Tuntuu vahvasti siltä että mikä tahansa menee läpi kunhan hallitus on 'feministinen'. Naisten häirintäkin voidaan painaa villaisella koska hallitus on feministinen. Hallituksen presidenttikin on feministinen, kaikista feministisin, joten hänenkään ei tarvitse kantaa vastuutaan hänen johtaman puolueen poliitikkojen käytöksestä naisia kohtaan. Feministi selviää kaikesta. Feminismi on kilpi josta kaikki kritiikki kimpoaa kritiikin antajalle takaisin haavoittaen feminismin nuolilla arvostelijan. Ja siat. Aivan kuten piirretyissä elokuvissa.
PSOEN naisilla, jotka kaikki ovat raudanlujia titaanisia feministejä olisi varmasti sanansa sanottavana feministisen puolueen jäsenten toimintaan. Mutta säröääniä ei ole juuri kuulunut. Ainoa viite feministiseen pahoinvointiin oli mahdollisesti Isabel Rodríguezin hyvin vähäeleinen naama hänen istuessa Sánchezin takana taas yhdessä PSOEn tilaisuudessa eilen. Naama oli peruslukemilla, ilmeetön, vivahteeton, jäinen. Muuten näyttäisi siltä että PSOEn naiset uskovat Sánchezin jatkavan 'aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut' hamaan tulevaisuuteen.
Maskulismi oli sittenkin käytännön läheisempi vaihtoehto myös hallituksen feministeille ('on ne silti salaa feministejä') kun hallitus heiluu ja oma erittäin hyvin palkattu duuni on menossa. Kyllä feministikin ymmärtää mikä on käytännön läheistä ja mikä ei sitä ole.
Ovathan korruptio, prostituutio ja naissotkuissa rypeneet poliitikot Sánchezin feministi ystäviä. Heidän joukossa kaksi parasta kaveria ajalta ennen kuin Sánchezista tuli presidentti.
Ja arvostusta ropisee kunhan olet feministi. Ei detaljeilla niinkään väliä. Nyt feministit voivat taas sanoa olleeensa uhreja, ei tarpeellisia kumppaneita mudassa ryömimisessä, mitä he ovat olleet surkealla hiljaisuudellaan.
Viimeinen sammuttakoon valot. Titaaninkovat feministit tiesivät tarkalleen mitä oli tapahtumassa. Minuutti minuutilta.
