Incassa, Mallorcalla, käytiin tänään härkätaistelu joka oli taas kerran suuri yleisömenestys. Areena oli silmämääräisesti täynnä yleisöä. Härkätaistelun suosioon vaikutti varmasti se että esiintyjät olivat huippuluokkaa. Rejoneadori Andy Cartagena, härkätaistelijat Antonio Ferrera sekä Borja Jiménez.
Tänä vuonna Incan areenalla on ollut jo kaksi härkätaistelua, areena täynnä, suurilla nimillä, saarella jossa pahojen kielten mukaan kukaan ei käy härkätaisteluissa, eikö se niin ollut härkätaistelun vastustajat? Vielä kaiken lisäksi, Inca ei olisi edes Mallorcalla aivan se ensimmäinen 'kahden tai useamman härkätaistelun paikkakunta' jos areenoita pitäisi valita, joka tekee areenan täyttymisestä vieläkin merkittävämmän. Tämä ei tarkoita etteikö Inca olisi jokaisen paikkakunnan areenalla käytävän härkätaistelun arvoinen, vaan päinvastoin. Kyse on vain siitä että paikkakunta on varsin pieni mutta areena varsin suuri 8000 istuinpaikalla. Incan väkiluku on vuoden 2024 tiedon mukaan 35654 asukasta. Näiden lukujen mukaan teoriassa joka noin neljäs Incalainen käy härkätaisteluissa paikkakunnan areenalla. Turisteja, varsinkaan ulkomaalaisia, ei areenalla juuri käy. Mallorcan eri alueilta tietenkin tulee paikalle mallorcalaisia.
Mallorcalla, eikä muuallakaan Espanjassa, turistit eivät täytä areenoita. Härkätaistelu ei ole turistinäytös. Espanjan ulkopuolelta saapuvat eivät useimmiten edes ole kiinnostuneita härkätaistelusta areenalle mennäkseen. Lippujen hinnat ovat usein myös suurimman osan turisteja lomabudjetin ulkopuolella, olematta silti täysin lompakoiden mahdollisuuksien ulkopuolella.
Älä pelkää härkätaistelussa käydessäsi Mallorcalla (tai Alicantessa), et käy turisteille tarkoitetussa näytöksessä. Incassa ei istuttu areenalla uimapuvussa, ei bikinissä, eikä jaloissa ollut rantakenkiä. Shortseja oli sään takia samoin kuin t-paitoja ja lippalakkejakin muiden päähineiden ohella. Kukaan ei kiroillut englanniksi tai saksaksi. Britti örvellystä ei ollut havaittavissa jos brittejä areenalla yleensä oli.
Areenalle kävellessä oli havaittavissa kesäpukuihin pukeutuneita miehiä areenatyyny (joka päällä istutaan kovalla kivipenkillä) kainalossa, nuoria ja vähemmän nuoria miehia ja naisia farkuissa ja kesämekoissa, hienoissa kengissä (arvostaen saaren kenkäteollisuutta), naisia tyylikkäillä kampauksilla ja miehet parhaansa tehden. Monella oli mukana joko paikallinen sanomalehti tai härkätaistelujulkaisu. Aplausos oli silmämääräisesti härkätaistelujulkaisujen voittaja.
Henkilöitä jotka ovat puhuneet saarella syvään juurtuneissa härkätaisteluissa kävijöitä vastaan ei voi muuta kuin sääliä. Härkätaistelun ystävät käyvät peri Mallorcalaisessa, peri Espanjalaisessa, peri paikallisessa näytöksessa jolla on pidemmät juuret saarella kuin turismilla tai turisteille järjestettävillä pseudo-Espanjalaisilla näytöksillä kaikkine kliseineen.
Ensimmäinen härkänäytös, joista härkätaistelut polveutuvat, järjestettiin Mallorcalla vuonna 1230. Härkätaisteluilla on siis 795 vuotta historiaa Mallorcalla.
Ihminen joka sanoo että härkätaistelut eivät kuulu Mallorcalle ei varmasti pidä 795 vuoden härkätaistelu historiaa merkittävänä tai sitä että areenat täyttyvät katsojista taistelu taistelun jälkeen.
Härkätaistelun päätyttyä areenalta poistui silmämääräisesti satoja, tuhansiakin, iloisen tuntuisia ja hyvä tuulista ihmistä joista osa suuntasi lähimpään baariin (pää asiassa Palmassa) tai ravintolaan jatkamaan keskustelua härkätaistelusta ja sen monesta mielenkiintoisesta aspektista. Härkätaistelun tulisi loppua aina ravintolaan tai baariin keskustelun piiriin. Tässä on ehkä yksi syy mikä härkätaistelua kutsutaan myös sivistyneiden ihmisten näytökseksi. Härkätaistelu käydään tietyllä tavalla aina kahdesti: areenalla ollen ja toisen kerran härkätaistelusta keskustellen ravintolan tai baarin pöydässä. Härkätaistelusta ei vain häivytä takaisin kotiin taistelun loputtua.
Keskustelu härkätaistelusta jatkunee huomenna, Palmassa tai Incassa, tavan mukaisesti, aamukahvin ääressä.
