Espanja: Sosiaaliluokka, johon kuulumme, vaikuttaa siihen, miten hahmotamme todellisuutta, miltä meistä tuntuu ja miten käyttäydymme. Esimerkiksi lukuisat tutkimukset osoittavat, että alemman luokan ihmisillä on taipumus kokea ympärillään tapahtuvat asiat riippuvaisiksi ulkoisista voimista, joihin he eivät voi vaikuttaa, että he ovat empaattisempia ja myötätuntoisempia ja että he ovat taipuvaisempia osoittamaan altruistista käyttäytymistä kuin ylemmän luokan ihmiset.
Viime vuosina kiinnostus alempaan sosiaaliluokkaan kuulumisen psykososiaalisten seurausten tutkimiseen on lisääntynyt huomattavasti. Lisäksi se, että nykyiset taloudelliset vaikeudet ja epävakaus lisäävät luokkien välisiä eroja, tekee tämän luokan psykologisesta tutkimuksesta kiistatta merkityksellistä yhteiskunnallisella tasolla.Psykologisesti on ymmärrettävämpää, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat kansalaiset yrittävät sivuuttaa tilanteensa ja uskotella itselleen, että he kuuluvat keskiluokkaan, jonka elämäntapaan heillä ei ole oikeasti varaa. Itse asiassa erityisesti suuren laman aiheuttamien vaikeuksien jälkeen tämä vähävaraisten itsensä vakuuttaminen tapahtuu makrotasolla, jossa jopa suuri enemmistö työntekijöistä, jotka eivät ole lähelläkään tuhansia, väittää myös pitävänsä itseään keskiluokkaisina. Ei ole lainkaan yllättävää, että näin tapahtuu yhteiskunnassa, jossa yksilön menestystä mitataan virheellisesti ja useimmiten yksinomaan hänen taloudellisen kapasiteettinsa perusteella, ikään kuin muita yhtä tärkeitä tai tärkeämpiä henkilökohtaisen menestyksen lähteitä ei olisi.
Sosiaaliset kontekstit, jotka määrittelevät yhteiskuntaluokkamme ja joissa kasvamme ja elämme muiden yksilöiden kanssa, vaikuttavat osaltaan tietynlaisen ajattelu-, tunne- ja toimintajärjestelmän kehittymiseen, joka puolestaan vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme muihin. Tämän näkökulman mukaan alemman luokan ihmisten ympäristöä määrittävät tekijät - epävarmuus, haavoittuvuus, uhka jne. - vaikuttavat osaltaan siihen, että he kokevat, että asiat (esim. heidän toimintansa, henkilökohtaiset mahdollisuutensa tai sosiaaliset tilanteet) eivät riipu heistä itsestään vaan ulkoisista (tai kontekstuaalisista) tekijöistä, joita he eivät voi hallita.
Näin ollen alemman luokan ihmisten ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä ohjaisi kontekstisidonnainen orientaatio. Toisin sanoen he kiinnittävät huomionsa ympäristönsä ulkoisiin seikkoihin, mikä saa heidät tulkitsemaan, että heille tapahtuvat asiat ja heidän omat tekonsa ovat vahvasti tilannekohtaisten tai hallitsemattomien syiden vaikutuksen alaisia. Toisin kuin yläluokan ihmiset, he ovat myös herkempiä muiden ihmisten antamalle tiedolle ajatuksista, teoista jne.
Toisaalta ylemmän luokan ihmisille, joilla on enemmän taloudellisia resursseja ja jotka ovat sosiaalisessa hierarkiassa korkeammalla, on kehittynyt ympäristö, jolle on ominaista turvallisuus, valinnanvapaus ja vakaus. Näin ollen nämä yksilöt voivat oppia ymmärtämään, että heillä on kyky vaikuttaa enemmän ympäristöönsä, joka riippuu ensisijaisesti yksilöllisistä ja hallittavissa olevista näkökohdista. Tällaisia yksilöitä ohjaisi individualistinen suuntautuminen.
