttia suuriin tuloihin (14 843-17 461).
Tämä järjestys ei liity millään tavalla Baleaarien saariston kuvaukseen, sillä saaristo on taloudelliselta rakenteeltaan samanlainen kuin Kanariansaaret (äärimmäinen riippuvuus matkailutoiminnasta). Baleaarien saarilla suhde on seuraava: pienituloisia on 5 prosenttia väestöstä, alempia keskituloisia 23 prosenttia, ylempiä keskituloisia 45 prosenttia ja suuria tuloja 27 prosenttia.
Tämän alueellisen luokituksen kärjessä on Baskimaa, jossa keskimääräinen nettotulo on 17 461 euroa asukasta kohti vuodessa (6 000 euroa enemmän kuin Kanariansaarilla). Tällä pohjoisella ja teollisella alueella väestön jakautuminen asukaskohtaisten keskimääräisten nettotulojen mukaan on seuraava: 2 prosenttia kuuluu mataliin tuloihin, 7 prosenttia keskitasoisiin tuloihin, 30 prosenttia keskitasoisiin tuloihin ja 61 prosenttia korkeisiin tuloihin. Baskimaan väestöstä 90 prosentilla tulot kuuluvat kahteen edullisimpaan ryhmään.
Santa Brígida ja El Rosario: kunnat, joissa kotitalouksien tulot ovat suurimmat.
Kotitalouksien tulonjakoatlas (2022) tarjoaa monenlaisia tietoja ja muuttujia, mukaan lukien yli 2 000 asukkaan kunnat, joissa on korkeimmat keskimääräiset vuositulot väestölaskennan henkilöä kohti, tässä tapauksessa Pozuelo de Alarcón (Madrid), Matadepera (Barcelona) ja Boadilla del Monte (Madrid). Ne johtavat jälleen kerran tätä rankingia, kuten jo vuonna 2021. Saadut ennätykset olivat seuraavat: Pozuelo de Alarcón, 29 258 euroa asukasta ja vuotta 2022 kohti, Matadepera, 24 814 euroa, ja Boadilla del Monte, 24 748. Sen sijaan kunnat, joissa nettotulot asukasta kohti olivat huonoimmat, olivat Huesa (Jaén), Iznalloz (Granada) ja El Palmar de Troya (Sevilla).
Jos tarkastelemme kotitalouden keskimääräisiä nettotuloja vuonna 2022, jotka on saatu myös INE:n teknisestä tutkimuksesta, Kanariansaarilla suurimmat luvut saadaan Gran Canarian saarella sijaitsevan Santa Brígidan ja Teneriffalla sijaitsevan El Rosarion kunnissa.
Maakuntien pääkaupungeista Donostia/San Sebastián, Madrid ja Barcelona olivat ensimmäisiä, ja niissä oli eniten erittäin hyvätuloisia väestölaskentaosastoja, ja Gipuzkoan, Bizkaian ja Madridin maakunnissa oli korkeimmat vuotuiset nettotulot asukasta kohti. Alhaisimmat tulot olivat Almeriassa, Jaénissa ja Badajozissa.
Yli 2 000 asukkaan kunnista alhaisimmat keskimääräiset nettovuositulot olivat kuitenkin Huesa (Jaén), 7 603 euroa asukasta kohti, Iznalloz (Granada), 7 777 euroa, ja El Palmar de Troya (Sevilla), 7 779 euroa, kaikki Andalusiassa.