Röntgenkuva Kanariansaarista, jonka väkiluku jatkaa kasvuaan: kunnat, joissa on enemmän ulkomaalaisia kuin saarelaisia, ja väestönkasvu on yli 100 prosenttia.
Kanariansaarten tilastokeskuksen hiljattain julkaisemat tiedot paljastavat, että lähes joka viides saarilla asuva henkilö on syntynyt maan ulkopuolella. Samaan aikaan aluehallitus on edelleen uppoutunut väestörakenteellista haastetta käsitteleviin tutkimuksiin ja toimikuntiin, mutta ei ole hyväksynyt mitään konkreettista politiikkaa, jolla voitaisiin rajoittaa asukkaiden määrää hauraalla ja pirstaleisella alueella.
Joillekin se oli vain vaikutelma, mutta Kanariansaarten tilastokeskuksen (Istac) tammikuun 2024 tiedot, jotka julkaistiin tänä sunnuntaina, vahvistavat sen: Kanariansaarten väkiluku kasvaa edelleen, ja Espanjan ulkopuolella syntyneiden asukkaiden osuus kasvaa niin paljon, että neljässä saariston 88 kunnasta on jo enemmän ulkomaalaisia kuin saarilla syntyneitä. Ja määrä on kasvussa, sillä se on 22,6 prosenttia saariston asukkaiden kokonaismäärästä, mikä on 5,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (2023). Toisin sanoen lähes joka viides Kanariansaarten asukas on syntynyt maan ulkopuolella.
Istacin toimittamasta röntgenkuvasta jää useita merkityksellisiä tietoja. Tärkein niistä on se, että vaikka maahanmuuttajien saapumisesta veneillä käydään poliittista keskustelua, suurin osa Kanariansaarilla asuvista ulkomaalaisista ei tule Afrikasta vaan Amerikasta. Kolme kansallisuutta erottuu edukseen, joista venezuelalaiset ovat kaikkein tärkeimpiä, ja heitä seuraavat kuubalaiset ja kolumbialaiset. Pelkästään vuonna 2024 Venezuelassa syntyneiden Kanariansaarten asukkaiden määrä kasvoi 5 596 henkilöllä, ja bolivarialaisesta maasta kotoisin olevien asukkaiden kokonaismäärä oli 82 890. Toiseksi eniten ulkomaalaisia asukkaita on Euroopasta, jossa italialaiset erottuvat edukseen, ja heidän määränsä on 43 390 saarilla.
Istacin tietojen perusteella Gran Canaria on saari, jonka asukkaista vähiten ulkomaalaisia on (alle 16 prosenttia). Kolikon toisella puolella on Fuerteventura, jonka asukkaista lähes 40 prosenttia on syntynyt muualla kuin Espanjassa, eli neljä kymmenestä saarella asuvasta henkilöstä ei ole espanjalaisia. Seuraavana on Lanzarote, jonka osuus on yli 33 prosenttia. Sen jälkeen tulevat El Hierro (30,5 %), La Gomera (25,4 %), Teneriffa (24,7 %) ja La Palma (22,6 %).
Fuerteventuran tapaus
Fuerteventuran saarella on viimeisten 25 vuoden aikana Lanzaroten ohella kasvanut eniten Kanariansaarten väkiluku, mutta se on myös saariston saari, jolla asuu tällä hetkellä pienin prosenttiosuus Kanariansaarten väestöstä. Saarilla syntyneiden osuus on vain 33,4 prosenttia kokonaisväestöstä. Loput ovat kotoisin Espanjan ulkopuolelta (lähes 40 prosenttia) tai maan muista itsehallintoalueista (15,6 prosenttia). Fuerteventuralla nämä kaksi prosenttiosuutta ovat itse asiassa Kanariansaarten korkeimmat.
Saaren pohjoisosassa sijaitsevan La Olivan kunnan, jossa sijaitsee kuuluisa Corralejon matkailukeskus, luvut ovat poikkeukselliset. Tässä kunnassa on enemmän ulkomaalaisia kuin espanjalaisia. Heidän osuutensa on 50,74 prosenttia.
