Rikollisuuden paradoksi Barcelonassa: rikollisuuden vähentämisen johtaminen ja kansalaisten huolen lisääntyminen.
Katalonian pääkaupunki on vähentänyt rikoksia 16 prosenttia vuodesta 2019, mutta turvattomuus on asukkaiden suurin ongelma: "Herkkyyttä manipuloidaan taloudellisiin ja poliittisiin tarkoituksiin", sanoo turvallisuusasiantuntija Amadeu Recasens.
Madridissa rikollisuus on vähentynyt hädin tuskin yhdellä prosentilla pandemian puhkeamista edeltäneestä ajasta, Sevillassa se on pysynyt samana, Zaragozassa se on hieman noussut ja Valenciassa se on lisääntynyt 25 prosenttia.
"Olemme huolissamme huumebisneksestä, koska se on kaiken rikollisuuden, myös varkauksien, perusta", sanoo Barcelonan ennaltaehkäisystä ja turvallisuudesta vastaava apulaispormestari Albert Batlle.
Barcelona on vähentänyt rikollisuutta 16,4 prosenttia vuosina 2019-2022. Se johtaa myös Espanjan laskusuuntausta. Sen asukkaat sanovat kuitenkin, että turvattomuus on Katalonian pääkaupungin suurin ongelma. Ja he ovat sanoneet niin joulukuusta 2018 lähtien. Itse asiassa se on joka neljännen asukkaan ykköspäänsärky. "Olemme hyvin huolissamme kansalaisten käsityksestä", Barcelonan ennaltaehkäisystä ja turvallisuudesta vastaava apulaispormestari Albert Batlle myöntää infoLibren mukaan.
167 698 rikosta. 459 päivässä. Tämä on saldo, jonka Barcelona on rekisteröinyt vuonna 2022. Vuonna 2019 niitä oli 200 512. Lähes puolet rikoksista on varkauksia. 219 rikosta tehdään keskimäärin päivässä. "Se on yleisin rikos, siihen ei liity väkivaltaa, mutta turvattomuutta on paljon", Batlle myöntää. Tietokonepetokset ovat myös merkittäviä, ja niiden määrä on kasvanut 45 prosenttia kolmessa vuodessa, ja niitä on nyt lähes 16 000 eli 44 päivässä. Samoin väkivaltaisia ja uhkaavia ryöstöjä tapahtuu keskimäärin 36.
Katalonian pääkaupunki joutuu kohtaamaan sekä myönteisten lukujen että kansalaistensa tunteiden kaksinaisuuden, jotka väittävät olevansa hyvin huolissaan tästä asiasta. Kaikki tämä kahden kuukauden kuluttua 28. toukokuuta pidettävien kunnallisvaalien kynnyksellä. Turvallisuus on epäilemättä yksi näiden vaalien suurista kysymyksistä.
"Herkkyyttä manipuloidaan taloudellisiin ja poliittisiin tarkoituksiin", sanoo Amadeu Recasens, joka on oikeustieteen tohtori, kriminologi, entinen poliisikoulun johtaja ja Barcelonan kaupunginvaltuuston entinen turvallisuuspäällikkö Ada Colaun ensimmäisellä pormestarikaudella sekä INTERPOLin eettisiä kysymyksiä käsittelevän pysyvän komitean entinen jäsen. "Jos haluat luoda sosiaalista hälytystä taloudellisista syistä, esimerkiksi siksi, että sinulla on yksityiseen turvallisuuteen erikoistunut yritys, myyt enemmän, jos saat ihmiset hyvin huolestuneiksi siitä, että heidän talonsa on miehitetty. Tällaiset kampanjat, joista kuulemme koko ajan, erityisesti ennen lomia, lisäävät tietoisuutta, vaikka todellisuus on toinen", hän väittää.
Recasens väittää, että jos ottaa kantaa harhaanjohtaviin asioihin, se on kuin ampuisi itseään jalkaan. "Kun lähdetään liikkeelle todellisista tilanteista, kuten ammateista, tunne lisääntyy ja valheellisen kumoaminen on mahdotonta. Tarvitaan omat kriteerit, ei voi hyväksyä oikeistolaista diskurssia turvallisuudesta vasemmistolaisesta kannasta käsin", hän sanoo.
Turvallisuus, kampanjakysymys.
Puolueet mainostavat erilaisia reseptejä turvattomuuden tunteen torjumiseksi. "Olemme lisänneet Guàrdia Urbanan henkilöstöä [500 poliisia lisää vuodesta 2015], poliisin koordinointi Mossos d'Esquadran kanssa on parantunut, ja poliisimme ovat lähempänä kansalaisia", luettelee turvallisuudesta vastaava apulaispormestari, joka on PSC:n kaupunginvaltuutettu ja pyrkii toistamiseen samalle alueelle sekä ottamaan komentoonsa Ciutat Vellan kaupunginosan, jonne keskittyvät vakavimmat rikokset.
