Hallitus on määrännyt vain yhden seuraamuksen sen jälkeen, kun demokraattista muistia koskeva laki tuli voimaan.
Ainoa tapaus lähes kaksi vuotta kestäneen lain voimassaolon aikana aloitettiin Falangea vastaan sen Primo de Riveran kunnianosoituksesta marraskuussa 2022. Sanktioilla pyritään "välttämään nöyryytystä, jota kuka tahansa sisällissodan tai diktatuurin uhri voisi tuntea".
Jos tarkastellaan rangaistusten määrää, voidaan sanoa, että Espanjassa kukaan ei enää puolustele tai muistele Francon diktatuuria. Lähes kahden vuoden voimassaolon aikana on pantu vireille vain yksi rangaistus joko sotilaskapinan, diktatuurin tai sen johtajien ylistämisestä tai jostakin muusta vuonna 2022 annetussa demokraattista muistoa koskevassa laissa tarkoitetusta syystä.
Tähän mennessä on aloitettu vain yksi kurinpitomenettely. Se pantiin vireille 23. tammikuuta 2023 espanjalaista Falange-järjestöä vastaan José Antonio Primo de Riveran kunnianosoituksesta marraskuussa 2022 pidetyssä juhlassa. elDiario.es:n demokraattisen muistin valtiosihteeriltä avoimuuslain kautta saamien tietojen mukaan.
"Ja tämä tapaus avattiin, koska me nostimme metelin", väittää Historiallisen muistin palauttamista ajavan yhdistyksen (ARMH) puheenjohtaja Emilio Silva. Sinä iltapäivänä "poliisi pystyi seuraamaan, kuinka hymniä [Cara al sol] laulaneet ihmiset seisoivat oikeat kätensä kohotettuna ja ojennettuna fasistiseen tervehdykseen". Paikalla oli noin 400 ihmistä.
Lain mukaan pakotteilla pyritään "välttämään nöyryytystä, jota kuka tahansa sodan tai diktatuurin uhri voisi tuntea". Silva sanoo, että poliittinen tahto puuttuu, koska todellisuudessa ylilyöntejä esiintyy usein.
Messut, teatterit, pyramidit ja seinävaatteet?
Tämän vuoden maaliskuussa Falangen ja Jonsin yhdistymisen 90-vuotisjuhlassa madridilaisessa teatterissa läsnäolijoiden kädet nostettiin jälleen kerran fasistiseen tervehdykseen ja soitettiin falangistihymniä. Aluepolitiikan ja demokraattisen muistin ministeriö ilmoitti myöhemmin, että se aikoo tutkia, loukkasiko teko "uhrien ihmisarvoa".
Helmikuussa 2024 Junta de Castilla y León julisti fasistisen kulttuurimuistomerkin (BIC): El Escudon huipulle (Burgos) rakennetun italialaisten pyramidin, joka oli tarkoitettu hautaamaan Benito Mussolinin sotilasvallankaappauksen tueksi lähettämät sotilaat. "Se muodostaa ainutlaatuisen arvokkaan osan Kastilia ja Leónin kulttuuriperintöä suunnittelunsa sekä esteettisten, arkkitehtonisten ja maisemallisten arvojensa vuoksi", Junta perusteli.
Lokakuussa 2023 Asturian prinsessan vannottaessa virkavalansa Zaragozan sotilasakatemiassa voitiin nähdä muistoseppele, jolla muistettiin Francisco Francoa (joka oli keskuksen johtaja). ARMH:n vastalause johti seinävaatteen poistamiseen, mutta menettelypapereista ei jäänyt jälkeäkään.
Historiallista muistoa koskeva laki on itse asiassa edelleen vireillä puolustusministeriössä, jotta lakia, jossa kielletään diktatuurin ylistäminen ja vaaditaan korvauksia uhreille, voidaan soveltaa täysimääräisesti.