Eikä se ole ainoa. Kolmessa muussa Kanariansaarten kunnassa on enemmän muista maista kotoisin olevia kuin maan kansalaisia. Ne ovat Adeje, jossa heitä on 56,52 prosenttia, Arona (51,8 prosenttia) ja Santiago del Teide (51,5 prosenttia). Lisäksi niistä kolmesta kunnasta, joiden väestönkasvu on suurin koko maassa vuonna 2024, kaksi on kanarialaisia: Arrecife, 5,1 prosenttia, ja Granadilla de Abona, 3,9 prosenttia.
Viime tammikuussa julkaistujen Istacin tietojen mukaan Fuerteventuran väkiluku kasvaa vuoden 2024 loppuun mennessä lähes 3 000 hengellä (2,4 prosenttia enemmän) 127 043 asukkaaseen. Ainoastaan Betancuriassa väestön määrä vähenee vain 0,49 prosenttia (4 henkeä vähemmän). Vuonna 2000 alueella oli tuskin 60 000 asukasta, mutta 25 vuodessa väestönkasvu on yli 100 prosenttia eli se on kaksinkertaistunut 126 000 asukkaaseen.
Absoluuttisesti (asukasluku) eniten edellisvuoteen (2023) verrattuna asukasluku kasvoi Teneriffalla, 10 374 uutta asukasta, ja seuraavina olivat Gran Canaria (7 091 asukasta), Lanzarote (4 432), Fuerteventura (2 524), La Palma (1 044), La Gomera (146) ja El Hierro (127).
Suhteellisesti (prosentteina kokonaisväestöstä) Lanzarote ja Fuerteventura ovat kasvaneet eniten: 2,8 prosenttia ja 2 prosenttia. Seuraavina tulevat La Palma (1,2 %), El Hierro ja Teneriffa, jotka molemmat kasvoivat 1,1 prosenttia, Gran Canaria (0,8 %) ja La Gomera (0,7 %).
Mitä hallitus tekee
Kanariansaarten väestönkasvu on ollut vuosikymmeniä erittäin nopeaa, mikä on johtanut julkisten palvelujen, teiden, jätehuollon, vesihuollon ja energiahuollon romahtamiseen sekä ennennäkemättömään asuntokriisiin. Nämä ongelmat pahenevat sitä enemmän, mitä enemmän asukkaita on. Ja kaikki tämä saarilla, joilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja joiden alue on hauras ja pirstaleinen.
Vaikka Kanariansaarten niin sanottua väestörakenteellista haastetta koskeva keskustelu on ollut poliittisella asialistalla jo vuosia, tähän mennessä ei ole toteutettu mitään konkreettisia toimenpiteitä.
Sekä edellisellä että nykyisellä vaalikaudella alueparlamenttiin on perustettu väestörakenteellista haastetta käsitteleviä valiokuntia. Molemmissa pidettiin lukuisia istuntoja, ja eri alojen asiantuntijoita kutsuttiin käsittelemään aihetta: muun muassa sosiologeja, taloustieteilijöitä ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita.
Kesäkuussa 2024 pidetyn viimeisimmän valiokunnan kuulemistilaisuuden päätteeksi sen puheenjohtaja Casimiro Curbelo totesi, että puhujat olivat ”painottaneet loputtomiin, että tarvitaan suunnittelua, alue-, kaupunki- ja resurssisuunnittelua, jolla on oltava selkeät tavoitteet”, jotta Kanariansaarten asukkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata ”pitkän aikavälin, 40 tai 50 vuoden, visiolla”.
Yhdeksän kuukautta myöhemmin, tämän vuoden helmikuussa, valiokunta hyväksyi lausuntonsa (päätelmät) Kanariansaarten hallitusta tukevien ryhmien (CC, PP, ASG ja AHI) äänin, PSOE:n ja NC-BC:n pidättyessä äänestämästä ja Voxin hylätessä. Lausuntoon sisältyvät suuntaviivoina saarten eriytetyn suunnittelun edistäminen, byrokratian vähentäminen investointien ja asuntorakentamisen edistämiseksi sekä sellaisten toimenpiteiden tutkiminen, joilla voitaisiin rajoittaa tai hillitä pääkaupunkisaarten väestömäärää. Mutta jälleen kerran mitään toimenpiteitä ei täsmennetä.
