Alueellisen vallan heikentämisestä Espanjan yhtenäisyyden puolustamiseen: yhdeksän vuotta perustuslakituomioistuimen toimintaa konservatiivisen enemmistön johdolla.
Tuomioistuin lykkäsi aborttilakia koskevaa keskustelua, hyväksyi PP-hallitusten oikeuksien leikkaukset, jarrutti itsenäisyyshaastetta ja rajoitti autonomisten yhteisöjen lainsäädäntövaltaa.Perustuslakituomioistuin on päätöksillään sanellut Espanjan lähihistoriaa. Takauselin, jota on yhdeksän viime vuoden ajan hallinnut PP:n ehdotuksesta valittu tuomareiden enemmistö, on rakentanut tuomioiden ja tuomioiden muurin - joista useimmat ovat olleet yksimielisiä - Katalonian Generalitatin irtautumisyrityksiä vastaan. Toisaalta sen päätökset ovat muuttaneet maata, jossa on nyt perustuslaillista käännyttää maahanmuuttaja rajalla ilman, että hänellä on asianajaja, joka puolustaa häntä, tai jossa on laillista tukea sukupuolen perusteella syrjiviä kouluja julkisista varoista, koska "eriytetty opetusjärjestelmä on pedagoginen vaihtoehto, jota ei voida pitää syrjivänä". Kuka tahansa kansalainen voi joutua vankilaan Espanjan lipun polttamisesta tai vapautua vankilasta, vaikka hän vitsailisi terrorismista, tuomioistuimen tänä aikana tekemien perustuslain monipuolisten tulkintojen mukaan. PP:n hallituksen edellinen veroarmahdus julistettiin perustuslain vastaiseksi ilman seurauksia armahdetuille. Tuomioistuin piti myös voimassa toistaiseksi voimassa olevan vankeusrangaistuksen (ankarin rangaistus rikoslain uudistuksessa), koska se ei ole "epäinhimillinen eikä halventava", sekä terveyskortin poistamisen maahanmuuttajilta, joilla ei ole oleskelulupaa Espanjassa, mikä on yksi Mariano Rajoyn hallituksen talouskriisin aikana hyväksymistä leikkauksista.
Yhdeksän vuoden aikana annetut tuomiot osoittavat myös, miten konservatiivisen enemmistön äänten ansiosta osa alueellisista laeista voitiin kumota sillä perusteella, että niillä ei ollut toimivaltaa, kun taas edistyksellinen vähemmistö allekirjoitti yksityisiä äänestyksiä, joissa valitettiin perustuslain "rajoittavaa tulkintaa".
Neljä parlamenttia (Navarra, La Rioja, Cantabria ja Katalonia) hyväksyi vuosina 2015 ja 2016 lakeja, joilla kiellettiin fracking niiden alueella; kukaan ei voinut harjoittaa liiketoimintaa, jossa rikotaan maaperää kaasun saamiseksi. Perustuslakituomioistuin kumosi nämä säännöt, koska toimenpide ylitti autonomisen toimivallan ja sen saattoi hyväksyä vain keskushallinto. Viisi vuotta myöhemmin Espanjan parlamentti äänesti kansallisen hallituksen ajaman ilmastonmuutoksen vastaisen lain puolesta, jonka tarkoituksena oli muun muassa tehdä murtohiilivoiman louhinta Espanjassa laittomaksi.
Baleaarit halusivat kieltää härkätaistelut, ja sen alueellinen kamari kannatti asetusta, jolla estetään eläimen kuolema härkätaisteluareenassa. Perustuslakituomioistuin totesi kuitenkin, että tätä lakia ei voitu soveltaa, koska se "häiritsi tai heikensi valtion toimivaltaa aineettoman kulttuuriperinnön suhteen". Katalonia teki samoin kuin Baleaarit, ja tulos oli sama. Tässä tapauksessa ei ollut olemassa valtion lakia, joka olisi mahdollistanut sen, mikä osoittautui mahdottomaksi näille yhteisöille.
