Feijóo uusii luottamuksensa Abascalin kanssa PP:n ja Voxin budjettisopimusten jälkeen Murciassa, Valenciassa ja Baleaareilla.
PP:n johtaja rikkoo kaikki instituutiot hallituksen kanssa Abascalin varoitusten jälkeen ja joutuu lähtölaskentaan kongressiinsa totaalisen sodan strategialla Pedro Sánchezia vastaan.
(Partido Popular siis valitsi äärioikeiston liittolaiseksi sosialistien sijasta ehkä mukavuussyistä hallituksen kaatamiseksi, ehkä hyödylliseksi työkaluksi valtaan pääsemiseksi. Eurooppalaisia arvoja tarkastellessa tuntuu oudolta että Espanjalainen puolue tekee yhteistyötä Voxin kaltaisen äärioikeistopuolueen kanssa samalla kun äärioikeistoa eristetään tarkoituksella kaikkialla muualla. EU:ssa nimenomaan yritetään estää sopimuksin äärioikeiston valtaan pääsy vaihtelevalla menestyksellä.)