Asiakirjassa todetaan, että ”kysymys ei ole vain siitä, kuinka monta ihmistä mahtuu Kanariansaarille, vaan siitä, kuinka monta haluamme heitä olevan ja millaisissa olosuhteissa”, ja tunnustetaan saariston ”hallitsematon” kasvu, jossa väkiluku on kasvanut noin 575 000:lla vuodesta 2000 lähtien ja ylittää 2,25 miljoonaa asukasta vuoteen 2024 mennessä.
Tänä aikana (vuodesta 2000) Fuerteventuran väkiluku on kasvanut 186 prosenttia ja Lanzarotella 111 prosenttia.
Vuosia kestäneiden valiokuntaistuntojen jälkeen parlamenttiryhmät ehdottivat myös loma-asuntojen säätelyä kiinteistömarkkinoiden "vääristymien" vuoksi, vihreän infrastruktuurisuunnitelman laatimista ekosysteemien suojelemiseksi ja matkailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä vesi- ja energiahuollon parantamista tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi.
Lisäksi se avasi oven "perusteltavalle" EU:n edessä saariston ulkopuolisten asukkaiden mahdollisille asunnon ostorajoituksille. Ehdotukset, jotka eivät toistaiseksi ja vuosien kokousten jälkeen ole toteutuneet millään tavalla.
Väestön jakamista rajoittamatta sitä
Jos kaksi demografista haastetta käsittelevää komissiota ei riittäisi tutkimaan asiaa, Kanariansaarten hallitus ilmoitti tänä helmikuussa perustavansa aiheesta uuden tutkimusryhmän. Se koostuu tällä kertaa aluehallinnon, valtuuston, kaupunginvaltuuston, julkisten yliopistojen, asiantuntijakomiteoiden, yritysjohtajien ja ammattiliittojen edustajista.
Vaikka aluehallitus tunnustaa väestönkasvun olevan ongelma, se ei ole vielä tehnyt ehdotuksia sen hillitsemiseksi tai rajoittamiseksi. Päinvastoin, aluehallinnon puolueet kieltäytyvät harkitsemasta mahdollista asumislakia. Kannattaa muistaa, että Kanariansaarten liittouman ehdokkaalla viime eurovaaleissa Carlos Alonsolla oli kampanjaehdotuksissaan asuinpaikkalaki, mutta vain 24 tuntia vaalien jälkeen Fernando Clavijo itse teki lopun ajatuksesta.
Kun Kanariansaarten hallituksen tiedottaja Alfonso Cabello ilmoitti tämän uuden ryhmän perustamisesta helmikuussa, hän selitti, että "alle 10 000 asukkaan kunnilla on monia mahdollisuuksia elää laadukkaasti, odotuksilla ja kestävyydellä kullakin saarella, ja siksi tämä on yksi työlinjoista, joita myös laitamme pöydälle." Toisin sanoen pyrimme tekemään näistä kunnista houkuttelevampia ja varmistamaan, että väestö jakautuu tasaisemmin koko alueelle sen sijaan, että se keskittyisi tietyille alueille. "Väestö asettuu alueille, joilla mahdollisuuksia syntyy, ja meidän on luotava mahdollisuuksia tietyille saarille, joilla väestön väheneminen on ollut normaalia, ja meidän on keskityttävä niihin", hän sanoi. Lyhyesti sanottuna asukkaiden jakaminen rajoittamatta tai hallitsematta niiden lisäkasvua.
Cabello korosti, että "on saaria ja kuntia, jotka menettävät väestöä". Istac-tiedot kumoavat ensimmäisen (eli yksikään saari ei menetä väkilukua), ja toisessa vain 14 kuntaa on kokenut vähentymisen, ja ne ovat tehneet niin vain vähän, mikä ei riitä kompensoimaan muissa havaittuja valtavaa kasvua.