Perustuslakituomioistuin kumosi nämä ja muut alueelliset lait yhdellä ainoalla perustelulla: on kiellettyä kieltää valtion toimivaltaan kuuluvia asioita. Näissä tuomioissa oli yksittäisiä ääniä edistyksellisiltä tuomareilta, jotka varoittivat näiden tuomioiden vääristyneistä vaikutuksista: "Itsenäinen valtio murenee tai yhteisöjen toimivaltuuksia vähennetään tuomioistuimen tekemän perustuslain rajoittavan tulkinnan vuoksi", sanottiin yhdessä näistä äänistä.
Perustuslakituomioistuimen täysistunnon 12 jäsentä, joiden oletetaan olevan oikeustieteilijöitä, jotka on valittu yliopistoista tai korkeista oikeudellisista elimistä kahden puolueen -PSOE:n ja PP:n- toimesta, jotka ovat jakaneet 40 vuotta vallan Espanjassa, antoivat tuomionsa kaikenlaisista kysymyksistä: maan yhtenäisyyttä uhkaavista uhkista aina vankilaan tuomitun räppärin loukkaavien ja ironisten säkeiden merkitykseen.
Tuomioistuin, jonka tehtävänä on varmistaa perustuslain kunnioittaminen, tulkita perustuslakia ja jakaa parasta oikeutta, on antanut yhdeksän viime vuoden aikana 1 935 tuomiota konservatiivisen enemmistön aikana. Näistä 473 tuomittiin eriävien mielipiteiden perusteella, mikä on tuomareiden välisen erimielisyyden symboli.
Baleaarit halusivat kieltää härkätaistelut, ja sen alueellinen kamari kannatti asetusta, jolla estetään eläimen kuolema härkätaisteluareenassa. Perustuslakituomioistuin totesi kuitenkin, että tätä lakia ei voitu soveltaa, koska se "häiritsi tai heikensi valtion toimivaltaa aineettoman kulttuuriperinnön suhteen". Katalonia teki samoin kuin Baleaarit, ja tulos oli sama. Tässä tapauksessa ei ollut olemassa valtion lakia, joka olisi mahdollistanut sen, mikä osoittautui mahdottomaksi näille yhteisöille.
Perustuslakituomioistuin kumosi nämä ja muut alueelliset lait yhdellä ainoalla perustelulla: on kiellettyä kieltää valtion toimivaltaan kuuluvia asioita. Näissä tuomioissa oli yksittäisiä ääniä edistyksellisiltä tuomareilta, jotka varoittivat näiden tuomioiden vääristyneistä vaikutuksista: "Itsenäinen valtio murenee tai yhteisöjen toimivaltuuksia vähennetään tuomioistuimen tekemän perustuslain rajoittavan tulkinnan vuoksi", sanottiin yhdessä näistä äänistä.
Perustuslakituomioistuimen täysistunnon 12 jäsentä, joiden oletetaan olevan oikeustieteilijöitä, jotka on valittu yliopistoista tai korkeista oikeudellisista elimistä kahden puolueen -PSOE:n ja PP:n- toimesta, jotka ovat jakaneet 40 vuotta vallan Espanjassa, antoivat tuomionsa kaikenlaisista kysymyksistä: maan yhtenäisyyttä uhkaavista uhkista aina vankilaan tuomitun räppärin loukkaavien ja ironisten säkeiden merkitykseen.
Tuomioistuin, jonka tehtävänä on varmistaa perustuslain kunnioittaminen, tulkita perustuslakia ja jakaa parasta oikeutta, on antanut yhdeksän viime vuoden aikana 1 935 tuomiota konservatiivisen enemmistön aikana. Näistä 473 tuomittiin eriävien mielipiteiden perusteella, mikä on tuomareiden välisen erimielisyyden symboli.
Viimeinen konservatiivien toimikausi perustuslakituomioistuimessa (2013-2022) osui samaan aikaan Katalonian itsenäisyysyrityksen alkuun (ensimmäinen laiton äänestys järjestettiin marraskuussa 2014), tuon laittoman haasteen kehittymiseen (kielletty kansanäänestys järjestettiin 1. lokakuuta 2017, minkä jälkeen annettiin kaadettu itsenäisyysjulistus) ja tuon seikkailun päättymiseen, joka johti sen edistäjät vankilaan (tuomio marraskuussa 2019). Lähes kaikissa näissä tapauksissa perustuslakituomioistuimella oli johtava rooli Katalonian perustuslain vastaisen itsenäistymisprosessin jarruttamisessa ja oikeudenkäynnin laillisuuden vahvistamisessa ja asianosaisten tuomitsemisessa.
