Yliopistojen 'senaattien' (tai luostarin) ideologisesta puolueettomuudesta luopuminen herättää kiistaa
Yli tuhat professoria allekirjoittaa kirjeen, jossa vastustetaan sitä, että LOSU:hun sisällytetään tarkistus, joka antaa näille elimille ('senaateille') valtuudet analysoida "erityisen ylitsepääsemättömiä kysymyksiä", mikä on perusta itsenäisyyttä puolustaville keskusteluille.
Yliopiston 'senaatin' (jossa kokoontuvat yliopiston katedraatikot) perustehtäviin - kuten perussäännön hyväksyminen tai muuttaminen, yliopistopolitiikasta keskusteleminen ja sen toteuttaminen sekä sääntöjen laatiminen ja muuttaminen - lisätään toinen tehtävä, jos yliopistojen järjestämistä koskeva laki (LOSU) hyväksytään: "Muiden erityisen tärkeiden asioiden analysointi ja niistä keskusteleminen". Esquerra Republicanan ja EH Bildu -järjestön yhteinen tarkistus, joka sisällytettiin viime hetkellä, on saanut aikaan sen, että lähinnä katalonialaisten akateemikkojen vuonna 2018 perustama kollektiivi Universitaris per la Convivència lähetti hiljattain parlamentin jäsenille ja senaattoreille avoimen kirjeen, jonka tavoitteena on poistaa tarkistus ja sisällyttää tekstiin "selkeä viittaus akateemisten hallinto- ja edustuselinten ideologiseen puolueettomuuteen, joka ei ole muuta kuin julkishallinnon yleisemmän puolueettomuusperiaatteen soveltaminen yliopistoihin".
Kirjeessä 1 046 professoria (joista 350 on katedraatikkoa) muistuttavat, että yliopiston 'senaatti' on "edustuksellinen elin", joka kokoaa yhteen opiskelijat, tiedekunnan, palveluhenkilöstön ja rehtorin tiimin; ja väittävät, että "julkisia yliopistoja koskee perustuslaillinen velvollisuus ideologiseen puolueettomuuteen", koska "sananvapaus on yksilön oikeus" ja yliopistojen itsehallinto "muodostuu yksinomaan akateemisen vapauden takaamiseksi".
Tällä hetkellä 'senaatti' jäsen voi pyytää ylimääräisen täysistunnon koolle kutsumista - yleensä 25 prosentin kannatuksella - vain, jos hän voi perustella, että se kuuluu hänen toimivaltaansa, mutta tarkistus avaa mahdollisuuden keskustella monista eri aiheista.
Todellisuudessa 'senaatit' eivät ole hiljaa. Joskus ne antavat institutionaalisia lausuntoja, mutta vain niitä koskevista kysymyksistä: esimerkiksi Barcelonan yliopisto Katalonian kampusten rahoituksesta tai Sevillan, Pablo Olaviden tai Zaragozan yliopistot LOSU:sta. Keskustelun punaisena lankana ovat kuitenkin kiistanalaiset poliittiset kannanotot, joista Katalonian itsenäisyysliike on eturintamassa. Esimerkiksi Ukrainan sodan, petostentorjunnan, ihmisoikeuksien puolustamisen tai vapaiden ohjelmistojen osalta yliopistot ovat antaneet kiistattomia institutionaalisia tiedonantoja, mutta ne eivät tule 'senaatilta' vaan ovat rehtorin toimiston aloite, jonka hallintoneuvosto hyväksyy.
'Senaatti', jossa voi olla jopa 300 jäsentä, koostuu eri elinten edustajista, jotka valitaan painotetulla äänestyksellä, ja henkilöistä, jotka valitaan heidän asemansa perusteella (rehtori, pääsihteeri ja johtaja). Tästä syystä Universitaris per la Convivència - johon kuuluvat muun muassa ajattelijat Fernando Savater ja Félix de Azúa sekä taloustieteilijä Jorge Calero - katsoo, että 'senaatitn' jäsenillä "ei ole oikeutta ilmaista kollektiivista poliittista tahtoa, sillä se rikkoo olennaisen demokraattisen periaatteen, joka koskee kaikkien akateemisen yhteisön jäsenten yhtäläistä edustusta".
Esquerran parlamentin jäsen Marta Rosique muistutti 21. joulukuuta todellisuudesta, jossa oikeus ei ole ollut heidän puolellaan: "Tähän mennessä Barcelonan yliopiston tai Katalonian ammattikorkeakoulun kaltaiset yliopistot on haastettu oikeuteen, koska ne ovat ottaneet kantaa poliittisesti erittäin tärkeisiin ja ympäristöönsä vaikuttaviin kysymyksiin". Hän lisäsi: "Kun tämä laki hyväksytään, yliopistot voivat analysoida ajankohtaisia asioita lain nojalla. Nyt riittää sananvapauden rajoittaminen, sillä yliopistojen pitäisi olla ja ovat demokratian tukipilareita. Plural-ryhmä, jonka jäsen JxCat on, oli myös esittänyt tarkistuksen "yhteiskunnallisesti tärkeistä kysymyksistä keskustelemiseksi".
