Valtio menettää vuosittain 2 000 miljoonaa Espanjan keskuspankin tappioiden vuoksi. Punaiset numerot leviävät myös euroalueen keskuspankkeihin.
Espanjan keskuspankki tekee tappiota ainakin kolme tai neljä vuotta. Jyrkät koronnostot aiheuttavat viiveen sen välillä, mitä se maksaa ja mitä se ottaa. Toisaalta korko, jota se maksaa talletuksille, jotka laitokset jättävät keskuspankkiin, nousee välittömästi korkojen noustessa. Toisaalta se veloittaa ostamistaan valtion joukkovelkakirjalainoista edelleen hyvin alhaisen koron, joka on peräisin ajalta, jolloin korot olivat negatiiviset, ja sen purkaminen kestää muutaman vuoden. Talletusten korot nousevat ipso facto korkojen nousun myötä, mutta pankin hallussa oleva velka tuottaa pankille alhaisempaa korkoa, on sidottu pidemmäksi ajaksi ja heijastaa näin ollen korkojen nousua hitaammin. Tilanne on sama kaikissa euroalueen keskuspankeissa, eikä se ole huolestuttava, sillä espanjalainen laitos on kerännyt 31 000 miljoonan euron reservin, eikä sen näin ollen tarvitse edes harkita keskustelua siitä, onko sen pääomapohjaa vahvistettava. Valtiolle koituu kuitenkin konkreettisia seurauksia. Espanjan keskuspankin tähän asti saamat voitot eivät enää mene julkiseen kassaan. Nämä ovat viime aikoina olleet 2 miljardia euroa vuodessa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi vähimmäistoimeentulon nykyiset kustannukset.
