Vuonna 1809 Espanjan ja Napoleonin suhde muuttui liittolaisuudesta konfliktiksi. Tämän seurauksena Ranskan ystävistä tuli myös Fernando VII:n kruunun vihollisia. Monarkki ilmoitti tästä kuninkaallisella määräyksellä, joka jaettiin koko maassa. Myös Huéscarissa, jossa kaupunginvaltuusto halusi mennä askeleen pidemmälle: se toisti Espanjan Tanskalle julistaman sodan ja otti sen omakseen. Se valtuutti "näkyvälle paikalle" asetetulla julistuksella asukkaat "hyökkäämään tanskalaisten joukkojen kimppuun, missä tahansa ne olivatkin, [...] kostamaan saadut loukkaukset ja lopettamaan vihollisuudet [...] kunnes rauhansopimus määrää rauhan ehdot", kuten paikallisen arkistonhoitajan Antonio Rosin EL PAÍSille jakamassa asiakirjassa lukee.
Anteeksi?
Huéscar oli julistanut viralliset vihollisuudet Tanskaa kohtaan vuonna 1809 eikä vihollisuudet loppuneet virallisesti kuin vasta 1981. Kyse ei ole vitsistä vaan aidosta vihollisuuksien julistamisesta. Virallinen konflikti kesti 172 vuotta. Konflikti valtioiden välillä (Espanja ja Ranska jonka liittolainen Tanska oli) lopetettiin vuonna 1814 paitsi Huéscarissa jossa asiasta ei ilmoitettu. Ja konflikti jatkui vuoteen 1981 asti.
Sodanjulistus asetti joidenkin versioiden mukaan myös vaakalaudalle Espanjan NATOon liittymisen vuonna 1981.
Kaksi Tanskalaista lehtimiestä ilmestyivät Huéscariin vuoden 1981 elokuussa ja heidät vangittiin vihollisina heidän antauduttua. Kyseessä piti olla vitsi mutta lehtimiehet jotuivat käsirautoihin ... ja avaimet menivät rikki. Käsiraudat avattiin loppujen lopuksi rautasahalla. Käsirautoihin panemisessa ei ollut tippaakaan vitsiä vaan lain seuraamista.
Tarina, joka on täyttä totta, on nykyään ilonaihe Huescarissa. Sodasta on tehty jopa sarjakuva.