"Lähestymistapaa ei voida pelkistää kadulla olevien poliisien määrään", Esquerra Republicanan ehdokas Barcelonan pormestariksi Ernest Maragall sanoo. "Meidän on puhuttava enemmän työllisyydestä ja asumisesta, sillä jos näillä alueilla ei ole tehokkaita toimia, ne muuttuvat automaattisesti turvattomuuden tehtaiksi", hän sanoi tälle lehdelle. "Meidän on torjuttava rikollisuuden vaikutuksia, mutta meidän on myös panostettava jonkin verran syihin eikä pelkästään seurauksiin", Maragall pyytää.
Batllen mukaan rikoslakiin tehty muutos, jolla lopetetaan moninkertainen uusintarikollisuus, on Barcelonan kaupunginvaltuuston saavutus. "Vaikutukset näkyvät keskipitkällä aikavälillä, tähän asti vähäisiä rikoksia ei ole laskettu uusintarikollisuuteen, ja muutoksen myötä niitä aletaan laskea [kolmannesta pikkuvarkaudesta annetusta tuomiosta seuraava rangaistus on törkeä, ja siitä voi seurata vankeutta]", hän onnittelee itseään. Tässä mielessä vähäisistä rikoksista annettuja tuomioita aletaan jo nyt kumota ja muuttaa törkeiksi rikoksiksi. "Kesää silmällä pitäen toivomme, että kaikilla näillä uusilla oikeudenkäynneillä alkaa olla tämä vaikutus", Velázquez toivoo.
Kaupungin viisi aktiivisinta moninkertaista rikoksentekijää vuonna 2022 pidätettiin 117 kertaa, ja heillä oli yhteensä 178 rikosrekisteriotetta, kertovat poliisit. Itse asiassa nämä kaksi poliisilaitosta ovat laatineet yhteisen toimintasuunnitelman, jonka avulla ne ovat onnistuneet vähentämään 385:n vuonna 2021 usein rikoksen tehneen rikoksentekijän määrän 289:ään vuonna 2022.
"Olemme lisänneet suhteitamme syyttäjänvirastoon ja oikeuslaitokseen, ja mielestäni olemme oikealla tiellä", Batlle sanoo. Siksi hän toivoo tämän toimenpideyhdistelmän avulla vähentävänsä turvattomuuden tunnetta kaupungissa. "Mielikuvat nousevat välittömästi, ja niitä on hyvin vaikea laskea", hän lisää.
Barcelonassa tehdään enemmän väkivaltaisia ryöstöjä kuin Madridissa.
Barcelonassa on tehty enemmän väkivaltaisia ryöstöjä kuin Madridissa - 13 236 ja 12 856 - vaikka Espanjan pääkaupungissa on 3 280 782 asukasta, eli kaksi kertaa enemmän kuin Katalonian pääkaupungissa (1 636 193). "Tämä johtuu pääasiassa matkailualueista, ja se on seurausta Barcelonan menestyksestä matkailupääkaupunkina, kun taas Madridissa on enemmän asukkaita, mutta ne ovat hajautuneempia", Batlle sanoo. Katalonian pääkaupungin väestökeskittymä, joka on paljon suurempi kuin Madridin, selittää osan tilanteen syistä. "Tiheytemme on kolme kertaa suurempi kuin Madridissa, ja se aiheuttaa suurempaa painetta. L'Eixamplessa on enemmän ihmisiä neliökilometrillä kuin Bombayssa, ja turistien myötä se on lisätekijä. Monet väkivaltaiset ryöstöt ovat alkaneet varkaudesta ja päättyneet väkivaltaiseen ryöstöön", Velázquez väittää.
Katalonian ja Barcelonan poliisin tietojen mukaan lähes yhdeksässä kymmenestä tapauksesta ei ole käytetty aseita. Tapauksista 45 prosentissa varastetaan matkapuhelin ja seuraavaksi eniten käsilaukku tai reppu, koruja, kelloja ja rahaa.
Madridissa tehtiin vuonna 2022 yli 400 000 rikosta, mikä on yli kaksinkertainen määrä Barcelonan lukuihin verrattuna. Valenciassa, Espanjan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa asukasluvultaan, luku laskee 61 000:een. Sen jälkeen tulevat Sevilla (49 000) ja Zaragoza (26 000). Mikään neljästä suuresta kaupungista ei ole vähentänyt rikosten määrää yhtä paljon kuin Katalonian pääkaupunki. Madrid tekee sen hädin tuskin, 1,2 prosenttia, kun verrataan vuoden 2022 tietoja vuoden 2019 tietoihin, kun taas muissa kaupungeissa luvut nousivat: Sevillassa 0,5 prosenttia, Zaragozassa 1,9 prosenttia ja Valenciassa 24,8 prosenttia.
Nämä ovat valtion viranomaisten ja -joukkojen, kuten kansallisen poliisin ja siviilikaartin, itsehallintoalueista riippuvaisten poliisivoimien, kuten Ertzaintzan, Mossos d'Esquadran ja Policía Foral de Navarran, sekä niiden paikallisten poliisivoimien, jotka toimittavat tietoja valtion viranomaisille ja -joukoille, kuten Guàrdia Urbana de Barcelonan ja muiden paikallispoliisivoimien, kirjaamia tietoja.
