”Emme ole nähneet mitään tällaista sitten Francon”, sanoi PP:n puheenjohtaja Alberto Núñez Feijóo keskiviikkona kongressissa viitaten hallituksen edellisenä päivänä esittelemän demokraattisen uudistussuunnitelman tiedotusvälineitä koskevaan osioon. Oppositiojohtajan mielestä kyseessä on Pedro Sánchezia arvostelevien toimittajien ”sensuuri- ja vainosuunnitelma”. Suurin osa näistä toimenpiteistä sisältyy kuitenkin tiedotusvälineiden vapautta koskevaan eurooppalaiseen asetukseen, jonka on määrä tulla voimaan EU:n jäsenvaltioissa ensi vuoden elokuussa ja jota Euroopan parlamentti tuki. Asiakirjassa, joka on nyt muuttunut yhdessä yössä Partido Popularin mielestä Francoistiseksi, jossa PP esitti ”sitoumuksensa” ennen viime kesäkuun Euroopan parlamentin vaaleja, todetaan: ”Varmistamme, että audiovisuaalisia viestintäpalveluja koskevaa eurooppalaista direktiiviä ja tiedotusvälineiden vapautta koskevaa lakia sovelletaan Espanjassa asianmukaisesti”. Hän lupasi myös ”vahvistaa EU:n sääntelykehystä” disinformaatiota vastaan. Tiedotusvälineiden vapautta koskevan EU:n lain esittelijänä toimi Euroopan kansanpuolueen Sabine Verheyen.
Hallituksen elvytyssuunnitelmassa esitetään mediarekisterin perustamista, jotta kansalaiset voivat selvittää, kuka omistaa tiedotusvälineet ja millaisia mainosinvestointeja ne saavat. Siinä velvoitetaan kaikki julkishallinnot raportoimaan vuosittain tiedotusvälineille osoittamistaan summista; siinä ehdotetaan institutionaalista mainontaa ja viestintää koskevan lain uudistamista siten, että siinä otetaan käyttöön ”avoimuuden, suhteellisuuden ja syrjimättömyyden kriteerit varojen jakamisessa” ja että yleisömäärien mittausmenetelmä toteutetaan samojen parametrien mukaisesti ja että se on helposti todennettavissa. Lisäksi siinä vaaditaan, että rahoitusta on rajoitettava, jotta ”julkishallinnon tukemia tai siitä riippuvaisia tiedotusvälineitä ei olisi”. EU:n asetuksen teksti, josta hallituksen suunnitelma on peräisin ja jota PPE-ryhmä tuki, kuuluu seuraavasti: ”On ratkaisevan tärkeää, että mediapalvelujen vastaanottajat tietävät varmasti, kuka omistaa tiedotusvälineet ja kuka on niiden takana, jotta he voivat havaita ja ymmärtää mahdolliset eturistiriidat” (...) ”Tiedotusvälineiden välisen kilpailun varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että tiedotusvälineet pystyvät havaitsemaan ja ymmärtämään mahdolliset eturistiriidat” (...) ”Kilpailun varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että tiedotusvälineet pystyvät havaitsemaan ja ymmärtämään mahdolliset eturistiriidat” (...). ) ”Jotta voidaan varmistaa vääristymätön kilpailu mediapalvelujen tarjoajien ja verkkoalustojen välillä ja välttää peitellyn tuen ja tiedotusvälineisiin kohdistuvan perusteettoman poliittisen vaikutusvallan riski, on aiheellista vahvistaa avoimuutta, objektiivisuutta, suhteellisuutta ja syrjimättömyyttä koskevat yhteiset vaatimukset, jotka koskevat julkisten varojen tai muiden valtion resurssien jakamista mediapalvelujen tarjoajille”.
