Kyberpuolustus valtaa alaa militarisoinnin aikakaudella.
Kybertoimintaympäristön yhteisesikunta investoi uusiin valmiuksiin, jotka nostavat Espanjan Naton eturintamaan tällä alalla.
Kyberturvallisuus on yksi hallituksen tärkeimmistä prioriteeteista. Kun Pedro Sánchez ilmoitti viime huhtikuussa 10 471 miljoonan lisäyksestä puolustusmenoihin yhteensä 33 123 miljoonaan vuonna 2025 – ja siten noudattavansa sitoumusta käyttää 2 prosenttia Naton vuonna 2014 hankkimasta kulutussitoumuksesta Walesissa (Iso-Britannia) – hän antoi jo aiejulistuksen: kyse on "digitaalisen kilven luomisesta Espanjalle". Sánchez ilmoitti suurella fanfaarilla lehdistötilaisuudessa. Ja todellakin, vain kolme kuukautta myöhemmin, kenraali Federico Juste de Santa Ana, Joint Cyberspace Commandin (MCCE) toinen komentaja, vahvistaa tämän: "Olemme hyvässä hetkessä", hän sanoo.
Yksi projekteista, joihin MCCE on uppoutunut ja joka johtaa ja koordinoi kaikkea, mikä liittyy neljänteen alueeseen, kyberverkkoon, on kyberkenttä. "Se on virtuaalinen harjoitusalue. Se simuloi verkkoa, jossa asiantuntijat tarkistavat, olemmeko todella haavoittuvia", Juste de Santa Ana selitti viikkoja sitten puhelimessa. Siihen kuuluu salaisen järjestelmän, esimerkiksi kansallisen tiedustelukeskuksen (CNI) 'kopioiminen' ja harjoittelua sen selvittämiseksi, onko siinä tietoturvahalkeamia ja haavoittuvuuksia. Tällä järjestelmällä, johon on investoitu noin viisi miljoonaa euroa, Espanja on Naton eturintamassa tällä alalla. "Ei ole toista maata [NATOssa], joka voisi tehdä tämän salaisilla järjestelmillä. Ainakaan sitä ei tiedetä julkisesti, sanoo Ilma- ja avaruusvoimiin kuuluva kenraali, joka ilmoittaa, että kun kyberkenttä on valmis, odotettavissa vuoden lopussa, sitä tarjotaan myös muille liittolaismaille.
