Kuningas Juan Carlos sai miljoonia euroja arabidiktatuureilta valtakautensa ensimmäisestä minuutista lähtien. Emeritus kuningas alkoi saada suuria lahjoituksia Saudi-Arabian monarkilta viikkoja sen jälkeen, kun hänestä tuli kuningas.
Kuningas Juan Carlos I sai Saudi-Arabiasta miljoonia euroja lahjoituksina heti valtakautensa alusta lähtien. El País uutisoi yksinoikeudella tästä sunnuntaina: Jalen Bin Abdelaziz maksoi 10 miljoonaa dollaria (noin 9 miljoonaa euroa nykykurssilla) entiselle monarkille heti valtakautensa alussa, kertovat emeritoidun kuninkaan omaisuudenhoitoa lähellä olevat lähteet. Sekä tämä maksu että muut sitä seuranneet maksut pidettiin salassa, ja rahat talletettiin Sveitsiin ja muihin veroparatiiseihin, ja asiasta vaiettiin täysin.
Erityisesti tämä ensimmäinen lahjoitus maksettiin sveitsiläiselle pankkitilille, ja se oli ensimmäinen, jonka Al Saudin perhe, Saudi-Arabian kuninkaallinen dynastia, teki emerituskuninkaalle vain muutama viikko sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty monarkiksi 22. marraskuuta 1975. ”Se oli lahja kuninkaalta kuninkaalle, lahjoitus heti kun hän tuli kuninkaaksi. Mikä barbaarisuus, he ovat olleet hyvin anteliaita”, Don Juan Carlos tunnusti minulle tuolloin. Sofialla ei ollut merkittäviä myötäjäisiä ja kuninkaalla vielä vähemmän. Saudit halusivat vahvistaa häntä, jotta hänellä olisi millä mennä. Kuningas matkusti henkilökohtaisesti Riadiin Manuel Pradon (hänen talousneuvonantajansa) kanssa kiittämään häntä”, yksi todistajista kertoi edellä mainitulle tiedotusvälineelle. ”Kun Juan Carlos I ja Sofia menivät naimisiin, he saivat erittäin arvokkaita lahjoja, upean kaulakorun ja muita koruja, mutta he eivät voineet myydä niitä”, hän lisää.
Tämä ensimmäinen maksu käynnisti suurten lahjoitusten polun. Esimerkiksi Al Saudin suku talletti toisessa vaiheessa toiset 36 miljoonaa dollaria (33 miljoonaa euroa) monarkin tileille, jotka Cesidin (nykyisen CNI:n vastine) silloinen johtaja Alonso Manglano kirjasi muistelmiinsa, jotka julkaistiin vuonna 1989, 14 vuotta myöhemmin. Väitetään, että nämä rahat tulivat, kuten Juan Carlos I itse väitti Manglanolle, ”siirtymäkauden rahoittamiseen”. Toisaalta Juan Carlos sai myös saudeilta 50 miljoonan dollarin lainan, jonka hän sijoitti ja jolla hän pystyi väitetysti ansaitsemaan vielä 18 miljoonaa euroa. Mitään näistä tuloista ei ilmoitettu valtiovarainministeriölle: edellä mainittujen tiedotusvälineiden mukaan ”noina vuosina kuningas kysyi läheisimmältä lähipiiriltään, oliko heillä tilejä ulkomailla, Sveitsissä tai muissa paikoissa, jotta he voisivat tallettaa nämä rahat”. Saudi-Arabian valtiovarainministeriöltä tuli 100 miljoonaa euroa vuonna 2008, eikä verovirasto tiennyt siitäkään.
Manuel Prado, (yksi) hallintovirkamiehistä.
Kuningas Juan Carlosin varallisuuden pääasiallinen varjoesimies oli Manuel Prado, Iberian presidentti vuosina 1976-1978 ja kuninkaallinen senaattori, mutta hän ei ollut ainoa. Prado oli kuninkaan luottomies ja kuninkaalliselle perheelle vieras, mutta emeritus tarvitsi jonkun, ”joka pitää häntä silmällä, jotta hän tietäisi, mitä hän tekee varallisuudellaan”, ja lisäksi hän halusi ”jonkun läheisemmän” tehtävään. Silloin kuvaan astui Simeon Saxe-Coburg-Ghota, Simeon II Bulgariasta.