Tutkimusten mukaan keskiluokka on kuolemassa sukupuuttoon, mutta suuri osa väestöstä katsoo, kuten olemme nähneet, olevansa osa keskiluokkaa. Todellisuudessa ei ole juurikaan yksimielisyyttä siitä, mitä keskiluokkaan kuuluminen oikeastaan tarkoittaa. Tiedämme, että se on harhaanjohtava käsite, sillä vaikka tulot olisivat samat, Madridissa ei eletä samalla tavalla kuin Huelvassa.
Sama pätee Yhdysvalloissa, jossa lähes 70 prosenttia yhteiskunnasta kutsuu itseään keskiluokaksi, vaikka jotkut lausunnot ovatkin yllättäviä, kuten Palo Altossa (Kaliforniassa) asuvan ohjelmistoinsinööri Marvin Chanin lausunto, joka 400 000 dollarin vuosiansiosta (noin 354 000 euroa) huolimatta totesi äskettäin pitävänsä itseään keskiluokkaisena kuukausittaisten menojensa määrän vuoksi. Vuodesta 1980 lähtien mahdollisuuksien maassa vain yläluokka on pitänyt tulotasonsa maan talouden kehityksen mukaisena. Keskiluokka on pysynyt suurelta osin ennallaan suhteessa kokonaistaloudelliseen kasvuun.
Jotain vastaavaa on tapahtunut Espanjassa. 1980-luvun puolivälistä 1990-luvulle he ansaitsivat yhden prosentin enemmän, mutta viimeisten 10 vuoden aikana prosenttiosuus on laskenut 0,3 prosenttiin, ja viimeisten 30 vuoden aikana heidän tulojensa kasvu on ollut 33 prosenttia pienempi kuin yläluokan tulojen kasvu. Tutkimusten mukaan Espanja on Ruotsin ohella ainoa maa, jossa lähes koko keskiluokasta poistunut väestö (3,7 %) on siirtynyt alempaan luokkaan (3,6 %). Ilmiö on kummallinen: aivan kuten Chan tuntee itsensä keskiluokkaiseksi, vaikka on menojensa vuoksi yläluokkaa, myös päinvastoin: alempi luokka pitää edelleen itseään keskiluokkaisena omien ansioidensa vuoksi maassamme.
Lopuksi haluan viitata anekdoottiin, jota Emmanuel Rodríguez kommentoi kirjassaan "El efecto clase media: crítica y crisis de la práctica social": presidentti Nixon antoi helmikuussa 1971 kenraali Vernon Waltersille diplomaattisen tehtävän Espanjaan, jotta tämä voisi puhua Francon kanssa ja jotenkin selvittää, mitä Caudillo aikoi tehdä ja mitä Espanjassa tapahtuisi, kun hän ei enää olisi siellä. Franco otti hänet vastaan Audienciassa yhdessä ministeri López Bravon kanssa. Tyypilliseen galicialaiseen tyyliinsä Franco keskeytti Nixonin lähettilään ja sanoi: "Teidän presidente haluaa todella tietää, mitä tapahtuu kuolemani jälkeen, eikö totta?". Katsokaas, prinssi Juan Carlosista tulee seuraajani kuninkaan tittelillä, koska toisin ei voi olla, ja Espanja lähtee pitkälle tielle, jota te ranskalaiset ja englantilaiset haluatte: demokratiaan, pornografiaan, huumeisiin, ja mitä vielä. Tulee tapahtumaan suuria hullutuksia, mutta mikään niistä ei ole Espanjalle kohtalokas". Kenraali Waltersin vaatimuksesta Franco sanoi: "Aion jättää jotain, mitä en löytänyt neljäkymmentä vuotta sitten, kun tulin valtaan, nimittäin keskiluokan. Kertokaa presidentillenne, että hän voi olla varma siitä, että uutta sisällissotaa ei tule.
https://www.nuevatribuna.es/articulo/sociedad/psicologia-social-clases-medias-antropologia-realidad/20221228141244206515.html
