Lapsiasiainministeriö tekee ilmoituksen syyttäjänvirastolle Ayuson Fuenlabradaan avaamasta alaikäisille siirtolaisille tarkoitetusta keskuksesta. Sira Regon osaston lähettämässä virallisessa kirjeessä, johon EL PAÍS:lla on ollut pääsy, väitetään, että paikka ”saattaa olla selkeä perusoikeuksien loukkaus”.
Nuoriso- ja lapsiasiainministeriö on kääntynyt alaikäisten syyttäjänviraston puoleen tuomitakseen Madridin kunnan Fuenlabradaan avaaman keskuksen, johon alaikäisiä maahanmuuttajia otetaan vastaan. Sira Regon osasto väittää, että näiden laitosten sijainti valtavan kaupallisen alueen ympäröimänä ja kaukana neljästä lähimmästä kaupunkikeskuksesta ei palvele alaikäisen parasta etua ja ”saattaa olla selvä perusoikeuksien rikkominen”, kuten EL PAÍSin käyttöönsä saamista asiakirjoista käy ilmi. Erään työntekijän mukaan rakennuksessa hoidetaan tällä hetkellä kolmisenkymmentä alaikäistä. 4000 neliömetrin tiloissa on jalkapallokenttä, mutta sen ympärillä ei ole mitään tekemistä.
Cantueñan keskuksesta tuli Isabel Díaz Ayuson hallituksen hätäsuunnitelma alaikäisten maahanmuuttajien hoitamiseksi, jotka saapuvat sen alueelle Espanjaan laittomasti saapuneina. Koska paikkoja ei ollut enää saatavilla, yhteisö oli julistanut jo neljä hätätilannetta tämän vuoden tammikuusta huhtikuuhun, jotta uusia paikkoja saataisiin käyttöön kiireellisesti. Ratkaisu oli kunnostaa kolmikerroksinen rakennus, joka oli ollut hylättynä vuodesta 2009. Perusongelmana on se, että lastenkeskusta lähimmät asunnot eivät kuulu Fuenlabradaan vaan toiseen naapurikuntaan, Parlaan, ja sinne päästäkseen on matkustettava 1,3 kilometriä maata pitkin. Toledon moottoritie A-42 jyrisee keskuksen edessä. Lähimpään Fuenlabradan keskiasteen kouluun on matkaa tunti ja viisitoista minuuttia ja lähimpään terveyskeskukseen puolitoista tuntia. Ensimmäisenä hankkeen hylkäsi Fuenlabradan pormestari, sosialisti Javier Ayala, joka ilmaisi Euroopan komissiolle ”huolensa” tästä 96 lapsen ja nuoren vastaanottokeskuksesta. Más Madrid leimasi sen ”vankilaksi” ja CC OO kritisoi ”makrokeskuksen” mallia, mutta Sira Regon ministeriö on mennyt pidemmälle.
Syyttäjä Teresa Gisbertille lähetetyssä asiakirjassa korostetaan, että keskusta, jota alun perin kuvailtiin välittömäksi hoitokeskukseksi, käytettäisiin sopimuslausekkeiden mukaan kahteen tarkoitukseen, ja alaikäiset voisivat viettää siellä yli kuusi kuukautta. Oleskelun kesto on avainasemassa, kun arvioidaan keskuksen soveltuvuutta alaikäisille (mutta myös aikuisille): sijainti ei ole yhtä tärkeä, jos lapset viettävät siellä vain muutaman päivän tai viikon ennen kuin heidät siirretään parempaan paikkaan, mutta sillä voi olla ratkaiseva merkitys, jos eristyksissä olevasta paikasta todella suunnitellaan kymmenien alaikäisten uutta kotia. ”Kotouttamisessa ei ole kyse vain syömisestä, nukkumisesta ja siitä, että heillä on katto päänsä päällä, vaan myös yhteisten tilojen luomisesta, jotta ympäristö ei tuntuisi epäluuloiselta eivätkä alaikäiset sulkeutuisi entisestään sisäänsä”, selitti Accem-järjestön tiedottaja, joka hallinnoi alaikäisille mutta ennen kaikkea aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettuja keskuksia koko Espanjassa keskuksen lähestyvää avautumista silmällä pitäen. ”Meidän on helpotettava alaikäisten huostaanotettujen alaikäisten integroitumista sen kaupungin elämään, johon heidät otetaan vastaan, eikä kaupunkisuunnittelu voi olla esteenä. Heidän poissa pitämisensä edistää gettojen syntymistä ja leimautumista”.
