Euroviisuviikolla Espanjan valtion televisiossa RTVE:ssä käytiin häirintäkampanja ja tuhoamiskampanja Israelin edustajaa Yuval Raphaelia vastaan, joka on selvinnyt Hamasin tekemästä verilöylystä. RTVE:n puheenjohtaja, Sánchezin nimittämä poliittinen komissaari, seuraa näin PSOE-hallituksen ja sen äärivasemmistolaisten liittolaisten antisemitististä linjaa. Tällä tavoin Espanjan vasemmisto jatkaa sitä pahamaineista perinnettä, joka on ominaista suurelle osalle Espanjan historiaa, aina juutalaisten karkotuksesta sellaisiin edelleen käytössä oleviin ilmaisuihin kuin ”perro judío” tai ”judiada”, joita on nyt lisätty, koska ilmeisen populistinen ja salakavalasti totalitaarinen vasemmisto on löytänyt islamisteista liittolaisia nihilistiseen tuhoamispyrkimykseensä.
Ennen Euroviisujen finaalia RTVE ja sen puheenjohtaja julkaisivat viestin: "Ihmisoikeuksien edessä hiljaisuus ei ole vaihtoehto. Rauhaa ja oikeutta Palestiinalle". Orwell olisi innostunut tästä huonosta Goebbelsista, jonka Sánchez on vetänyt esiin samasta hatusta, johon hän oli piilottanut Ábalosin ja Tezanosin. Tarvitaan kaikki Sánchezin kyynisyys ja vuoden 1984 Big Brother -valheet, jotta hän voi puhua rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta palestiinalaisille ja samalla boikotoida terrori-iskusta selvinnyttä henkilöä. On myös orwellilaista, että he esittävät antisemitisminsä sionisminvastaisuutena, sillä kun he laulavat muka runollista iskulauseen ”Joelta merelle”, he itse asiassa vaativat juutalaisten kansanmurhaa Israelin tuhoamisen kautta. He eivät tietenkään välitä palestiinalaisista pätkääkään eivätkä liikauta sormeakaan - päinvastoin - estääkseen fundamentalisteja ja islamilaisia terroristeja jatkamasta naisten, homoseksuaalien, ateistien ja poliittisten toisinajattelijoiden julmaa syrjintää.
Alain Finkielkraut varoittaa: "Ranskassa antisemitismi on osa äärivasemmistoa ja kasvavaa osaa maahanmuuttajaväestöstä. Erityisen huolestuttavaa on, että äärivasemmisto puolustaa radikaalia ja antisemitististä islamia kahdesta syystä: ideologisista syistä, koska muslimit ovat heille uusia juutalaisia, hylätyjä, mutta myös taktisista syistä, koska Ranskassa on nykyään paljon enemmän muslimeja kuin juutalaisia. Vasemmistolaisella islamismilla on siis myös tulevaisuus, ja se pelottaa minua.
Mutta Espanjassa se on vielä pelottavampaa, koska ranskalaiset antisemitistit eivät ole Elysée-palatsissa, kun taas Espanjassa he ovat Moncloa-palatsissa. Aivan kuten pahimmat totalitaristit kutsuvat itseään ”antifasisteiksi”, raaimmat antisemitistit käyttävät rasisminvastaista kieltä. Natsipuolueisiin liittyvät oikeistolaiset antisemitistit on helppo havaita ja neutralisoida, mutta edistysmielisiä teeskentelevät antisemitistit rokottavat juutalaisvihan myrkkyä sosialisminsa ideologisella nukutuksella. Sosiaalidemokratialla, esimerkiksi El Paísilla, ja Espanjan äärivasemmistolla, puhun nyt vaikkapa Irene Monterosta, on vain yksi asia, jossa ne yhdistyvät: niiden patologinen antisemitismi Se, että he ovat liittoutuneet yrittäessään potkia juutalaisen naisen ulos kilpailusta juutalaisuuden takia, muistuttaa meitä jälleen kerran Israelin olemassaolon tarkoituksesta: juutalaiset eivät ole vieläkään turvassa Euroopassa. Irene Montero vertasi Netanjahua Hitleriin, mutta koska kauhea itävaltalainen antisemitisti mainitaan, on syytä huomauttaa, että hänkin olisi halunnut karkottaa juutalaisen laulajan Euroviisuista, kuten RTVE ja Irene Montero ovat yrittäneet tehdä.
