Marokkoon ja Senegaliin osoitettujen miljoonien dollareiden tasa-arvovarojen väärinkäyttö. Hallituksen ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään naisten johtajuutta ja osallistumista muun muassa Hondurasissa, Marokossa ja Malissa.
Espanjan kansainvälisen kehitysyhteistyöviraston (AECID) ohjelmasta jaetaan yli 20 miljoonaa euroa ulkomaille. Hankkeita toteutetaan esimerkiksi Marokossa, Senegalissa, Kolumbiassa ja Malissa, ja niiden tavoitteena on edistää johtajuutta, naisten poliittista osallistumista ja hoitopolitiikkaa. Kaikki tämä toteutetaan mahdollisimman hämärästi.
Meidän on palattava vuoteen 2021 nähdäksemme tämän Ellas+-ohjelman käynnistämisen. ”Sen tavoitteena on lisätä mutta myös nopeuttaa naisten osallistumisen ja todellisen johtajuuden edistymistä kaikilla päätöksenteon tasoilla poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella ja kulttuurisella alalla”, hallitus kuvailee.
Nämä rahastot ovat vuosittain avoinna aloitteille, joita valtiot, kansalaisjärjestöt ja eri kehitysyhteistyötoimijoiden yhteenliittymät esittävät ja jotka haluavat edistää Agenda 2030:n tavoitteen 5 saavuttamista: ”Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen”.
Ohjelman ensimmäisellä kerralla rahoitettiin 15 hanketta 1,45 miljoonalla eurolla julkisista varoista. Edunsaajamaat olivat Kap Verde, Mali, Etiopia, Jordania, Marokko, Mosambik, Palestiina, Bolivia, Costa Rica, Ecuador, Haiti, Peru, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador ja Uruguay.
Vuotta myöhemmin, vuonna 2022, Espanjan hallitus rahoitti 14 hanketta, ja investointien määrä kaksinkertaistui 3,65 miljoonaan euroon. Rahat menivät Etiopiaan, Marokkoon, Maliin, Filippiineille, Palestiinaan, Tunisiaan, Senegaliin, Argentiinaan, Kolumbiaan, Dominikaaniseen tasavaltaan, Paraguayhin, El Salvadoriin ja Guatemalaan.
Investoinnit tasa-arvoon
Vuonna 2023 hankkeiden määrä säilyi ennallaan, mutta määrä nousi viiteen miljoonaan euroon muun muassa Egyptissä, Etiopiassa, Mosambikissa, Nigeriassa, ECOWASissa, Senegalissa, Malissa, Nigerissä ja Burkina Fasossa, Palestiinassa, Senegalissa, Marokossa, Argentiinassa, Boliviassa, Chilessä, Kolumbiassa, Hondurasissa ja Perussa. Absoluuttinen ennätys tehtiin kuitenkin viime vuonna, jolloin 13 hanketta ja yhteensä 5 000 924 euroa investoitiin.
Näiden hankkeiden syrjäinen sijainti tekee mahdottomaksi niiden tarkastamisen, ja ne vievät vuosi toisensa jälkeen julkisia varoja. Monien hankkeiden sisältö on tuntematon, samoin kuin niiden lopputulos, vaikka niihin pyritäänkin löytämään vastauksia.
Pablo Cambronero, joka on entinen edustajainhuoneen sekaryhmän jäsen, on yksi henkilöistä, joka on tuominnut nämä käytännöt eniten. Yksi hänen teorioistaan on, että tämä dynamiikka on ”mahdollinen väline poliittisen korruption rahojen ohjaamiseen”.
Kaksi vuotta sitten hän aloitti José Manuel Albaresin ulkoasiainministeriöön ja Euroopan unioniin kuuluvan Espanjan kansainvälisen kehitysyhteistyön viraston (AECID) taloustietojen kirjanpidollisen analyysin. Kansallisesta tukitietokannasta tähän mennessä poimituista tiedoista hän on paikantanut yli 1,86 miljardia euroa, jotka AECID on jakanut.
Tämän määrän oikeudellinen muoto on ”rahallinen tuki ilman vastiketta”. ”Puhumme viimeisistä neljästä vuodesta, joka on enimmäisaika, jota voidaan analysoida tällä tavoin, koska tämä tietokanta poistaa kaikki ennen neljän vuoden takaista aikaa myönnetyt tuet”, Cambronero sanoi LA RAZÓNille.
Julkisten menojen valvonnan väline
"Tämä on se määrä, jonka olemme pystyneet löytämään, mutta AECID:llä on ilmeisesti enemmän toimintaa, joka ei näy tässä tietokannassa, joten oletettavasti sen tämän oikeudellisen tehtävän nojalla myöntämät julkiset varat ovat suurempia", hän vakuuttaa. Toinen hänen tutkimuskohteistaan oli FONPRODE, joka on omistettu suoralle rahoitukselle valtioiden välisten luottojen, ulkomaisiin rahastoihin tehtävien sijoitusten ja kansalaisjärjestöille myönnettävien suorien varojen kautta. Tämä väline jakaa vuosittain yli 515 miljoonaa euroa.
"Näiden julkisten varojen valvonnan puute on ilmeinen, ja tämä voi olla ihanteellinen kasvualusta kansainvälisen kehitysyhteistyön käyttämiselle, jotta voidaan saavuttaa rankaisemattomuus julkisten varojen ohjaamisessa, joiden väitetään olevan peräisin poliittiseen korruptioon liittyvistä asioista, joista osa on jo asetettu syytteeseen", entinen kansanedustaja tuomitsee. Cambronero mainitsee esimerkkinä Yhdysvallat, jossa tämän välineen toimintaa on analysoitu yksityiskohtaisesti ja jossa tilintarkastus on paljastanut "useita skandaaleja".
Lisäksi hänen mielestään on voitu osoittaa, että tätä apua on käytetty ”ideologioiden ylläpitämiseen ja tiettyjen etujen vesittämiseen”, joilla ei ole juurikaan tekemistä kehityksen kanssa. Yksi hänen aloitteistaan on ollut perustaa väline nimeltä ”Hallinnon tehokkuusosasto”. Sen tavoitteena on analysoida kaikki julkiset varat ja tuomita niiden mahdollinen mielivaltainen tai korruptoitunut käyttö.
