Muslimiveljeskunta puhuttaa Espanjassa ja Ranskassa.
Ranskaa uhkaa hiljainen uhka, poliittisen islamismin leviäminen.
Ranskan sisäministeriön tuore virallinen raportti on herättänyt huolta Muslimiveljeskunnan kasvavasta vaikutuksesta Ranskan yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tiedustelupalvelujen laatimassa asiakirjassa kuvataan asteittaista soluttautumisstrategiaa, joka vaikuttaa kaikkeen urheiluseuroista oppilaitoksiin, kansalaisjärjestöihin, moskeijoihin ja yhteisöjä edustaviin järjestöihin.
Kansallisen turvallisuusneuvoston tarkastamassa raportissa, jonka täysimääräistä julkaisemista ei vieläkään ole odotettu, väitetään, että tämä islamilainen verkosto toimii perimmäisenä tavoitteenaan vakiinnuttaa sharia-laki Ranskaan niin sanottujen "islamilaisten ekosysteemien" kautta. Tämä taktiikka pyrkii muokkaamaan muslimien elämää syntymästä kuolemaan ja luomaan rinnakkaisen rakenteen, joka haastaa tasavaltalaiset sekulaarisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja kansallisen yhteenkuuluvuuden arvot.
Raportin mukaan järjestöllä on ainakin 139 tunnistettua palvontapaikkaa ja lisäksi 68 paikkaa läheisessä vaikutusvallassaan, sekä noin 280 yhdistystä, jotka toimivat keskeisillä aloilla, kuten nuoriso, koulutus ja islamilainen rahoitus. Qatarin, Kuwaitin ja Saudi-Arabian kaltaisten maiden rahoittama Veljeskunta on hyödyntänyt institutionaalisia aukkoja ja yhteiskunnallista tyytymättömyyttä laajentaakseen vaikutusverkostoaan turvautumalla uhrinarratiiviin, jossa sen aikomuksia kyseenalaistavia syytetään "islamofobiasta".
Egyptiläisen ideologin Yusuf al-Qaradawin hahmo on keskeinen liikkeen taktisen kehityksen ymmärtämisen kannalta. Hänen oppinsa "pienemmästä pahasta" antoi Muslimiveljeskunnalle mahdollisuuden pehmentää retoriikkaansa sopeutuakseen länsimaisiin yhteiskuntiin luopumatta kuitenkaan lopullisesta tavoitteestaan. Näin he onnistuivat luomaan näkyvän läsnäolon tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, kuten Pariisissa ja Marseillessa, missä jotkut analyytikot varoittavat "kunnallisen islamismin" syntymisestä.
Poliittinen vastaus on ollut vaihteleva. Oikeistosta Kansallisen yhtymän johtaja Jordan Bardella on vaatinut ryhmän kieltämistä, koska se edustaa "eksistentiaalista uhkaa" Ranskalle. Samaan aikaan radikaalin vasemmiston puolelta Jean-Luc Mélenchon on arvostellut raporttia "islamofobian lietsomisesta". Entinen pääministeri Gabriel Attal on kuitenkin ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä, kuten islamilaisen hunnun kieltämistä alle 15-vuotiailta lapsilta.
Euroopan tasolla asiakirjassa varoitetaan myös liikkeen yhteyksistä mannermaisiin toimijoihin, kuten Euroopan muslimien neuvostoon (CEM) ja muslimiopiskelijoiden liittoon (FEMYSO), ja korostetaan strategiaa, jolla pyritään hyödyntämään EU-rahoitusta ideologisen agendansa edistämiseksi sosiaalisen aktivismin varjolla.
Raportoitujen tapausten lisäksi myös kulttuuritausta nousee esiin ratkaisevana tekijänä. Raportissa korostetaan Ranskan valtion vaikeuksia integroida täysin muslimiyhteisöjä tilanteessa, jossa edistykselliset sektorit näyttävät vähättelevän tai jopa tukevan näitä verkostoja monikulttuurisuuden tai vähemmistöjen edunvalvonnan logiikalla.
Presidentti Emmanuel Macron, joka on tietoinen ilmiön vakavuudesta, on kehottanut hallitustaan esittämään uusia ehdotuksia, jotka vahvistavat maan sekulaarisia arvoja ja pysäyttävät raportissa mainitun hiipivän peitellyn islamisaation. Lyhyesti sanottuna tämä on risteys vapauksien puolustamisen ja tasavaltalaisen identiteetin suojelemisen välillä haasteen edessä, joka asiantuntijoiden mukaan pyrkii voittamaan väkivallan sijaan oveluudella ja sinnikkyydellä.
