CC OO:n raportin mukaan äärimmäinen köyhyys lisääntyy Madridissa 39 prosenttia, ja se koskee jo yli 600 000 ihmistä. Liitto tuomitsee 15. vuosittaisessa tutkimuksessaan, että Espanjan rikkaimman kunnan sosiaalipalveluihin käytetyt varat ovat 413 euroa asukasta kohti, kun taas Baskimaassa ne ovat 962 euroa ja Extremadurassa 633 euroa.
Tänä torstaina CC OO julkaisee vuosittaisen köyhyyttä käsittelevän raporttinsa, joka on nyt 15. painos ja jonka johtopäätökset se on toimittanut EL PAÍSille. Tämä analyysi heijastaa ”muuttumatonta, pysyvää kuvaa”, jossa ”köyhyys on rakenteellinen ja krooninen ongelma, joka on seurausta lähes 30 vuotta jatkuneesta uusliberalistisesta politiikasta” ja ”niukoista hillitsemistoimista”: aluehallinnon menot sosiaalipalveluihin ovat 413 euroa asukasta kohti, kun taas Baskimaassa ne ovat 962 euroa. Ne, joita entinen opetusministeri ja entinen varapresidentti Enrique Ossorio sanoi, että hän ei nähnyt, ovat nyt 1 330 823 madridilaista yli 23 000 suuren omaisuuden alueella, ja tämä on ensimmäinen 10 avaimesta ongelman ymmärtämiseksi. Toinen on se, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleva väestö on aina vain huonommassa asemassa, koska äärimmäinen köyhyys on kasvanut 39 prosenttia, joka on saavuttanut 610,532 Madrileños. Näihin on lisättävä 4 146 asunnotonta, sillä tutkimus, jossa käytetään vain virallisia tietoja, perustuu pääasiassa uusimpaan, vuodelta 2023 peräisin olevaan elinolotutkimukseen (LCS), joka tehdään kotitalouksissa.
CC OO:n sosiaalipolitiikan sihteeri Manuel Rodríguez korostaa videolla sitä häpeällistä tosiasiaa, että ”Madrid on edelleen ensimmäinen yhteisö varallisuusindeksien suhteen, mutta sen köyhyysaste on edelleen yli 19 prosenttia”. Raportissa korostetaan, että vaikka köyhyys on yleisesti ottaen laskenut 0,9 prosenttiyksikköä ja vaikka Madridin Arope-aste (köyhyys- ja syrjäytymisriskiasteikko, jota käytetään Euroopassa sosiaalisen syrjäytymisen mittaamiseen) ei ole ollut alle 20 prosenttia vuosikymmeneen - Espanjassa se on 26,5 prosenttia - tämä lasku, joka johtuu minimipalkan noususta, ”ei anna aihetta iloon, vaan on jälleen yksi osoitus siitä, että köyhyys on vakiintumassa”.
