Toimittajat Ilman Rajoja -järjestö tuomitsee infoLibren ja muiden espanjalaisten tiedotusvälineiden "hiljentämisprosessit".
Toimittajat ilman rajoja muistuttaa Teodoro García Egean ja Fernando López Mirasin jo hyllytetystä kanteesta infoLibrea vastaan, jota vastaan myös Voxin entinen tuomari Francisco Serrano on nostanut kanteen. Toimittajat ilman rajoja -järjestö kehottaa "EU:n jäsenvaltioita, myös Espanjaa, hyväksymään komission suositukset ja säätämään tiedotusvälineitä ja niiden toimittajia suojaavaa lainsäädäntöä".Toimittajat ilman rajoja -järjestö korosti torstaina ääntään useiden espanjalaisten tiedotusvälineiden, muun muassa infoLibren, kärsimää "väärinkäytösten lisääntymistä" vastaan. Teodoro García Egea ja Fernando López Miras tuomitsivat tämän vuosi sitten ja Voxin entinen tuomari Francisco Serrano muutama kuukausi sitten. Järjestö on siis keskittynyt niin sanottujen SLAPP-oikeudenkäyntien (Strategic Lawsuits Against Public Participation, strategiset kanteet julkista osallistumista vastaan) leviämiseen, strategiaan, jonka tarkoituksena on "pelotella tiedotusvälineitä ja päätoimittajia" syyttämällä heitä rikoksista, kuten kunnianloukkauksista tai salaisuuksien paljastamisesta. PP:n johtajat ja Andalusian entinen presidenttiehdokas tuomitsivat infoLibren juuri jälkimmäisestä rikoksesta.
Kuten tämä lehti kertoi viime vuonna, EU:n toimielimet ovat jo ilmaisseet huolensa näistä uuvutus- ja pelottelustrategioista, joiden tavoitteena ei ole niinkään voittaa oikeudessa vaan lietsoa uhreihin pelkoa, jotta nämä miettisivät tulevaisuudessa kahdesti, ennen kuin ilmoittavat poliitikkojen tai suuryritysten epäilyttävistä käytännöistä. Euroopan komissio varoittaa myös, että SLAPP-kanteilla voi olla "pelottava vaikutus muihin mahdollisiin uhreihin, jotka saattavat päättää olla käyttämättä oikeuttaan tutkia ja raportoida yleisen edun mukaisista asioista".
Toimittajat ilman rajoja -järjestö muistuttaa, että viime vuonna infoLibren johtaja Daniel Basteiro ja toimittaja Alicia Gutiérrez joutuivat todistamaan tuomarin edessä Teodoro García Egean ja Fernando López Mirasin valituksesta sen jälkeen, kun tämä media oli julkaissut kesäkuussa 2021 matkapuhelinviestejä, joissa Murcian alueen presidentti välitti PP:n pääsihteerin sukulaisen kirurgisen leikkauksen. Konservatiivit syyttivät sanomalehteä "salaisuuksien paljastamisesta", josta voi saada jopa viiden vuoden vankeustuomion. Tuomioistuimet kuitenkin ratkaisivat asian infoLibren eduksi ja hylkäsivät valituksen viime toukokuussa. Se korosti myös "huolellisuutta" uutisten vastakkainasettelussa.
Pian tämän jälkeen, syyskuussa, entinen tuomari Francisco Serrano, joka oli myös Voxin entinen ehdokas Andalusian presidentiksi, nosti syyskuussa kanteen tätä sanomalehteä ja toimittaja Ángel Munárrizia vastaan, koska hänen väitettiin paljastaneen salaisuuksia julkaistuissa tiedoissa, jotka koskivat hänen yritystoiminnassaan tapahtuneita väärinkäytöksiä, joiden vuoksi häntä tutkitaan 2,4 miljoonan euron mahdollisen tukipetoksen yhteydessä.
"Toimittajan julkaisemat tiedot tästä tapauksesta johtivat poliisi- ja oikeustutkimusten aloittamiseen, jotka eivät ole ainoastaan vahvistaneet niitä, vaan johtivat Francisco Serranon syytteeseen asettamiseen petoksesta, hänen eroamiseensa parlamentin jäsenenä ja Andalusian parlamentin ryhmän puheenjohtajana, hänen eroamiseensa kaikista Voxin tehtävistä ja hänen omaisuutensa takavarikointiin", Toimittajat Ilman Rajoja muistuttaa.
"Useimmissa Espanjan tiedotusvälineisiin ja/tai toimittajiin kohdistuvissa "hiljentämisoikeudenkäynneissä" ei lopulta pyritä niinkään vangitsemiseen, sillä perustuslakituomioistuimen oppi suojelee hyvin tiedonsaantioikeutta, vaan pelotteluun. Tavoitteena on vaientaa, pelotella ja edistää itsesensuuria paitsi tiedotusvälineiden ja niiden toimittajien, joita asia koskee, myös muiden julkaisujen osalta, minkä lisäksi syytettyjen inhimilliset, taloudelliset, ajalliset ja jopa psykologiset resurssit vähenevät. Espanjalla on oltava oikeudelliset välineet, joilla rangaistaan oikeuden käyttämisestä lehdistön pelotteluun", sanoo Edith Rodríguez Cachera, RSF:n Espanjan varapuheenjohtaja.
