Manuel Vicenten mielipidekirjoitus tänään El Paísissa.
Halveksunta
Samalla kun poliittinen katkeruus jatkuu, leipuri valmistaa jokapäiväisen leipämme, putkimies korjaa putken tai tippuvan hanan, ja ihmiset tulevat ja menevät, kukin ongelmineen.Onneksi parlamentin päivittäin meille tarjoilema poliittinen raivo ei ole vielä levinnyt kaduille. Syvimmän Espanjan kylien baareissa ihmiset pelaavat yhä yhdessä tutea ja viittovat toisilleen pareittain, että toinen äänestää Voxia ja toinen PSOE:tä. Sairaaloissa kukaan potilas ei kysy, onko kirurgi vasemmistolainen vai oikeistolainen. Ravintoloissa istutaan pöydässä välittämättä omistajan tai tarjoilijan ideologiasta. Naapurit hississä tervehtivät toisiaan edelleen tiettyä sydämellisyyttä osoittaen. Huolimatta siitä, että jotkut perustuslakituomioistuimen ja oikeuslaitoksen yleisneuvoston tuomarit kapinoivat ja kieltäytyvät ensimmäisinä noudattamasta virkaansa kuuluvia lakeja piittaamatta julkisesta mielipiteestä, kadulla verovelvolliset, jotka eivät suinkaan noudata tätä katastrofaalista esimerkkiä, pyrkivät paremmin tai huonommin hoitamaan velvollisuutensa, muun muassa siksi, että jos he eivät tee niin, heidät erotetaan työstään, mitä ei tapahdu tällaisten ylhäisten tuomareiden kanssa. Samaan aikaan kun tämä poliittinen skandaali jatkuu, leipuri valmistaa jokapäiväisen leipämme, putkimies korjaa putken tai tippuvan hanan, kauppias myy tavaroitaan hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla, ja ihmiset tulevat ja menevät, kukin omine ongelmineen. Jos poliitikkojen näyttämönä tarjoama viha laskeutuisi yhteiskuntaan, kuvitelkaa, millaista olisi tänään, 24. joulukuuta, nauttia jouluaaton illallisella mädäntyneitä hammasahvenia, myrkytettyä nugattia ja pöydässä huutavia lankomiehiä. Kain ei ole vielä saastuttanut ihmisiä, mutta olen nähnyt erään syvällä Espanjassa sijaitsevan kylän baarissa talonpojan leikkivän huutokaupanpitäjää ja nostavan toisinaan katseensa kohti televisiota, jossa näkyi perustuslakituomioistuimen tuomareita. Hänen katseensa oli halveksiva, kuin jonkun sellaisen, joka epäilemättä uskoi olevansa moraalisesti ylivertainen.
https://elpais.com/opinion/2022-12-24/el-desprecio.html