Vuosina 2014-2022 annettiin lähes yksimielisesti kaksi tusinaa päätöstä ja määräystä Espanjan yhtenäisyyden puolustamiseksi tuomitsemalla itsenäisyyttä kannattavat suunnitelmat, jotka toteutettiin parlamentin päätöslauselmilla ja laeilla, jotka perustuslakituomioistuin keskeytti ja sitten kumosi. Joissakin yksittäisissä äänestyksissä (jopa kolme edistyksellistä tuomaria yhdistyi joissakin päätöksissä) kyseenalaistettiin korkeimman oikeuden itsenäisyyttä kannattavien johtajien tuomitseminen "suhteettomana" tai hylättiin Oriol Junquerasiin sovellettu ennaltaehkäisevä vankeustoimenpide.
Kun Espanjasta irtautumisyritys oli tukahdutettu ja osa sen tukijoista tuomittu ja vangittu, tuomioistuin hylkäsi kymmeniä itsenäisyyttä kannattavien johtajien vetoomuksia.
Epidemia: hälytystilasta hätätilanteeseen
Vuosina 2014-2022 annettiin lähes yksimielisesti kaksi tusinaa päätöstä ja määräystä Espanjan yhtenäisyyden puolustamiseksi tuomitsemalla itsenäisyyttä kannattavat suunnitelmat, jotka toteutettiin parlamentin päätöslauselmilla ja laeilla, jotka perustuslakituomioistuin keskeytti ja sitten kumosi. Joissakin yksittäisissä äänestyksissä (jopa kolme edistyksellistä tuomaria yhdistyi joissakin päätöksissä) kyseenalaistettiin korkeimman oikeuden itsenäisyyttä kannattavien johtajien tuomitseminen "suhteettomana" tai hylättiin Oriol Junquerasiin sovellettu ennaltaehkäisevä vankeustoimenpide.
Kun Espanjasta irtautumisyritys oli tukahdutettu ja osa sen tukijoista tuomittu ja vangittu, tuomioistuin hylkäsi kymmeniä itsenäisyyttä kannattavien johtajien vetoomuksia.
Epidemia: hälytystilasta hätätilanteeseen
Maaliskuun 14. päivänä annetulla hälytysasetuksella 463/2020 määrättiin Espanjassa sulku koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Perustuslakituomioistuin jakaantui kahtia kiivaiden keskustelujen jälkeen, jotka päättyivät siihen, että koko väestöä koskevan kotiarestin määräämistä koskevan artiklan todettiin olevan perustuslain vastainen. Enemmistö katsoi, että asianmukainen oikeudellinen väline tällaiseen rajoittavaan toimenpiteeseen oli hätätila eikä hälytystila. Tuomio, jota viisi konservatiivituomaria ja yksi PSOE:n ehdotuksesta valittu tuomari kannattivat, oli isku Pedro Sánchezin hallitukselle, mutta sillä ei ollut vaikutusta kansalaisiin, koska hälytysasetus ei ollut voimassa, kun perustuslakituomioistuin antoi tuomionsa. Tuomioistuin katsoi, että toteutetut toimenpiteet olivat välttämättömiä, mutta se katsoi, että niiden toteuttamiseen käytetty oikeudellinen väline oli virheellinen. Kahdella muulla päätöksellä kumottiin pandemian vastaisiin toimenpiteisiin liittyvien muiden asetusten eri osia.
