Monni: tappava saalistaja tulee hallitsemaan Espanjan jokia ja järviä. Tämä vuonna 1974 laittomasti maahan tuotu jättiläiskala leviää peruuttamattomasti maan vesistöihin ja uhkaa hävittää jokien monimuotoisuuden.
Tämä jokihirviö voi olla yli kaksi metriä pitkä ja painaa yli 100 kiloa. Sillä on useita ominaisuuksia, jotka tekevät siitä tappavan koneen, kun on kyse muiden vedenalaisten eläinten tuhoamisesta. Yhtäältä se on poikkeuksellinen petoeläin, joka syö kaloja ja raatoja, mutta myös vesilintuja ja jopa jyrsijöitä. Ja se tarvitsee paljon ruokaa. Se syö päivittäin 5 prosenttia omasta painostaan. "Tuhat monnia tarkoittaa vuoden kuluttua yli 700 tonnia hävitettyä biomassaa", asiantuntija.
Eläintieteilijä muistuttaa, että niiden menestys jokia pitkin leviämisessä liittyy lajin osoittamaan "älykkyyteen". "Tiedämme, että ne pystyvät tunnistamaan ja tunnistamaan toisensa. Lisäksi joissakin tapauksissa on havaittu, että ne kykenevät järjestäytymään laumoiksi metsästääkseen menestyksekkäämmin", Fernández sanoo. Toinen avain niiden laajentumiseen on poikasten hoitaminen vanhempien toimesta. "Normaalisti kala munii munansa, urokset hedelmöittävät ne ja unohtavat sitten muninnan, jolloin ne jäävät muiden petojen armoille. Kissakalat eivät tee niin. Se rakentaa pesän, ja sitten uros jää vahtimaan pesää, kunnes munat kuoriutuvat ja poikaset alkavat uida", hän sanoo. Tämä käyttäytyminen takaa lajin lisääntymismenestyksen, sillä laji voi elää jopa 40 vuotta, ja naaras voi munia 30 000 munaa.
Mutta monnien pysäyttämättömän leviämisen tapauksessa on otettava huomioon toinenkin tekijä. "Aivan kuin sillä olisi pyörät", Fernández Delgado ironisoi. Koska sen uskomattomalla vauhdilla Espanjan tekoaltaissa tapahtuva leviäminen liittyy ihmisen toimintaan. Tarkemmin sanottuna joihinkin vapaa-ajankalastuksen harrastajien sektoreihin, jotka ovat ottaneet asiakseen viedä kalanpoikasia altaisiin tai jokiin, joissa ei ole monnia, jotta se voisi laajentua ja saada näin uuden ja valtavan saaliin harrastuksensa ravinnoksi. "Olemme nähneet, että monnit ovat päässeet paikkoihin, joissa niiden läsnäolo olisi ollut mahdotonta, jos ne olisivat kulkeneet tavanomaista jokien kautta kulkevaa kolonisaatioreittiä. Esimerkiksi tekoaltaiden patojen taakse, mikä on este, jota yksikään kala ei voi ylittää. Jos monni on saapunut sinne, se on ihmisen toiminnan ansiota", eläintieteen professori sanoo.
