Alonsot ei halua tulla kutsutuksi haaskalinnuiksi. Onpa merkillistä, että heille on tärkeämpää irtisanoutua nimestä kuin siitä, että he ovat heittäneet liikuntarajoitteisen vanhuksen pimeyteen.
Ricardo Alonso Fernández ja Fernando Alonso Fuentes, Urbagestiónin johtajat, eivät halua tulla leimatuiksi ”haaskarahastoksi”. He varmasti tietävät, kenestä puhun, mutta varmuuden vuoksi kerron lyhyesti, että kyseessä on kiinteistöyhtiö, joka on jo seitsemän vuoden ajan yrittänyt ajaa Maricarmenin (pyörätuolissa istuvan kahdeksankymppisen naisen) pois asunnosta, jossa hän on asunut vuodesta 1956 lähtien. Urbagestión onnistui vihdoin toteuttamaan tämän uroteon neljä päivää sitten tämän maan instituutioiden harmonisen avun ansiosta – toisin sanoen poliisin, joka saapui murtamaan oven ja hakkaamaan mielenosoittajia, sekä oikeuslaitoksen, tarkemmin sanottuna tuomari Elena Cortina Blancon avustuksella. Kuten Pablo Ordaz osuvasti totesi äskettäin, kaikkein hämmästyttävintä tässä asiassa on se, että kaikki tämä väkivalta on täysin laillista.
https://elpais.com/espana/2026-09-27/los-alonso-no-quieren-ser-llamados-buitres.html