Sulkulain hyväksyminen
Partido Popularin Mariano Rajoyn hallituksen säätämästä kansalaisten turvallisuutta koskevasta laista, joka tunnetaan nimellä "suukapulalaki", valitettiin sillä perusteella, että se loukkasi perusihmisoikeuksia. Näistä oikeuksista vetoomuksessa korostettiin niiden maahanmuuttajien oikeuksia, jotka astuvat Espanjan alueelle ja jotka palautetaan ilman takeita. Perustuslakituomioistuin hyväksyi konservatiivisen enemmistön tukemassa hämmentävässä lausunnossaan 'kuumat palautukset' seuraavasti: "Hylkäämisessä kunnioitetaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä suojelusäännöksiä, joiden sopimuspuolena Espanja on. Aineelliset toimet ovat perustuslaillisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellista valvontaa, joka voidaan suorittaa ulkomaisen henkilön kussakin tapauksessa nostamien kanteiden ja muutoksenhakujen perusteella." Sisäministeriö ja oikeusministeriö käyttävät nyt tätä perustuslaillista perustelua puolustaakseen viime kuukausina dokumentoitujen rajalta hylkäämisten laillisuutta.
Sananvapaus voittaa ja häviää
Joissakin tuomioissa, kuten Cesar Strawberryn vankeusrangaistuksen poistamisessa, edistyttiin sananvapauden suojelemisessa. Tuon päätöksen esittelijä oli edistyksellinen tuomari Juan Antonio Xiol, joka vastusti vuoden vankeusrangaistusta, jonka korkein oikeus oli langettanut Def con Dos -yhtyeen musiikilliselle johtajalle kuudesta twiitistä, joissa hän ironisoi Grapon ja ETAn paluuta tai hyökkäystä, joka maksoi Carrero Blancon hengen.
Toisessa tuomiossa, jota kuusi konservatiiviryhmän seitsemästä tuomarista kannatti, pidettiin kuitenkin voimassa Espanjan lipun polttamista edistäneen ammattiyhdistysaktivistin vankeustuomio. Tuomion mukaan Espanjan lipun loukkaukset eivät kuulu sananvapauden piiriin. Perustuslakituomioistuin kumosi myös Katalonian parlamentin kuningas Felipe VI:ta kohtaan esittämät erittäin kriittiset lausunnot.
Aborttilaki, laatikossa
PP valitsi entisen edustajansa Andrés Olleron, abortinvastaiseksi julistautuneen henkilön, perustuslakituomioistuimen tuomariksi vuonna 2012, vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun kongressi oli hyväksynyt lain abortin aikarajoista. Tämä laki korvasi vuonna 1985 hyväksytyn lain, joka salli abortin vain silloin, kun äidin fyysinen tai henkinen terveys oli vakavasti vaarassa, raiskaus tai sikiön epämuodostumat. Vuonna 2010 hyväksytyn lain mukaan abortti olisi ilmainen raskauden ensimmäisten 14 viikon aikana.
Ollero oli vastuussa tämän abortin aikarajoja koskevan lain tuomion laatimisesta, josta hänen oma puolueensa oli valittanut. Vuosien ajan perustuslakituomioistuimen puheenjohtajat päättivät "varovaisuuttaan" laittaa tuomion laatikkoon, koska tuolloin hallituksessa ollut PP oli luvannut uudistaa lakia sen perustuslainmukaisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Mutta vuonna 2017, kun Rajoy oli jo päättänyt olla muuttamatta niitä pykäliä, joista PP oli valittanut määräaikoja koskevassa laissa, perustuslakituomioistuin uudistettiin ja Ollero pyrki sen puheenjohtajaksi. Tämä tuomari sanoo, että sosialistijohtaja Alfredo Pérez Rubalcaba painosti Rajoyn hallitusta estämään tämän mahdollisuuden sillä perusteella, että aborttilaki julistettaisiin silloin perustuslain vastaiseksi. Tosiasia on, että Ollero ei koskaan ollut perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja, ja PP:n lakia koskeva valitus, jota PP ei enää vaivaudu puolustamaan, on edelleen laatikossa. Ja nyt konservatiivit ovat menettäneet enemmistönsä tuomioistuimessa.
https://elpais.com/espana/2022-12-31/de-la-merma-del-poder-autonomico-a-la-defensa-de-la-unidad-de-espana-nueve-anos-de-constitucional-de-mayoria-conservadora.html
