Detaljit, jotka ennakoivat uutta poliittista sykliä Espanjassa
Yleisvaalien tulos riippuu siitä, kuinka paljon ääniä PSOE menettää ja PP-Vox-tasapaino
Extremadura on äänestänyt lähes yhtä paljon maaseudulla ja kaupungissa, mutta on päättänyt hyvin eri tavalla. Tämä on yksi merkittävimmistä johtopäätöksistä, joita Extremaduran vaalien analyysi jättää yhteisölle, ja se selittää suuressa määrin poliittisen käänteen, joka heijastuu äänestyslipukkeissa. Äänestysaktiivisuus oli käytännössä identtinen kunnissa, joissa asukkaita oli yli ja alle 20 000 – noin 62,7 % – mikä kumoaa kaikki lukemat, jotka perustuvat äänestyjsestä pidättäytymiseen. Avain ei ollut siinä, kuka äänesti, vaan siinä, miten ja kenelle he äänestivät. Lähes 60 % Extremaduran väestönlaskennasta asuu kunnissa, joissa on alle 20 000 asukasta, kun taas 42 % asuu alueen seitsemässä suuressa paikkakunnassa. Kuitenkin molempien maailmojen vaalikäyttäytyminen on ollut radikaalisti erilaista. PSOE on vastustanut paremmin maaseudulla Extremadurassa kuin kaupunkialueilla: lähes 70 % sen äänistä tulee pienistä kunnista, kun taas kaupunkeihin se keskittää vain 30,7 % äänistä. Toisin sanoen, kaupunki häviää ennen maaseutua.
Kontrasti on vieläkin selkeämpi, kun katsomme PP:tä. PP ylläpitää lähes täydellistä tasapainoa kaupunkien ja maaseudun äänien välillä, hyvin samankaltaista kuin väestön todellinen paino. Kaupungeissa he saavat 43,8 % tuesta ja maaseudulla 56,2 %, mikä vahvistaa, että PP on saavuttanut yhtenäisen ja toteutuksen. Vox puolestaan toistaa samanlaista kaavaa, kun taas Unidas osoittaa suurempia kaupunkien äänien keskittymistä. Lopputulos on selvä: PP vakiinnuttaa asemansa sekä maaseudulla että kaupungissa ja muodostuu uuden Extremaduran poliittisen kartan keskeiseksi akseliksi. Kunnissa, joissa on alle 20 000 asukasta, PP ja PSOE ovat edelleen kaksi päävoimaa, mutta ero ei enää ole aiempien syklien tasolla. PSOE on menettänyt lähes puolet äänestäjistään vuoteen 2023 verrattuna: se säilyttää vain 52 % äänestäjistä. Loput ovat hajallaan äänestämättä jättämisen, PP:rin ja Unidasin välillä. Nämä tiedot ovat erityisen merkityksellisiä, koska ne paljastavat sosialistien äänestäjän sisäisen jakautumisen. Joka neljäs entinen PSOE:n äänestäjä on päättänyt olla äänestämättä; yli 11 % on siirtynyt suoraan PP:lle ja toiset 8 % Unidasille. Kyse ei ole homogeenisesta ideologisesta pakosta, vaan demobilisaation ja siirtymisen yhdistelmästä, joka rankaisee puoluetta ankarasti.
Oikeistoblokissa myös PP:n ja Voxin äänien vaihto on merkittävää. PP säilyttää kolme neljästä äänestäjästä, mutta luovuttaa lähes 17 % Voxille. Siitä huolimatta lopullinen tasapaino on suotuisa: jokaista Voxin PP:lle lähettämää ääntä kohden neljä menee toiseen suuntaan. Oikeisto liikkuu, mutta tekee sen omassa tilassaan, ja PP on hallitseva voima. Ikäanalyysi vahvistaa tätä kehitystä. PP on eniten ääniä saanut puolue yli 29-vuotiaiden joukossa ja on vasta toiseksi nuorimpien joukossa, joissa Vox johtaa. PSOE puolestaan on kolmas voima alle 30-vuotiaiden joukossa, mikä on huolestuttava merkki puolueelle, joka on perinteisesti nojannut sukupolvien uskollisuuteen. Extremaduran lopullinen kuva on vaihtelu: PP on noussut yli viisi prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2023 yleisvaaleihin; Vox ja Unidas kasvavat noin kolmella prosenttiyksiköllä; PSOE putoaa yli kolmetoista.
Jos tätä mallia laajennettaisiin koko Espanjaan, vaaleja edeltävä skenaario piirtäisi maan, jossa on selvästi vahvistunut PP, PSOE pelkistetty minimikilpailijaksi ja oikeistoblokki, jolla on riittävä enemmistö hallittavaksi.
