Kääntäjä

25.6.2024

Pienemmät kävelykadut, purkaminen ja dyynit: näin rannikko valmistautuu ilmastokriisiin

 Pienemmät kävelykadut, purkaminen ja dyynit: näin rannikko valmistautuu ilmastokriisiin

Transición Ecológica ministeriöllä on 72 aktiivista hanketta 22 maakunnassa, joiden arvo on 250 miljoonaa euroa rannikon sopeutumiseen ilmaston lämpenemiseen liittyviin töihin.

Eräs valencialainen pormestari yritti vuonna 2020 käynnistää keskustelun sen jälkeen, kun toinen myrsky oli kääntänyt hänen kaupunkinsa ylösalaisin: ehkäpä ei olisi järkevää käyttää paljon julkisia varoja kaupungin rantakadun uudelleenrakentamiseen yhä uudelleen ja uudelleen, ja olisi parempi miettiä, voisiko merelle antaa takaisin osan siitä, mitä se on ansainnut. Valtuutettu oli Àlex Ruiz Compromísista, ja kunta oli Bellreguard (4 500 asukasta). "Mietin asiaa vieläkin, olen vakuuttunut siitä, mitä sanoin", hän selittää neljä vuotta myöhemmin. "Mutta se vainoaa minua yhä, ja se rankaisi minua äänestäjänä, sillä olimme kunnan eniten ääniä saaneesta puolueesta vähiten ääniä saaneeksi".

Valencian rannikolle iskenyt myrsky oli nimeltään Gloria, ja Bellreguardin rantakatu korjattiin valtion varoin. Töiden yhteydessä kuitenkin purettiin osa tästä infrastruktuurista ja poistettiin noin 350 neliömetriä betonoitua pintaa, jonka rantahiekka valtasi jälleen kerran. Sama tapahtui muutama kilometri pohjoisemmassa Valencian kunnassa Suecassa, jossa myrsky vaikutti useisiin rantakatuihin. Tässä tapauksessa hiekka sai tilaa 2 750 neliömetriä.

Ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen - jotka liittyvät pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin - aiheuttama ilmastokriisi ei näy ainoastaan keskilämpötilojen nousuna vaan myös äärimmäisempinä sääilmiöinä, kuten rajuina myrskyinä ja tulvina. Ja merenpinnan nousuna, joka johtuu jään sulamisesta ja meriveden lämpenemisestä.

Espanjan rannikolla merenpinnan nousu kiihtyy, kuten Espanjan merentutkimuslaitoksen (Instituto Español de Oceanografía) vuosi sitten tekemässä tutkimuksessa todettiin. Tutkimuksen tekijöiden mukaan vuosittainen nousuvauhti oli 1,6 millimetriä vuosina 1948-2019. Vuodesta 2019 alkaen se on kuitenkin noussut 2,8 millimetriin vuodessa. Äärimmäisten sääilmiöiden ja meren vääjäämättömän nousun yhdistelmä on vakava uhka rannikolle, ja se johtaa jopa monien infrastruktuurien uudelleenarviointiin ja sellaisten rantakatujen poistamiseen tai uudelleen sijoittamiseen, jotka toistuvasti päätyvät raunioiksi.

Rannikon ensimmäisen linjan toimet kuuluvat valtion toimivaltaan, ja niistä vastaa ekologisesta siirtymävaiheesta vastaavan ministeriön rannikko- ja meriasioiden pääosasto. Tällä hetkellä tällä osastolla on Teresa Riberan ministeriön toimittamien tietojen mukaan 72 urakkaa, jotka liittyvät tarpeeseen mukauttaa ensimmäinen rantaviiva ilmastokriisin vaikutuksiin, toteutusvaiheessa tai pitkälle edenneessä käsittelyssä. Näihin kuuluvat kyllä rantakatujen poistaminen ja uudelleen sijoittaminen, mutta myös kaikenlaisten rakennusten purkaminen sekä rantojen uudelleenjärjestelyt ja ympäristötoimet rantojen vakauttamiseksi, kuten dyynijärjestelmien suojelu ja aallonmurtajien rakentaminen. Yhteensä nämä työt ylittävät 248 miljoonaa euroa, jotka ovat peräisin elvytyssuunnitelman ja yleisen valtion talousarvion kautta kanavoiduista EU:n varoista. Hankkeita on käynnissä tai valmisteilla 22:ssa Espanjan 25 rannikkoprovinssista.

