Portugalissa vastoin kaikkia odotuksia koettu poliittinen muutos, kun keskustaoikeistolainen johtaja Luís Montenegro nousi hallitukseen yhdeksän vuotta kestäneen sosialistihallituksen jälkeen, näyttää herättäneen maiden kahdenväliset huippukokoukset uudelleen henkiin. Useiden merkityksettömien kokousten jälkeen Iberian niemimaan kolmekymmentäviides huippukokous päättyi useisiin strategisiin sopimuksiin. Tärkein niistä liittyy veteen, joka oli valittu aiheeksi Farossa, Portugalin Algarvessa pidetyssä kokouksessa, johon osallistuivat Espanjan presidentti Pedro Sánchez ja Portugalin pääministeri sekä 22 ministeriä.
Viiden yhteisen joen (Minho, Lima, Douro, Tajo ja Guadiana) hallinnointia säätelevän Albufeiran sopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut 25 vuotta, ja nyt molemmat hallitukset ovat sopineet tarkistuksesta, joka koskee kahta eteläisintä jokialuetta ja jossa asetetaan Tajon päivittäiset vähimmäisvirtaamat ja Guadianan kuukausittaiset vähimmäisvirtaamat, joiden tarkoituksena on taata suistoalueiden ja jokien ekosysteemien hyvät olosuhteet. Sopimuksessa ei kuitenkaan määritellä ekologisia virtaamia, kuten monet portugalilaiset ympäristöjärjestöt ovat vaatineet.
Portugalilaiset ovat myös saaneet tunnustettua, että espanjalaiset maanviljelijät ovat ottaneet laittomasti vettä Alquevan altaasta, ja heidän on nyt maksettava siitä portugalilaisten kanssa tasavertaisesti. Vaikka yhteisessä julistuksessa ei mainita lukuja, Portugalin ympäristöministeriö arvioi, että vuosittain käytettiin sääntöjenvastaisesti 50 miljoonaa kuutiometriä vettä, jonka arvo on noin kaksi miljoonaa euroa.
Huippukokouksessa vahvistettiin kahden kansainvälisen sillan avaaminen, jotka olivat väestön pitkäaikaisia vaatimuksia ja Portugalin entistä painokkaampi sitoutuminen. Luís Montenegro selitti, että tämä oli yksi niistä pyynnöistä, jotka hän oli esittänyt Pedro Sánchezille ensimmäisessä tapaamisessa, jonka he pitivät Moncloa-palatsissa virkaanastujaisten jälkeen. Nämä uudet infrastruktuurit rakennetaan Sever-joelle, joka yhdistää Cedillon (Espanja) ja Nisan (Portugali) sekä Guadianan Sanlúcar de Guadianan ja Alcoutimin välillä.
Huippukokouksessa vahvistettiin kahden kansainvälisen sillan avaaminen, jotka olivat väestön pitkäaikaisia vaatimuksia ja Portugalin entistä painokkaampi sitoutuminen. Luís Montenegro selitti, että tämä oli yksi niistä pyynnöistä, jotka hän oli esittänyt Pedro Sánchezille ensimmäisessä tapaamisessa, jonka he pitivät La Moncloa-palatsissa virkaanastujaisten jälkeen. Nämä uudet infrastruktuurit rakennetaan Sever-joelle, joka yhdistää Cedillon (Espanja) ja Nisan (Portugali) sekä Guadianan Sanlúcar de Guadianan ja Alcoutimin välillä.
Junien osalta ei sen sijaan ole tapahtunut juuri mitään edistystä. Molemmat maat ovat eri mieltä siitä, että Lissabonin ja Madridin välisen suurnopeusjunayhteyden rakentamisaikataulua on nopeutettava. Espanjan hallitus korostaa, että yhteys on tärkeää saada käyttöön vuoden 2030 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen liikkuvuutta varten, mutta Portugalin hallitus sulkee pois sen, että sen osuus voitaisiin saada valmiiksi kyseiseen päivämäärään mennessä. Luís Montenegro toisti, että Lissabonin ja rajan välisen suurnopeusjunayhteyden suunniteltu määräaika on 2034, kaksi vuotta sen jälkeen, kun suurnopeusjunayhteys pystyy yhdistämään Lissabonin, Porton ja Vigon, jonka hän määritteli ”ensisijaiseksi” tavoitteekseen pääkaupunkien väliseen yhteyteen verrattuna.
Ainoa uusi asia tässä asiassa on se, että Algarven ja Andalusian välisen rautatieyhteyden arvioimiseksi on tehtävä informatiivisia tutkimuksia. Faron pormestari Rogério Bacalhau esitti tämän pyynnön kaupungintalolla pitämässään puheessa luovutettuaan kaupungin avaimet Montenegrolle ja Sánchezille. Lisäksi Portugalin pääministeri muistutti, että hänen hallituksensa on kiinnostunut edistymään kahden muun junayhteyden osalta: Aveiro-Porto-Salamanca ja Porto-Bragança-Zamora.
Montenegro ja Sánchez käyttivät huippukokousta hyväkseen vahvistaakseen liittoaan ja painostaakseen presidentti Emmanuel Macronia edistämään Iberian niemimaan ja Ranskan välisiä energiayhteyksiä, jotka ovat välttämättömiä uusiutuvan energian toimittajaksi Keski-Eurooppaan. ”On mahdotonta hyväksyä, että keskustelemme aina samoista asioista, kun ne on oletettu juhlallisissa asiakirjoissa, jotka sitovat valtioitamme, emme säästä ponnisteluja pakottaaksemme Ranskaa ja Euroopan komissiota täyttämään suunnitelman, joka lisäksi näkyy Draghin raportissa, jotta Euroopassa olisi enemmän energia-autonomiaa”, varoitti Portugalin pääministeri viitaten Alicantessa vuonna 2022 allekirjoitettuun sopimukseen BarMar-vesivoimalaitoksen rakentamisesta Barcelonan ja Marseillen välille, Celorico da Beiran ja Zamoran yhdistävään yhteyteen, joka mahdollistaa vedyn viennin Iberian niemimaalta Eurooppaan, sekä uusiin energiainfrastruktuureihin Biskajanlahdella.
