”Katsokaa nyt, mitä tulee tapahtumaan”. Näin eräs PP:n kansanedustaja ennakoi torstaina istuntosalin käytävillä käsikirjoituksen muutosta, joka tuli myöhemmin ja yllätti hallituksen. Näytettyään kannattavansa valtion kansanterveysvirastoa sen parlamentaarisen käsittelyn aikana PP ja Junts yhdessä - aiempien yhteyksien jälkeen - kumosivat terveysministeriön elimen omituisessa äänestyksessä kongressissa (eli jo hyväksytty kumottiin samojen puolueiden toimesta jotka olivat hyväksyneet kansanterveysviraston...) . Molempien puolueiden liike oli järjestetty vastalauseena eri lakiin tehtyjen muutosten ennenaikaiselle poistamiselle, jotka oli aiemmin sisällytetty ja hyväksytty senaatissa, mutta jotka La Moncloa esti veto-oikeudellaan, koska ne vaikuttivat talousarvioon. Perustuslaki erottaa toisistaan molemmat toimivaltuudet - tarkistusten hyväksyminen ylähuoneessa ja veto-oikeus julkiseen talouteen vaikuttavien muutosten osalta. Molempien oikeuksien törmäys aiheutti demokratiassa niin ennennäkemättömän tilanteen, että jopa alahuoneen vanhempi lakimies Fernando Galindo ei ollut selvillä siitä, oliko valtiovarainministeriön mahdollista määrätä veto-oikeudesta, kuten käsittelyssä läsnä olleista puhemiehistön sosialistilähteistä kerrotaan.
”Se on hyvin outo asia, jota ei ole koskaan ennen tapahtunut. Pohjimmiltaan se on kieroutunutta peliä”, sanovat muut lähteet kongressin puheenjohtajan Francina Armengolin kabinetissa. Toisaalta kansanpuolue syyttää hallitusta ”kiertelystä” käyttämällä alahuoneen hallintoelintä heidän mielestään perustuslain vastaisella toimenpiteellä. ”Tämän toimen vakavuus on ennennäkemätöntä, sillä se on vastoin parlamentaarisen prosessin sääntöjä”, valitti senaatin puheenjohtaja Pedro Rollán Armengolille päivää ennen keskustelua lähettämässään tylyssä kirjeessä. Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta tässä vaalikaudessa, kun neljäs ja kolmas valtion toimielin vaihtoivat kirjeitä, joissa esitettiin vastakkaisia kantoja.
Parlamentin kahden istuimen väliset sillat ovat puolentoista vuoden vaalikauden jälkeen täysin tuhoutuneet, koska voimien jakautuminen on ollut pirullista: PSOE ja Sumar tukevat sijoituskumppaneitaan - ja taistelevat jokaista neuvottelua vastaan - kongressissa, ja PP hallitsee senaattia täysin absoluuttisen enemmistönsä ansiosta. Äänestysten epävakaus, joka on monissa tapauksissa odottamatonta, korostuu, kun Junts iskee tai solmii sopimuksia sopivissa tilanteissa - ja ääritilanteissa -. Parlamentaarinen sekamelska on johtanut tilanteisiin, joissa puolueet tutkivat jaostojen työjärjestyksiä ja vääntävät niitä mielensä mukaan, sekä jatkuviin vetoomuksiin perustuslakituomioistuimelle toistaiseksi tutkimattomista tilanteista. Ja äärimmilleen viedyllä rähinällä.
m (free version)
