CEU:ta edistänyt satavuotisjuhlavuoden yhdistys on saamassa poliittista läsnäoloa agitaatiokampanjoiden, uusien järjestöjen perustamisen ja hallituksen vastaisten tapahtumien kautta.
Vähän ennen lokakuun 12. päivää, Espanjan juhlapäivää, keskellä kiistaa Meksikon kanssa sen vaatimuksesta, että Felipe VI:n olisi pyydettävä ”anteeksi” Amerikan valloitusta, yli 60 espanjalaiskaupungin mainostauluihin ilmestyi julisteita, joissa luki: ”1492. Ei kansanmurhaajia eikä orjia. He olivat sankareita ja pyhimyksiä”. Vajaa kuukausi aiemmin chavismo-opposition johtaja María Corina Machado osallistui etänä Madridissa järjestettyyn foorumiin Espanjan bolivarisaatiosta. Vielä heinäkuussa Viktor Orbánin neuvonantaja esitti Espanjan pääkaupungissa esseen Unkarin hallituksen puolustamiseksi. Paljon kauempana, vuonna 2022, yli 30 kaupungissa julistettiin, että ”aborttiklinikan edessä rukoileminen on siistiä”.
Tämä matka voi ulottua 115 vuoden taakse. Kaikille näille tapahtumille on yhteistä niiden yhteys katoliseen Propagandistien yhdistykseen (ACdP), CEU:n yliopistojen ja korkeakoulujen taustalla olevaan järjestöön, jonka jesuiitta Ángel Ayala perusti vuonna 1909. Propagandistit olivat avainasemassa Espanjan oikeistossa toisen tasavallan aikana, ja sen jäseniä olivat muun muassa Ángel Herrera Oria ja José María Gil-Robles. ”Propagandistit syntyivät torjumaan vasemmiston vaikutusvaltaa politiikassa, yliopistossa ja tiedotusvälineissä, ja he saivat paljon valtaa kaikilla kolmella alalla”, selittää Carlos Rodríguez López-Brea, kristilliseen demokratiaan erikoistunut nykyajan historian professori Carlos III -yliopistossa. Yksi tosiasia: ACdP asetti yhdeksän ministeriä Francon diktatuurin hallituksiin, heidän joukossaan Alberto Martín Artajo (ulkoasiat 1945-1957), Joaquín Ruiz-Giménez (kansallinen koulutus 1951-1956) ja Federico Silva (julkiset työt 1965-1970).