Seksuaalirikoksista tehdyt ilmoitukset lisääntyvät.
Seksuaaliseen vapauteen kohdistuvat rikokset ovat kasvussa suurissa pääkaupungeissa. Aragonissa ilmoitukset seksuaalirikoksista, joihin liittyy tunkeutuminen, ovat kolminkertaistuneet Aragonissa ja kaksinkertaistuneet Valencian yhteisössä. Madridissa ne ovat lisääntyneet 59,7 prosenttia ja Barcelonassa 15,2 prosenttia. "Olemme tuoneet esiin piilossa olevan luvun, valituksia tehdään yhä enemmän", Batlle sanoo.
"Barcelona on turvallinen kaupunki", turvallisuusasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja vakuuttaa. Samaa mieltä ovat myös Guàrdia Urbana de Barcelonan pääjohtaja Pedro Velázquez ja Recasens. "Rikoksia on vähän, mutta ei vakavia, kuten henkirikoksia, murhia ja vakavia loukkaantumisia", Batlle jatkaa. "Kaikki päätyy huumeketjuun, kulutukseen ja laittomaan kauppaan, ja siellä on järjestäytynyt rikollisuus", hän vaatii.
Velázquezin mukaan turvallisuus ei ole vain rikollisten kiinniottamista. "Barcelonan on puututtava rikollisuuteen, mutta myös rinnakkaiselon hallinta on tärkeää. Meluhaitat ovat melko yleisiä ja aiheuttavat kitkaa, ja kun ihmisiltä kysyy turvallisuudesta, he kertovat, että heillä on ongelmia esimerkiksi sähköskoottereiden kanssa". "Olen vakuuttunut siitä, että meillä on oltava kokonaisvaltainen turvallisuuskonsepti, ja työskentelemme sen parissa, ja se tuottaa hyviä tuloksia", hän lisää.
Huumekauppa on kolminkertaistunut Katalonian pääkaupungissa, paljon enemmän kuin missään muussa suurkaupungissa. "Meillä on ongelma, havaitsimme sen jo marraskuussa, ja sanoimme, että Mossos d'Esquadran on vahvistettava huumekauppaa tutkivia yksiköitä, ja olemme lisänneet partiointia Ciutat Vellan alueella [kaupungin keskustassa] 20 prosentilla", valtuutettu sanoo. "Huumekauppa on kaiken rikollisuuden, myös varkauksien, taustalla", hän lisää.
"Mitä enemmän poliisitoimintaa on, sitä enemmän rikollisuutta havaitsemme", Guàrdia Urbanan päällikkö väittää. "Kaupungissa on huumepisteitä, joissa ihmiset hyödyntävät asuntojen valtaamista huumekauppaan", hän selittää. Poliisin toiminnan tulokset ovat kuitenkin niukkoja. "Takavarikoimamme huumemäärät eivät ole kovin suuria, 30 tai 40 grammaa kokaiinia ja ehkä puoli kiloa marihuanaa... se ei ole paljon, mutta meidän on jatkettava painostusta, sillä jos sitä ei pysäytetä ajoissa, siitä tulee paljon suurempi ongelma".
Kannabisklubit ovat Batllen mukaan konfliktien lähde. "Kannatan niiden kaikkien sulkemista, ne ovat liiketoimintaa, jolla ei pitäisi olla mitään sijaa", hän sanoo. Hän jatkaa: "Meidän on tiukennettava rikoslakia kansanterveyteen kohdistuvien rikosten osalta. Vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä vankilat olivat täynnä, ja tehtiin fantastinen päätös", turvallisuusasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja sanoo ironisesti, "lieventää näistä rikoksista annettavia rangaistuksia, vaikka kyse on asiasta, johon meidän on suhtauduttava hyvin vakavasti".
Ratkaisun on oltava moninkertainen, Recasens uskoo. "Tarvitaan strategia, jonka on mentävä pelonsekaisten tiedotusvälineiden julkaisemia otsikoita pidemmälle ja johon ei kuulu poliisin määrän lisääminen vaan pikemminkin valistukselliset elementit", hän sanoo. "Rikollisuutta vastaan on hyökättävä antamalla kansalaisille enemmän valtaa. Lisäksi tällä hetkellä poliisi ei ole edes turvallisuuden keskeinen elementti, vaan pikemminkin eri yhteiskunnallisten toimijoiden välinen liittouma, jossa kansalaisilla on tärkeä rooli. Ratkaisu ei ole kaltereiden ja hälyttimien laittaminen taloihin, vaan rikollisuuden tunnistaminen ja se, miten he voivat osallistua sen havaitsemiseen", hän lisää. "Olemme harjoittaneet konservatiivista julkista politiikkaa yli 100 vuoden ajan, eikä se ole toiminut, eikä samanlainen toiminta enää toimi", hän toteaa lopuksi.