Jotkin toimet on suunniteltu etukäteen ja toteutettu pitkien prosessien jälkeen, esimerkiksi laittomien tai hylättyjen rakennusten poistamiseksi. Toiset ovat seurausta myrskyjen jälkeisistä hätätilanteista. "Välittömästi myrskyn jälkeen rannikkopalveluiden on tehtävä paikan päällä selvitys vahinkojen asteesta, analysoitava tilanne ja tarvittaessa pääteltävä, missä paikoissa olisi annettava hätäilmoitus", ministeriö sanoo. Tämän jälkeen teknikot päättävät, mihin toimiin on ryhdyttävä.


Huhtikuussa 2022 toinen myrsky iski niemimaan kaakkoisrannikolle. Murcian San Javierin kunnassa sijaitseva Estacion rantapromenadi oli yksi pahiten kärsineistä. Se korjattiin hätätöillä, joiden avulla tämän infrastruktuurin leveyttä vähennettiin kuudesta metristä kolmeen metriin. Kaikkiaan rannalle saatiin tilaa noin 390 neliömetriä.


Tähän Bellreguardin entinen pormestari Ruiz pyrki sanoessaan, että hänen kunnan kävelykatua ei ehkä kannata rakentaa uudelleen. Kaikki hänen naapurinsa eivät kuitenkaan kannattaneet tätä mielipidettä. "Rantakadulle ilmestyi minua uhkaavia graffiteja". Hän hävisi pormestaruuden, vaikka PSOE:n kanssa tehdyn sopimuksen ansiosta hän on edelleen kunnanhallituksessa. Mutta nykyään hän pitää kiinni siitä järjettömyydestä, että "joka myrskyssä tuhlataan jatkuvasti miljoonia".


Estacio- ja Bellreguard-rantojen rantakatujen kavennukset ovat esimerkkejä myrskyjen jälkeen jo tehdyistä töistä. On kuitenkin myös takaiskuja, jotka eivät johdu nykyisistä vaikutuksista vaan tulevista vuosista ja vuosikymmenistä.

Hyvä esimerkki tästä on Vigossa sijaitsevan vertauskuvallisen Samilin rannan dyynijärjestelmän kunnostushanke, joka on tarjouskilpailuvaiheessa ja jonka budjetti on yli 2,1 miljoonaa euroa. Puoli vuosisataa sitten tämän rannan dyynien päälle rakennettiin kävelykatu, jota nyt siirretään 27 metriä sisämaahan. Tämä mahdollistaa noin 9 000 neliömetrin ranta-alueen lunastamisen.

Hanke on, kuten asiakirjassa selitetään, "välttämätön kunnostustoimi, jotta ranta voi sopeutua luonnollisesti merenpinnan odotettavissa olevaan nousuun", koska palautetut dyynit ja kasvillisuus toimivat suojana. IPCC:n - YK:n alaisuudessa toimivan kansainvälisen asiantuntijapaneelin, joka tutkii ilmastonmuutoksen kehitystä - tätä työtä koskevassa asiakirjassa esitettyjen skenaarioiden perusteella ministeriö selittää, että merenpinnan odotetaan nousevan 48 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä, mikä "saisi kuivan rannan katoamaan kokonaan, jos nykyistä muuria ei pureta ja rantakäytävää siirretä ehdotetut 27 metriä".

Lisäksi saman hankkeen mukaan "vuoteen 2045 asti ulottuvan ajanjakson aikana rantaviiva vetäytyisi noin 6,4 metriä", mikä aiheuttaisi sen, että "suurimpien myrskyjen aallot iskisivät nykyisen rantakadun seinämään ja aiheuttaisivat rantaprofiilin heikentymisen ja sen asteittaisen häviämisen". Vuoteen 2100 mennessä odotettavissa oleva vetäytyminen olisi jopa 30 metriä.

Sen vuoksi maapromenadin palauttamista ja siirtämistä sisämaahan pidetään keinona suojella rantaa ilmastokriisiltä. Näin voidaan myös välttää se, että tulevina vuosikymmeninä kuluu paljon julkisia varoja infrastruktuurin uudelleenrakentamiseen yhä uudelleen.

Espanjan matalin lämpötila -13.1°C on mitattu Lleidan provinssissa

  Espanjan korkein lämpötila 26.1°C on mitattu Vallehermosossa (Santa Cruz de Tenerife). Espanjan matalin lämpötila -13.1°C on mitattu Cap d...