”Manolo Pradoon luotettiin ja häntä kutsuttiin Don Juan Carlosin suojelijaksi. Hän otti vastaan suojelijaansa vastaan kohdistuneet hyökkäykset, hän oli kuin parapetti, mutta perheen ulkopuolella. Mutta tuolloin kuningas halusi jonkun, joka oli lähempänä häntä”, El Paísin lähteet muistuttavat. Bulgarian Simeon II toimi tuolloin Thompsonin presidenttinä ja matkusti säännöllisesti Marokkoon. Tämä päätös ei miellyttänyt Pradoa, joka ei epämukavuudestaan huolimatta sanonut asiasta mitään. ”Kuningas ei pitänyt tilejään. Hän määräsi ja jätti loput huomiotta. Hän oli epäsäännöllinen”, muistelee toinen tutkintaa lähellä ollut henkilö.
Tästä vaiheesta ei ole juuri mitään asiakirjamerkintöjä, lukuun ottamatta JRM2004-säätiötä, joka on Jerseyssä sijaitseva 15 miljoonan euron rahoitusrahasto, jonka nimi on merkitty nimikirjaimilla. Nämä nimikirjaimet vastaavat Joaquín Romero Mauraa, pankkiiria, joka työskenteli Lontoossa Pradon kanssa, joka oli myös yliopiston professori ja jolle 15 miljoonaa euroa annettiin piilotettavaksi. Näiden rahojen hallinnoija John Ruddy väitti, että rahojen tarkoituksena oli rahoittaa kruunua hypoteettisessa vallankaappauksessa, mutta Espanjan poliittisen vakauden vuoksi tämä tavoite hylättiin ja tuli tarpeelliseksi piilottaa nämä varat, koska jos yleisö saisi tietää niistä, ”se olisi noloa”.
Missä kaikki tämä raha on?
Juan Carlos I:n saaman ensimmäisen lahjoituksen, Saudi-Arabian kuninkaalta saadun 10 miljoonan dollarin, kohtalo on arvoitus. Ei myöskään tiedetä, minne päätyivät ne 1,9 miljoonaa dollaria (noin 1,7 miljoonaa euroa), jotka hän sai vuonna 2010 Bahrainin kuninkaalta lahjoituksena ja jotka luovutettiin Genevessä Arturo Fasanalle, hänen sveitsiläisen Maribaud-pankissa olevan tilinsä hoitajalle, kuten myös El País uutisoi ja Geneven kantonin pääsyyttäjä Yves Bertossa vahvisti. Alonso Manglanon muistelmissaan mainitsemien 36 miljoonan dollarin määränpäästä ei ole tietoa: ainoastaan Sveitsin syyttäjä Yves Bertossan tutkinnan ja Espanjan korkeimman oikeuden syyttäjänviraston tutkinnan aikana esiin tulleen omaisuuden olinpaikka on dokumentoitu. Molemmat on lopetettu. Jerseyssä olevista 15 miljoonasta eurosta kymmenen meni brittiläiselle kansalaisjärjestölle sen viimeisen edunsaajan, vuonna 2022 kuolleen Joaquín Romero Mauran, nimenomaisesta toiveesta.
Saudi-Arabian valtiovarainministeriöltä vuonna 2008 saaduista 100 miljoonasta 65 miljoonaa on edelleen Corinna Larsenin, emerituskuninkaan entisen kumppanin, hallussa. Juan Carlos I lahjoitti ne hänelle ”peruuttamattomasti” vuonna 2012, kun sveitsiläinen Mirabaud & Cie -pankki pakotti hänet poistamaan tilinsä panamalaisen Lucum-yhtiön nimissä. Kun ero tapahtui, entinen monarkki yritti tuloksetta saada rahat takaisin. Hänen jälkensä havaittiin viimeksi Larsenin tilillä Bahaman veroparatiisissa sijaitsevassa Nassaussa. Ainakin 39 miljoonaa meni kuninkaan rakastajattaren eri tileille. Rahoilla hän osti 6,7 miljoonan euron kartanon, jonka hän laittoi säätiön nimiin, jonka edunsaajana on hänen 18-vuotias poikansa Alexander.
Keskeneräisiä asioita on kuitenkin vielä jäljellä, kuten viisi miljoonaa Larsenin Kuwaitin hallitukselta hänen Mirabaud & Cie -tililleen saamat viisi miljoonaa, jotka saapuivat viikkoja sen jälkeen, kun emeritus vieraili Kuwaitissa. Kolme miljoonaa, jotka hän siirsi sveitsiläiseltä tililtä ostaakseen kaksi asuntoa Villarsin hiihtokeskuksesta, olivat saksalaisen mukaan lainoja, jotka on jo maksettu takaisin. Larsen sai myös lähes kahden miljoonan arvoisen tontin Marrakechissa, joka oli Marokon kuninkaan lahja.