Myös muutaman viikon kuluttua lain hyväksymisestä, ensimmäisellä Francisco Francon ylistysmessulla lain voimaantulon jälkeen, uskonnollisen seremonian jälkeen nähtiin kädet kohotettuna, tavanomaisia lauluja ja "Franco, Franco, Franco" -lauluja toistava kuoro, jossa toistettiin "Franco, Franco, Franco". Marraskuussa 2022 silloinen puheenjohtajaministeriö pyysi hallituksen valtuuskunnilta kuvia ja raportteja 20N:n ympärillä järjestetyistä mielenosoituksista tutkiakseen, oliko uutta lakia rikottu.
"Riittää, kun kulkee Francon haudan ohi Mingorrubiossa, jotta näkee, että se on fasistinen alttari. Siellä riittää ylistystä kyllästymiseen asti. Sama kuin 20N, 1. huhtikuuta Laaksossa tai 18. heinäkuuta, jolloin Espanjan katolinen liike aloitti metelin", Silva lisää. "Kysymys on siitä, että laki on hyvin epämääräinen. On selvää, että lakia laadittaessa ei ollut aikomusta rangaista. Määrittelyn puute on ongelma".
Córdoban yliopiston perustuslain professori Alicia Cárdenas Cordón on puolestaan samaa mieltä tahdon näkökulmasta, mutta ei niinkään teknisestä näkökulmasta: "Koska tämä on asia, joka ei ole vain kiistanalainen vaan niin kiistanalainen maassamme, olemme siirtymässä poliittisen tahdon alueelle", hän uskoo.
Samalla tutkija kuitenkin toteaa, että "kyse ei ole teknisestä monimutkaisuudesta tai lainsäädännön epämääräisyydestä". Itse asiassa, hän lisää, "seuraamusjärjestelmä ei ole yksi lain heikoista kohdista". Cárdenas Cordón kuitenkin uskoo, että "jos toimivaltuudet annetaan hallintoelimille, jotka ovat luonteeltaan riippuvaisia toimeenpanovallasta, tämä voi tehdä laista tehottoman".
Puolueiden johtamat hallitukset, jotka "kiistävät näiden lakien merkityksen, eivät aio aloittaa mitään tutkimuksia. Ne, jotka ovat vastaanottavaisempia, tekevät hieman enemmän tähän suuntaan", akateemikko pohtii.
"Muistiministerin pitäisi olla rohkeampi, kun on kyse seuraamusten määräämisestä niitä vastaan, jotka toteuttavat ylentäviä tekoja, tai tukien jäädyttämisestä kunnille, jotka ylläpitävät alueellaan francolaista symboliikkaa", sanoo asianajaja Eduardo Ranz, joka käsitteli Lapeñan veljesten hautaamista Cuelgamurosin laaksosta.
Hän huomauttaa, että säännön soveltamista on vastustettu myös hallinnon kolonisaatiosuunnitelmien perusteella perustettujen paikkakuntien sukunimiin, vaikka laissa säädetään diktaattoriin viittaavien paikannimien poistamisesta.
"Kieltäydyn uskomasta, että asiakirjojen vähäinen määrä johtuisi paikallisesta vaalikampanjoinnista, ja että syynä on henkilökunnan puute ja viraston raskas työtaakka", Ranz toteaa lopuksi.
Alicia Cárdenas Cordón muistuttaa, että kyky määrätä rangaistuksia tämän säännön - ja muiden samantyyppisten autonomisten sääntöjen - nojalla "kuuluu hallinnolle eikä rikosoikeudelliselle tuomiovallalle, toisin sanoen tuomareille, koska näiden lakien rikkomukset eivät ole rikoksia".
"Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos terrorismin uhreille tehtäisiin sama, mitä sanotaan tai tehdään Francon hallinnon uhreille. Siinä ei ole mitään vivahteita", Silva väittää ja palaa ajatukseen hallintoviranomaisten tahdosta panna laki täytäntöön. "Voimmeko kuvitella, mitä tapahtuisi, jos joku repisi kuvan terrorismin uhrista autonomisessa parlamentissa?" hän kysyy viitaten Baleaarien parlamentin puheenjohtajaan Gabriel Le Senneen. "Kyse ei ole siitä, että asia viedään syyttäjänvirastoon, mikä on hyvä asia, vaan ministeriö voi määrätä seuraamuksia, koska meillä on laki syystä.