"Lainkäytöstä kärsivien kerhoon kuuluminen luo työntekijöille haavoittuvuuden tunteen. Ahdistus syytteistä, jotka voivat johtaa vankeusrangaistukseen, maineeseen liittyvä riski tuomion saamisesta, epäilykset, jotka väistämättä heräävät siitä, olisiko asia voitu tehdä paremmin tai vähemmän alttiina oikeudelliselle prosessille... On selvää, että nämä ilmiannot saavuttavat aina osittain tavoitteensa. Normaalius yleisen edun arvioinnissa alkaa väistämättä sisältää riskinarviointeja, joskus tiedostamatta, mikä voi olla itsesensuurin siemen ongelmien, ajan ja energian menettämisen välttämiseksi", selittää Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkisessa ilmiannossa infoLibren johtaja Daniel Basteiro. InfoLibren sitoutuminen on kaikesta huolimatta säilynyt ennallaan, eikä sitä ole koskaan tuomittu oikeudessa sen lähes 10-vuotisen olemassaolon aikana huolimatta joidenkin poliittisten toimijoiden jatkuvista yrityksistä.
Munárrizin mukaan Voxin entisen johtajan Francisco Serranosin kaltaisella menettelyllä pyritään "pelottelemaan tiedotusvälineitä ja minua itseäni sekä lehden mahdollisia lähteitä, jotta tapauksen uutisointi vähenisi". Sen jälkeen se pyrkii estämään muita tiedotusvälineitä seuraamasta aihetta, joka on
johtanut ilmiantoon vankeusrangaistukseen johtavasta rikoksesta. Lisäksi siinä yritetään saada tapaus näyttämään vähemmän siltä, mitä se on - rikostutkinta mahdollisesta julkisuuden henkilöön kohdistuvasta tukipetoksesta - ja enemmänkin kahden osapuolen väliseltä vastakkainasettelulta. Lopuksi tavoitteena on mustamaalata infoLibrea esittämällä se ideologisesti ohjautuvana tiedotusvälineenä, jota ohjaavat epäaidot intressit, ja kieltämällä sen asema maksukykyisenä tiedotusvälineenä, joka on erikoistunut syvällisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin, jotka ovat sen tarjonnan perusta".
Kuten RSF huomauttaa, infoLibre on media, jota ylläpitävät pääasiassa sen jäsenet, jotka maksavat jäsenmaksun, ja sen saamien vaatimusten kaltaiset vaatimukset voivat heikentää lehden kestävyyttä ja vaarantaa sen elinkelpoisuuden.
elDiario.es ja El Confidencial.
Kuten RSF huomauttaa, infoLibre on media, jota ylläpitävät pääasiassa sen jäsenet, jotka maksavat jäsenmaksun, ja sen saamien vaatimusten kaltaiset vaatimukset voivat heikentää lehden kestävyyttä ja vaarantaa sen elinkelpoisuuden.
elDiario.es ja El Confidencial.
Toisaalta järjestö muistuttaa myös Madridin yhteisön entisen presidentin Cristina Cifuentesin tekemästä valituksesta elDiario.es-sivuston johtajaa Ignacio Escolaria ja hänen toimittajaansa Raquel Ejeriqueta vastaan, jotka paljastivat kuuluisan maisterintutkintotapauksen, joka osoitti, että Madridin entinen presidentti oli hankkinut jatkotutkinnon vilpillisin keinoin, mikä johti lopulta hänen eroamiseensa. Tapaus, joka oli myös aloitettu väitetyn salaisuuksien paljastamisen vuoksi, lopetettiin lopulta.
Se tapahtui vuonna 2018. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2022, El Confidencial julkaisi uutisen, jonka mukaan Iberdrola oli nostanut miljoonan dollarin oikeusjutun sanomalehden kustannusryhmää Titaniaa vastaan sekä niitä kolmea uutisten kirjoittajaa vastaan, jotka olivat kahden vuoden ajan asettaneet espanjalaisen sähköjätin toimitusjohtajan Ignacio Sánchez Galánin tarkkailtavaksi väitetyistä suhteista ex-komissaari Jose Manuel Villarejon kanssa, jotta tämä olisi voinut harjoittaa väitettyä vakoilutoimintaa poliitikkojen ja liikemiesten hyväksi. Audiencia Nacional tutkii edelleen tapausta, jossa yhtiö syyttää tiedotusvälineitä ja joitakin sen toimittajia kunniansa loukkaamisesta.
Kuten Toimittajat Ilman Rajoja muistutti, Euroopan komissio esitti viime huhtikuussa ehdotuksen direktiiviksi SLAPP-kanteiden torjumiseksi ja toimittajien suojelemiseksi, ja ehdotti toimenpiteitä, kuten menettelyllisiä takeita "suukapulakanteita" vastaan ja seuraamuksia. Järjestö pahoittelee kuitenkin, "että tämä direktiivi koskee vain rajat ylittäviä tapauksia - kuten mediayhteenliittymien tutkimuksia - ja siviilioikeudellisia tapauksia, sillä Brysselillä ei ole toimivaltaa antaa lainsäädäntöä kansallisista ja rikosoikeudellisista tapauksista". Toimittajat ilman rajoja vaatii siksi, että EU:n jäsenvaltiot, Espanja mukaan lukien, hyväksyvät komission suositukset ja säätävät suojaavaa lainsäädäntöä.