Ja vaikka Kanariansaarten hallitus painottaa toimintaa alle 10 000 asukkaan maaseutualueilla, La Lagunan yliopiston aluemaantieteellisen analyysin professori Luis Jerez Darias uskoo äskettäin Europa Pressin haastattelussa, että painopisteen tulisi olla pääkaupungeissa ja matkailukohteissa. Hän huomautti, että Kanariansaarilla, toisin kuin muissa Espanjan autonomisissa yhteisöissä, erityisesti niemimaan sisäosissa, on lisättävä myös kelluvan väestön ilmiö. Siten "saaristatus" on herättänyt "vetoa" siirtolaisille kaikkialta maailmasta ja turisteista, mitä vahvistavat Istacin tuoreet tiedot.
Asiantuntija kehottaakin ylittämään maaseutualueiden erityistoimenpiteitä, koska myös matkailukaupunkien ja pääkaupunkien esikaupunkialueet vaikuttavat väestönkehitykseen. "Kanariansaaret eivät enää kärsi väestökadosta. Kanariansaaret kärsivät väestökadosta 1950-luvulla ja 1960-luvun lopulla, ja siitä lähtien väestö alkoi kasvaa. Maahanmuutto Amerikkaan ja Venezuelaan pysähtyi, ja sitten Kanariansaarista tuli turistinähtävyys, jonka väkiluku on vain kasvanut", asiantuntija huomauttaa.
Hänen mielestään vihreiden saarten kehittämisen edistämistä on jatkettava niiden kilpailukykyä parantavilla hankkeilla, mutta myös eniten romahtaneiden saarten väestönkasvulle on asetettava "rajat".
Lyhyesti sanottuna tämä asiantuntija uskoo, että saarten demografinen haaste vaatii "paljon vakavampaa, laajempaa analyysia" läpileikkauksilla, jotka menevät pidemmälle kuin maaseutuympäristöön liittyvät toimet, kuten Kanariansaarten hallitus nyt ehdottaa. Lyhyesti sanottuna toimintakehys, joka sisältää saarten nykyisen matkailuun perustuvan talousmallin tarkistamisen.
Ikuinen lupaus: asunnon ostojen rajoittaminen
Yksi kysytyimmistä toimenpiteistä saarten massaturismiin perustuvaa kehitysmallia vastaan suunnattujen mielenosoitusten aikana oli ulkomaalaisten asunnon oston rajoittaminen. Oli huhtikuu 2024. Pian sen jälkeen aluejohtaja otti tämän pyynnön ja sisällytti sen puheeseensa Kanarian saarten parlamentin täysistunnossa saman vuoden toukokuussa. " On aika " neuvotella Euroopan unionin kanssa mahdollisuudesta rajoittaa ulkomaalaisten asunnon ostamista Kanariansaarilla, hän totesi.
Aiheeseen liittyvän kysymyksen esitti hänen oma puolueensa, ja vastauksessaan Clavijo ilmoitti, että hänen hallituksensa oli jo tilannut asiaankuuluvat oikeudelliset tutkimukset voidakseen selittää ehdotuksensa uudelle Euroopan komissiolle, joka nousisi esiin tulevista vaaleista (jotka pidettiin pian sen jälkeen).
Tämä ilmoitus tuli kuitenkin kaksi viikkoa sen jälkeen, kun kaikki Clavijon hallituksen muodostavat tai sitä tukevat puolueet (Coalición Canaria, PP, ASG ja AHI) äänestivät NC-BC:n esitystä vastaan, jossa vaadittiin erityisesti toimenpiteitä ulkomaalaisten asunnonostojen rajoittamiseksi.
Melkein vuotta myöhemmin, tänä maaliskuussa käydyssä keskustelussa Kanarian kansan asemasta, Clavijo toisti ilmoituksen ikään kuin se olisi jotain uutta. "Meidän on asetettava pöydälle tarve asettaa rajat ulkomailla asuvien asuntojen hankinnalle, kuten jo tehdään joillakin Euroopan saarilla", hän huomautti.