Itse asiassa PP suhtautui jo marraskuussa 2023 myönteisesti siihen, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevan asetuksen alustavan tekstin - PPE-ryhmän esittelijä oli Pablo Arias Echeverría - koska siinä ehdotetaan ”velvollisuutta merkitä poliittiset mainokset sellaisiksi, että ne ovat poliittisia mainoksia, sisällyttää niihin tiedot niiden rahoituksesta ja siitä, kuka ne on maksanut, tai luoda julkinen arkisto, joka sisältää kaikki verkossa olevat poliittiset mainokset”. ”Tällä tavoin”, sanottiin PP:n eurooppalaisessa muistiossa, ‘taataan vaaliprosessien avoimuus, helpotetaan kansalaisten oikeutta totuudenmukaiseen tiedonsaantiin ja torjutaan disinformaatiota’.
Hallituksen suunnitelmassa ehdotetaan myös uuden disinformaatiota käsittelevän toimikunnan perustamista edustajainkokoukseen ja kansallisen strategian hyväksymistä tämän ilmiön torjumiseksi. Tämäkään ei ole uutta. Jo joulukuussa 2017 PP ehdotti ”menetelmien edistämistä tiedon todenperäisyyden määrittämiseksi” - tuolloin PSOE puhui rooleja vaihtaen ”sensuurista”. Euroopan mediavapautta koskevassa asetuksessa säädetään, että Euroopan mediapalvelukomitea ”valvoo sellaisten itsesääntelyaloitteiden noudattamista, joiden tarkoituksena on suojella käyttäjiä haitalliselta sisällöltä, kuten disinformaatiolta”, jotta ”minimoidaan sen riskit” ja koska ”disinformaatioon, manipulointiin ja häirintään systemaattisesti osallistuvien tiedotusvälineiden määrä on lisääntynyt”. Lokakuussa 2022 Euroopan parlamentissa järjestetyssä seminaarissa tällaisista uhkista Euroopan parlamentin jäsen Isabel Benjumea, Euroopan kansanpuolueen (PSE) jäsen, totesi, että ”disinformaatio uhkaa demokratiaa”, koska ”se on hybridiuhka, jota käytetään strategisesti hallitusten ja demokraattisten järjestelmien horjuttamiseen”, ja hänen puoluetoverinsa Pablo Arias totesi, että ”ehdotus asetukseksi poliittisen mainonnan avoimuudesta on kiireellinen”. Muutamaa vuotta aiemmin, huhtikuussa 2018, Euroopan PP:n silloinen tiedottaja Esteban González Pons, puolueen nykyinen varapääsihteeri, kehotti Euroopan unionia olemaan seisomatta ”toimettomana” ja hyväksymään tarvittavat säännöt, joilla rajoitetaan valeuutisten kasvavaa leviämistä internetissä. ”Valheet ovat yhtä vanhoja kuin politiikka, ne syntyivät samaan aikaan. Politiikka, demokratia ja valheet ovat eläneet rinnakkain antiikin Kreikasta lähtien, mutta erona on se, että nykyään valheet voivat olla vahvempia kuin politiikka ja demokratia ja myös lukuisampia kuin totuudet”, hän sanoi tuolloin.
Euroopan parlamentti totesi jo vuonna 2016 niin sanotussa kannanotossaan tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta digitaaliaikana, että ”medialukutaidon kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta ihmiset voivat arvioida ja analysoida kriittisesti tiedotusvälineiden tarjoamaa tietoa”. Se oli myös huolissaan laatujournalismin rahoituksesta: ”Median omistuksen olisi oltava avointa, ja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi erityisesti valvottava tätä, koska niillä on rooli tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamisessa”. Hallituksen tiistaina ministerineuvoston jälkeen esittelemä suunnitelma, jota on monilta osin vielä täsmennettävä ja joka edellyttää monitahoista parlamentaarista yhteisymmärrystä, sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään ”vahvistamaan informaatioekosysteemin avoimuutta, moniarvoisuutta ja vastuullisuutta”, ja siinä toistetaan käsite ”medialukutaito”, joka on ilmiötä jo vuosia analysoineiden asiantuntijoiden mukaan avain disinformaatioriskien torjuntaan.
