Eläinaktivistit ovat ottaneet tehtäväkseen julistaa härkätaistelujen lakkauttamista, mutta todellisuus on toinen.
Katalonian päätöksen kieltää härkätaistelut kannattajat väittävät, että Kanariansaaret tekivät saman 25 vuotta sitten ilman, että kukaan kiisti sitä, mutta todellisuudessa härkätaistelut eivät ole nimenomaisesti kiellettyjä saarilla, ja jos ne ovat olleet epäsuorasti kiellettyjä, ne voidaan lakkauttaa.Perustuslakituomioistuimen eilen antama tuomio Katalonian parlamentin laista, jolla kiellettiin härkätaisteluesitykset vuonna 2010 Katalonian alueella, on saanut monet ihmettelemään, miksi samaa ei tehty Kanariansaarten vuoden 1991 lailla, jossa härkätaisteluita ja härkäjuoksuja ei ole järjestetty vuosikymmeniin.
Näiden kahden lain välillä on kuitenkin eroja. Ensimmäinen on se, että Kanariansaarten parlamentin eläinsuojelulaissa 8/1991 ei nimenomaisesti mainita härkätaistelua tai härkätaisteluesityksiä, vaan siinä kielletään "eläinten käyttäminen taisteluissa, festivaaleissa, esityksissä ja muussa toiminnassa, johon liittyy huonoa kohtelua, julmuutta ja kärsimystä".
Tästä syystä on aina ymmärretty, että tämä laki kielsi härkätaistelut Kanariansaarilla, joilla tämäntyyppisiä näytöksiä ei enää järjestetty jo kauan aiemmin, mikä johtui useista eri tekijöistä, kuten fanien vähyydestä ja härkien kuljettamisesta mantereelta saarille aiheutuneista korkeista kustannuksista.
Viimeinen härkätaistelu Kanariansaarilla järjestettiin itse asiassa seitsemän vuotta ennen tätä lakia: 7. tammikuuta 1984 Santa Cruz de Teneriffan härkätaisteluareenalla, joka on nykyään käytännössä hylätty.
Kanariansaarten laki itsessään on kuitenkin moniselitteinen, ja se on antanut aihetta erilaisiin tulkintoihin, sillä sen 1 artiklassa todetaan, että sen tavoitteena on säännellä "kotieläinten ja erityisesti lemmikkieläinten suojelua".
Onko härkä kotieläin? No, se riippuu käytetyistä kriteereistä. Kanariansaarten lain mukaan näin voisi olla, koska 2 artiklassa säädetään, että "kotieläimillä" tarkoitetaan tässä asetuksessa "eläimiä, jotka ovat riippuvaisia ihmisestä elääkseen".
Määritelmä antaa jälleen aihetta keskusteluun: härkä, olipa se kuinka rohkea tahansa, on karjaa, ja sen kasvattajaa kutsutaan karjankasvattajaksi. Onko karja riippuvainen ihmisen kädestä elantonsa saamiseksi vai ei?
Vuoden 1991 Kanariansaarten lain 3 pykälässä vapautetaan sen tekstissä säädetyistä rajoituksista "vankeudessa pidetyt luonnonvaraiset eläimet tai eläimet, jotka on kasvatettu luontoon palauttamista varten". Mutta jälleen kerran se on epäselvä, sillä jos joku väittää, että härät ovat "vankeudessa eläviä villieläimiä", samassa artiklassa todetaan: "Niitä ei kuitenkaan saa kohdella kaltoin".
Todiste siitä, että laki on epäselvä - vaikka Kanariansaarilla ei itse asiassa enää järjestetä härkätaisteluita - on se, että sen hyväksyneen parlamentin poliittiset toimijat tulkitsevat sitä eri tavoin. Itsehallintoalueen silloinen presidentti Lorenzo Olarte, UCD:n historiallinen jäsen ja sittemmin CC:n jäsen, on kirjoittanut useaan otteeseen, että härkätaistelujen kielto Kanariansaarilla "on olematon", koska laki koskee vain "kotieläimiä".
Yksi lain puolestapuhujista, useiden lainsäädäntökausien ajan PP:n kansanedustajana toiminut Miguel Cabrera Pérez Camacho, puolustaa kuitenkin sitä, että Kanariansaarilla on kielletty kaikki eläimillä käytävät veriset näytökset lukuun ottamatta kukkotappeluita (jotka on nimenomaisesti vapautettu laissa niiden perinteisten juurien vuoksi saarilla).
Tosiasia on, että Kanariansaaria nykyään hallitsevat tahot eivät ole yhtä selvillä. Nykyinen maatalous- ja karjankasvatusministeri Narvay Quintero (CC) pyysi viime virkakaudella senaattia pakottamaan TVE:n olemaan lähettämättä härkätaisteluita Kanariansaarilla sillä perusteella, että nämä spektaakkelit ovat kiellettyjä saaristossa.
Miten tahansa Kanariansaarten lakia tulkitaankin, perustuslakituomioistuimen päätös mahdollisesti poistaa sen edelleen aiheuttaman epäselvyyden, kun otetaan huomioon perustelut, joita se on käyttänyt Katalonian lain kumoamiseksi ja jotka ovat osittain voimassa: kaksi kongressin myöhemmin hyväksymää lakia, vuonna 2013 annettu laki, jolla säännellään härkätaisteluita, ja vuonna 2015 annettu laki, jolla suojellaan aineetonta perintöä.
Jälkimmäisellä suojellaan härkätaistelua Espanjan kulttuuriperintönä. Perustuslakituomioistuin on todennut, että sen tuomiossa tunnustetaan Katalonian toimivalta eläinten hyväksikäyttöä ja julkisia näytöksiä koskevissa asioissa, mutta siinä todetaan myös, että se ei voi puuttua valtion toimivaltaan kulttuuriperinnön alalla, joka kuuluu härkätaistelujen suojelun piiriin.
Kanarian saarilla ei suojella Espanjan kulttuuriperintöä joksi härkätaistelu on Espanjan laissa luokiteltu.