Viime marraskuussa korkein oikeus vahvisti katalonialaisten yliopistojen yhteisen manifestin mitättömyyden, koska siinä vastustettiin katalonialaisten poliittisten vankien tuomitsemista ja poliittisen elämän oikeudellistamista. Tuomioistuin toteaa päätöksessään, että tiedekunta ei voi ottaa kantaa "luonteeltaan poliittisiin tai ideologisiin kysymyksiin, jotka ovat tyypillisiä yhteiskunnalliselle ja poliittiselle keskustelulle, jotka ovat vieraita yliopiston tarkoitukselle ja tehtäville ja jotka jakavat kansalaisia". Tapaus juontaa juurensa vuoteen 2019, jolloin neljä professoria ja yksi opiskelija veivät Barcelonan yliopistossa hyväksytyn julistuksen oikeuteen. Tuomioistuimet antoivat heille vuonna 2020 myönteisen päätöksen, ja Katalonian korkein oikeus piti tuomion voimassa. Myös Katalonian ammattikorkeakoulu on tuomittu.
Lleidan yliopiston 'senaatti' vahvisti myös hallituksen edustajan Teresa Cunilleran ja tuomari Manuel Marchenan julistamisen persona non grataksi ja kehotti perustamaan arviointikomitean, jonka tehtävänä olisi tarkistaa toimitussopimukset "kestävyyden, läheisyyden ja demokraattisiin arvoihin sitoutumisen" kriteerien perusteella.
Korkein oikeus muistutti tuomiossaan, että 'senaatti' "ei voi harjoittaa enempää tehtäviä kuin mitä asetuksella, erityisesti yliopistoja koskevalla orgaanisella lailla (LOU), sille on annettu". Tämä on nykyinen laki, mutta jos LOSU hyväksytään helmikuun lopussa - yliopistoministeriön arvioiden mukaan - lopullisesti kongressissa sen jälkeen, kun se on läpäissyt senaatin, näihin tehtäviin kuuluu myös "muiden erityisen tärkeiden kysymysten analysointi ja niistä keskusteleminen". Vuodesta 2001 voimassa olleessa LOU:ssa ei määritellä 'senaatin' tehtäviä. Tätä elintä koskevissa artikloissa todetaan ainoastaan, että "sen tehtävänä on laatia perussääntö, valita tarvittaessa rehtori ja hoitaa muut tässä laissa sille osoitetut tehtävät", vaikka siinä mainitaan näistä tehtävistä ainoastaan vaalien järjestäminen.
Autonominen houkutus
'Senaatin' tehtävät LOSU:ssa ovat laajemmat kuin mitä ne paperilla näyttävät. Entinen ministeri Manuel Castells, joka laati lakiehdotuksen ensimmäiset versiot, aikoi rajoittaa 'senaatin' edustajien määrän enintään 100 henkilöön ja sisälsi kunnianhimoisen yliopistojen hallinnon uudistuksen, joka antaisi rehtorille enemmän valtaa, kuten yksityisissä yrityksissä. Loppujen lopuksi kansallismielisten kanssa sovittu lakiteksti - Esquerra ja PNV ovat hallituksen tärkeimmät liittolaiset LOSU:ssa - jättää kuitenkin 'senaattien' tehtäväksi hyväksyä säännöt, jotka muokkaavat laitoksen tulevaisuutta: sen rakenteen, keskusten tehtävät, rehtorin ja 'senaatin' jäsenten valinnan. "Loppujen lopuksi tämän lain myötä jokaisen yliopiston on päätettävä, mitä se haluaa olla isona ja tehdä päätöksiä odotustensa mukaisesti", ministeri Joan Subirats tiivisti tämän lehden haastattelussa. Tämän vuoksi vaikutusvalta 'senaatissa' on houkutus mille tahansa aluehallitukselle.
Yliopistojen politisoituminen ei ole uusi ilmiö. Presidentti Jordi Pujol laati jo vuonna 1990 asiakirjan, jossa kannatettiin kansallismielisten tunkeutumista kaikille yhteiskunnan aloille. Tavoitteidensa joukossa, joista monet ovat yliopistollisia tavoitteita, hän ehdotti "kansallismielistä ideologiaa edustavien persoonallisuuksien edistämistä Katalonian kolmen yliopiston [joita on nyt kahdeksan] hallintoelimissä". Nämä elimet ovat hallintoneuvosto - yliopistopolitiikan toimeenpaneva elin -, 'senaatti' ja sosiaalineuvosto, joka on silta yhteiskunnan ja yliopiston välillä. Jälkimmäisessä tapauksessa aluehallitus nimittää puheenjohtajan ja osan jäsenistä (kullakin itsehallintoalueella on oma lainsäädäntönsä), kuten säästöpankkien tapauksessa.
Vaikka ERC:n kanssa esitetty tarkistus, joka koski oikeutta keskustella poliittisista kysymyksistä 'senaatissa', hyväksyttiin, EH Bildu pidättäytyi äänestämästä LOSU:ta koskevassa ensimmäisessä äänestyksessä. "Yliopistojen sisäisessä demokratisoinnissa on otettu askel taaksepäin", totesi sen edustaja Isabel Pozueta kongressissa. Abertzale-puolue on erityisen harmissaan siitä, että rehtori voi valita kolmanneksen hallintoneuvoston kokoonpanosta, mikä on tapa nopeuttaa sen päätöksiä. "Mielestämme tällä lailla olisi pitänyt vahvistaa osallistumista ja antaa ääni ryhmille, joilla ei ole juurikaan sananvaltaa päätöksentekoelimissä, vaikka niitä on paljon". Toisin sanoen, opiskelijoiden, ryhmästä, josta EH Bildu pitää huolta, rooli kasvaa.
